0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
Lainaus käyttäjältä: backland - Marraskuu 16, 2008, 10:48:28Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !Mielestäni tuo RE arvo sisältää jo "ilman koostumuksen", eli väliaineen tiheyden ja viskositeetin. Jos lennokkisi kärkikaaren jänne on 60mm ja lentonopeus 20-60 km/h on Re luku kait noin 22500-68185, eli sillä tuon siipiprofiilin tulisi toimia. Eli siintä vain siipiprofiilia valkkaamaan. Re luvulla 42000, maksimi nostovoima lukemat pyörivät Cl 0.5-0.6 tuntumassa, riippumatta siintä millainen siipiprofiilin muoto on. Erot muodostuvat siintä millä kohtauskulmalla Cl arvot saavutetaan. Koska koneesi sivusuhde on noin 10, kannattaa ehkä etsiä profiilia joka toimii mahdollisimman pienellä kohtauskulman muutoksella.Toinenpuoli kolikkoa on valmistettavuus. Esimerkki profiilit toinen on 5% paksu, toinen 25 %. 60 mm profiilin jänteellä, ensimmäisen rakenteellinen paksuus on 3mm, jälkinmäisen 15mm. Kummankohan rakentaminen ja muotoilu on mukavampaa?Tässäpä nämä sivustakatsojan kommentit, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä .
Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !
Koska koneesi sivusuhde on noin 10, kannattaa ehkä etsiä profiilia joka toimii mahdollisimman pienellä kohtauskulman muutoksella.Toinenpuoli kolikkoa on valmistettavuus.
Tuo sivusuhde on siiven kärkivälin suhde siipiprofiilin jänteeseen.
1.Mikset tee reilusti isompaa vaikka 6.5 cm3 moottorille? 2.Lentokoneen suunnittelusta haaveileville: Martin Hollman, Modern Aircraft Desing Volume 1 and Volume 2.
En ole seurannut lennokkitekniikka enää vuosiin mutta eiköhän suomessa ole lennokkimiesten omia foorumeja, sieltä voisi saada lisää vinkkejä.
05H126 sopii lentävään siipeen tai blended wing bodyn keskiosaan, koska sen pitching moment on pieni javastus on myös cruise Cl:llä pieni. Siiven kärkiin se ei sovellu.
Voi olla painopisteen kanssa hiukan ongelmia, taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis
...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - Marraskuu 19, 2008, 10:22:38...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis Veit sanat suustani...
Lainaus käyttäjältä: villeov - Marraskuu 19, 2008, 10:52:51Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - Marraskuu 19, 2008, 10:22:38...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis Veit sanat suustani... Elokuvassahan lennokinsuunnittelija yrittää vakuuttaa että hän osaa tehdä osista oikean koneen.Suosittelen kuvaa lämpimästi kaikille.
Lainaus käyttäjältä: backland - Marraskuu 19, 2008, 10:58:18Lainaus käyttäjältä: villeov - Marraskuu 19, 2008, 10:52:51Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - Marraskuu 19, 2008, 10:22:38...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis Veit sanat suustani... Elokuvassahan lennokinsuunnittelija yrittää vakuuttaa että hän osaa tehdä osista oikean koneen.Suosittelen kuvaa lämpimästi kaikille.Joo, tästä tämä mielleyhtymä lähinnä tuli, elokuvan laatuun en ota kantaa, kun en sitä kokonaan nähnyt, mutta ajatus että vaurioituneesta koneesta aavikolla sattumalta mukaan tulleilla työkaluilla rakennetaan lentävä laite on yhtä uskottava kuin nuo sinun suunnitelmasi.
Tuo sivusuhde on siiven kärkivälin suhde siipiprofiilin jänteeseen. Noita arvoja voi sitten käyttää tarvittavan korkeusvakaimen..snip...laskennassa.Kaikki vaikuttaa kaikkeen.En ole seurannut lennokkitekniikka enää vuosiin mutta eiköhän suomessa ole lennokkimiesten omia foorumeja, sieltä voisi saada lisää vinkkejä.
.olihan Suokkaan Akillakin joku malli hinauskoneestaan.
Ehkäpä Mr. Takamaan pitäisi perustaa blogi. Omassa blogissa kun saa harrastaa itseilmaisua ja poiketa topicista ja vaikka mainostaa olematonta aivan täysillä. Lukijakunnalle ei siten tule pakkosyöttöä vaan blogia voi lukea tai jättää lukematta ihan riippuen siitä että kiinnostaako vai ei.
