Puutavaraa

Aloittaja Jouni Laukkanen, heinäkuu 21, 2005, 16:50:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jouni Laukkanen

Avataans tässä vielä toinen Topikki.

Mistäs arvon koneenrakentajat ovat hankkineet puumateriaalinsa? Ent. Mahoganyn nyk. UPM-Kymmene WISA-vaneri joudutaan hankkimaan nykyisin Puukeskuksen kautta, kun aiemmin asioitiin Keuruun ja Lohjan tehtailla suoraan.

Paljon mutkikkaampi juttu onkin puutavaran hankkiminen. Itse ostin melkein viimeiset kelvokkaat lankut Porvoon saaristosta Haarajoen sahalle tuodusta erästä. Siellähän puut olivat kasvaneet lannoittamatta ja ne oli tuotu veneellä (ei uittamalla) mantereen puolelle, Tästä huolimatta Haarajoen saha pyrkii vastaisuudessa hankkimaan lisää kelvokasta materiaalia ja siellä olikin 20 mm vahvaa valikoitua lautaa lentokoneerakennusta silmälläpitäen. Sahalla on siis totuttu ronkeleihin asiakkaisiin.

Yhteystiedot ovat:
Aki Riihimaa
Riihimaantie 3
04480  HAARAJOKI
(09) 283 158
GSM 040 503 1147

Kansalaisen karttapaikka ei tunne kyseistä osoitetta. Joskus on käynyt osoite Halkiantie 903, mutta karttapaikka antaa osoitteeksi Deccatie 9. Saha siis sijaitsee Mäntsälän muinaisen Decca-aseman vieressä. Vanhalla 4/5-tiellä eli nykyisin tiellä 140 paikan tunnistaa risteyksessä sijaitsevan kioskin katolla olevasta isokokoisesta Jaffa-pullosta.

Lopuksi tähän karttapaikan linkki.

Edit: Kun karttapaikan linkki ei toimi, niin Eniron vastaava.

Markku Kiiski

Lainaus käyttäjältä: Jouni Laukkanen - heinäkuu 21, 2005, 16:50:46
Avataans tässä vielä toinen Topikki.

Mistäs arvon koneenrakentajat ovat hankkineet puumateriaalinsa? Ent. Mahoganyn nyk. UPM-Kymmene WISA-vaneri joudutaan hankkimaan nykyisin Puukeskuksen kautta, kun aiemmin asioitiin Keuruun ja Lohjan tehtailla suoraan.


Kyselin juuri vaneria, ja vaikuttaa aikas hankalalta. Minimi toimituerä on 20 levyä/paksuus, joten korjausrakentamiseen pienien erien tarve täytynee hoitaa jatkossa jonkinlaisilla kimppaostoilla.
Minulla olisi tarve lähitulevaisuudessa 1:n, 1,5:n ja 2mm levyille, 2 millistä menisi muutama levy ja ohuempia ehkä levy molempia. Jos muita vanerin tarvitsijoita on täälläpäin, niin pidetään yhteyttä.

Tuomas Kuosmanen

Hmm.

Mitä tuommoinen levy 2 millistä esim. kustantaa, ja minkä kokoinen se on? Simunrakenteluun voisi itsekin vaikka yhden ottaa jos moinen kimppa onnistuu. Samoin esim. muutama lennokkikerho varmaan voisi tulla kimppaan mukaan, ko. matsku kun toimii pienemmissäkin lentolaitteissa mainiosti :)

//T

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - elokuu 12, 2005, 14:23:52

Kyselin juuri vaneria, ja vaikuttaa aikas hankalalta. Minimi toimituerä on 20 levyä/paksuus, joten korjausrakentamiseen pienien erien tarve täytynee hoitaa jatkossa jonkinlaisilla kimppaostoilla.
Minulla olisi tarve lähitulevaisuudessa 1:n, 1,5:n ja 2mm levyille, 2 millistä menisi muutama levy ja ohuempia ehkä levy molempia. Jos muita vanerin tarvitsijoita on täälläpäin, niin pidetään yhteyttä.

Missäs tällaista tapahtuu? Itse sain juuri sen mitä halusinkin; 2 x 0.8 mm, 2 x 1.0 mm ja 2 x 1.5 mm Tampereen Puukeskuksesta, eikä tällaisen erän toimittaminen GL1 -llatuisena ollut mikään ongelma. Erä ei ollut leimattua, mutta rahtikirjan mukana tuli tehtaan oma laatutodistus.

Markku Kiiski

Kyselin nimenomaan leimattua tavaraa suoraan tehtaalta. Luokituslaitoksen (muistaakseni Norske) tarkastaja käy tarkastamassa aika-ajoin kun tilattuja eriä on varastossa. Kysyin hintaa tämän jälkeen puukeskuksesta, mutta vielä ei ole vastattu.
Onko  Jouni tosiaan niin että leimaamaton tehtaan sertifioima laatu riittää lekorakenteisiin (jolloin saatavuus lienee OK, ja hintakin tod. näk. ihan toista kun tarkastetuissa levyissä).

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - elokuu 12, 2005, 21:56:56
Kyselin nimenomaan leimattua tavaraa suoraan tehtaalta. Luokituslaitoksen (muistaakseni Norske) tarkastaja käy tarkastamassa aika-ajoin kun tilattuja eriä on varastossa. Kysyin hintaa tämän jälkeen puukeskuksesta, mutta vielä ei ole vastattu.
Onko  Jouni tosiaan niin että leimaamaton tehtaan sertifioima laatu riittää lekorakenteisiin (jolloin saatavuus lienee OK, ja hintakin tod. näk. ihan toista kun tarkastetuissa levyissä).

Unohda tuo juttu, että tehtaalta kävisit hakemassa, helpoiten sitä saa tosiaan Puukeskuksesta, sillä on sentään toimipisteita enemmän kuin vain Lohjalla ja Keuruulla.

Riippuu vähän sitä mitä teet. Jos korjaat tyyppihyväksyttyä konetta olisi tavaran ymmärtääkseni oltava leimattua. Mutta että harrasterakennettavaan - no way. Viimekädessä tavaran tarkastaminen jää kuitenkin rakentajan vastuulle, miksi siis maksaa asiasta leimaajalle. Ja kun tehdas laittaa tavaran liikkeelle, luotan kyllä siihen, että nämä tietävät mitä tekevät.

Jouni Laukkanen

Siirretään ja nostetaan.

Kari Aspiola

Löytyy myös Vantaan Bauhaus:ilta, ei tosin GL1 laatua mutta kokonaisina levyinä vaikka yksin kappalein.

Karoliina

Ruoholahden Puukeskuksesta saa GL2-laatua suoraan hyllystä ja GL1-laatua tilauksesta.
Hyvin asiantuntevaa porukkaa ja ei pelästy sitä että materiaali on lentokoneeseen.

Ansis

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - tammikuu 02, 2007, 11:02:55
Ruoholahden Puukeskuksesta saa GL2-laatua suoraan hyllystä ja GL1-laatua tilauksesta.
Hyvin asiantuntevaa porukkaa ja ei pelästy sitä että materiaali on lentokoneeseen.



Kaikea materiaalia ostettaessa ei kannata mainita käyttötarkoitusta, saattaa tulla hintaan ilmailu-, vene-, moottoripyörä-, tai joku muu lisä.

Tai kylähullun maine saattaa levitä ;)
My mind is willing, but purse is weak.

Karoliina

Tai sitten niin kuin SPU:lta kysyttyäni kerran uretaania. No en taidakaan käyttää uretaania, mutta kunhan kysyin. Tuli nopea vastaus ja kyseli että minkälaista haluaisin ja mihin tarkoitukseen, olisi semmoista, tämmöistä ja tämmöistä tarjolla. E-mail-keskusteltu pysähtyi täydellisesti kun menini möläyttämään että lentokoneeseen, ei enään yhteenkään mailiin mitään vastuausta. No ei se mitään en olisi välttämättä nyt tarvinnutkaan, mutta tulipa opittua kantapään kautta. Ns. tavallisille keskivertoihmisille lentokoneen rakentaja tarkoittaa samaa kuin mielenvikainen. Heidän maailmassaan experimental-rakentajia ei yksinkertaisesti ole olemassa ja termi lentokone tarkoittaa Boeingeja, Airbusseja ja sellaisia. Kaupoissa jotka ovat tunnetusti aiemmin palvelleet lentokoneharrastajia, sen sijaan ei asiaa tarvitse salailla. Näistä tiedän varmuudella mm. Pihlajamäen Autovaraosan, Tokimoton (josta saa öljyä Rotaxeihin) ja Ruoholahden Puukeskuksen.