Jukka, en pidä vielä hyvin keskeneräisten konseptieni puintia (conceptual design -vaihe ei vielä lähimainkaan valmis tai konsepti edes suunnilleen pysyvä) tarkoituksenmukaisena foorumilla. Niitä voidaan pohtia foorumilla vasta sitten kun se on ajankohtaista - eli ei vielä vähään aikaan. Yksi aihe josta voisi aloittaa kokonaisen uuden aiheen on "Hiilikuituepoksi -komposiittimateriaalin yksinkertainen, nopea, sarjatuotettava ja edullinen mikroperforointi". Eli suomeksi: miten poraat 100 miljoonaa 0.1 mm halkaisijaltaan olevaa reikää tasavälein koveraan materiaaliin käyttäen työvaiheeseen korkeintaan yhden työpäivän.
En ymmärrä mihin tarvit 100 mio reikää..teetkö uutta kännykkää ?
Eli suomeksi: miten poraat 100 miljoonaa 0.1 mm halkaisijaltaan olevaa reikää tasavälein koveraan materiaaliin käyttäen työvaiheeseen korkeintaan yhden työpäivän.
Jaahas, eli rajakerroksen hallintaa alipaineimulla. Homma toimii, mutta siinä on myös kääntöpuolensa. Reiät menee helposti tukkoon, toiminta vesisateessa voi olla ongelmallista, ominaisuudet romahtaa jos imu ei toimi, syystä tai toisesta aiheutuva epäsymmetrinen imu tekee siivistä "eripariset" -> vaikeuksia stabiiluiden kanssa, jne. Mutta miksi koveraan pintaan? Imun voimakkuutta säätelemällä eri kohdissa erilaiseksi voit muokata virtausta jossain määrin luodaksesi "virtuaalisen" profiilin. Konservatiivisempi perusprofiili toimii mukavammin tilanteessa jossa imu ei jostain syytä toimi. Laminaariprofiilien koverat pinnat koettavat luoda voimakkaampaa alipanetta pitääkseen virtauksen pidempään kiinni profiilissa, mutta jos pinnassa on imua joka pitää virtauksen kiinni, mihin tarvitaan koveraa osuutta...
Mikroperforointi lienee vielä käytännössä nykytekniikoilla kannattamatonta (voisi onnistua esim. jollain laserilla). Mutta esittelen tässä itse keksimäni keinon hoitaa homma edullisemmin. Pohjana on normaali perforoitu levy (reikäkoko siis muutaman millin) joka päällystetään kankaalla/kudoksella/verkolla. Kangas on huokoinen materiaali ja sen kudos muodostaa verkon, jonka silmät vastaavat mikroperforoitua levyä. Pelkkä kangas hengittäisi jo turhankin hyvin, siksi virtausta kuristamaan alla käytetään rei'itettyä levyä. Imun ei nimittäin tarvitse olla kovinkaan voimakas pitääkseen rajakerroksen kiinni profiilin pinnassa. Rei'itetyn levyn käyttö kankaan alla rajoittaa siis kankaan läpi tapahtuvaa imuvirtausta ja ryhmittelee "mikroperforoidut reiät" tasaisesti jakaantuneiksi saarekkeiksi täysin tasaisesti jakaantuneen rei'ityksen sijaan. Tuon pohjarei'ityksen ei käsittääkseni tarvitsisi olla edes mitenkään erityisen tiheäkään, mikä vähentää valmistuskustannuksia. Tässä tämä idea lyhykäisyydessään. Tulipa nyt esiteltyä näin julkisesti kun ei tuommoista näin yksityishenkilönä ole varaa oikein patentoidakaan. Pieni idea ihmiselle, suuri mullistus ilmailuteollisuudelle...
Lisäksi reikälevy pitää siiven muodossaan, pelkkä kangasverhoilu kaarien päällä ei pidä profiilin muotoa yhtä tarkasti.
Entä jos ne isot reiät olisivat pintamateriaalissa ja kangas olisi liimattu sen alle.
Imun saa säätymään lentonopeuden mukaan automatic kun haaroittaa imusarjan sopivasti. Jos virtaama ei rittä niin sitten on laitettava turbiini moottoriksi ;-)
Kaikki minun lähteeni viittaavat siihen että potkurivirran takana oleva rajakerros siivessä on yksiselitteisesti turbulenttinen, ja laminaariin rajakerrokseen tällaisella konfiguraatiolla tarvitaan työntöpotkuri. Sen sijaan olen myös kuullut väitteen siitä että se olisi osittain laminaari siitä huolimatta. Haluaisin todistaa tämän väitteen joko vääräksi tai oikeaksi.