Kylähullun maineen varmasti saa jo rakentamalla lentokoneen, sitä varmaan ei voi välttää mutta itseähän varten sitä eletään eikä naapureita varten ja saahan naapureillakin olla hauskaa...

taotao

Ei toi Lohjan Mahogany huono ole ja myy kyllä vaneria siis leko ilman leimoja!! Mutta on myötämielinen rakentajille!!
Airgfat-spurse (sori lukihäiriö) ostaa vai 2-laatua mistä puuttuu kulmia ja joitain paikkoja:)
Se kun on halvempaa :) Jenkit on siitä fiksuja että eivät laske aivan viimeisen päälle...painoa
tulee 10-20 prossaa lisää mutta koska rakenteita voi yksinkertaistaa ei lisäys ole kumma!
mutta kun käytät kevyempää puuta (sitkaspruse..anteeksi:) jää liimasaumoihin enemmän varaa (isompi pinta)
Hitsaus paksu-leveä sauma kamaa 3 kertaa aineen paksuus..ei taatusti kylmähitsaus ja voi olla melkein mitä tahansa
lankaa=> perusainetta vahvempi sauma...toki vain experimentaaleissa missä kilo pari ei ole ratkaisevaa :))
Kun käytätte cr-moly putkea ja hitsaatte cr-molylangalla saatte kevyen ja kestävän rakenteen!!
Mutta länsinaapurin veikot (pikku tehdas teki 3 kuppia kerrallaan) suositteli käyttää OK-44 ja paksua saumaa (ei lähde murtumaan niin helposti ja painoa rakenteeseen tulee 3-5 prossaa lisää ...onhan se 25kg:losta melkein kilo :) (käy kusella ennen lentoa  :2funny:

Markku Kiiski

Lainaus käyttäjältä: Jouni Laukkanen - heinäkuu 21, 2005, 16:50:46

Mistäs arvon koneenrakentajat ovat hankkineet puumateriaalinsa? Ent. Mahoganyn nyk. UPM-Kymmene WISA-vaneri joudutaan hankkimaan nykyisin Puukeskuksen kautta, kun aiemmin asioitiin Keuruun ja Lohjan tehtailla suoraan.


UPM lienee luopumassa ainakin osasta vanerilinjoistaan, joten GL1:n saanti lähitulevaisuudessa saattaa vaikeutua.
Puukeskuksien toiminnassa tuntuu olevan melkoisia eroja, Lahdesta kyselin kuukausi sitten, ei ole vielä vastausta kuulunut, tehtaalta kehoittivat ottamaan Tampereelle yhteyttä, josta löytyi asiantuntemusta ja palvelua kyseiselle hankalammalle tuotteelle, homma hoitui seuraavana päivänä.

Toma

Tiedoksi puukonerakentajille:

UPM on kiinnostunut toimittamaan lentokonelaatuista puuta ja neuvottelut ovat jo siinä vaiheessa että ihmetellään kuinka tavaraa tullaan toimittamaan rakentajille.
UPM haluaisi myös käyttää mm. markkinoinnissaan lentokoneita ja suunnitelmissa niillä on myös kansainväliset markkinat, koska suomen markkinat ovat kuitenkin aika pienet. Kannattavan liiketoiminnan saavuttaminen pelkästään suomen markkinoilla on epätodennäköistä.
Hyvä uutinen puukonerakentajille on kuitenkin se että nyt jo on saatavilla  röntgenkuvattua oksatonta puutavaraa.

Terveisin
Tom Arppe

Mikko Nikunen

UPM lekopuu, kuka myy ja missä ?

Toma

Vähittäismyyntikanava on vielä työn alla, mutta ihan lähiaikoina siitä tulee lisää tietoa...
Terveisin
Tom Arppe

moonrakerupavon

Iloista kuulla, että vaneriasiassa tapahtuu myönteistä. Minäkin olen vahvasti kiinnostunut elpyvän SHK-projektini takia. Vahvuudet 1 - 8 mm.

immelmann

#17
Morjes,
olen ottanut varastoon GL-1 laatuista vaneria (nykyisin AB/AB) asiakkaitteni tilausten mukaan.
20 levyä joudun ottamaan että saan GL-1 laatua. Tällä hetkellä ei mitään suurta varastoa mutta 1,2 mm vaneria on 12 levyä 1550x1550. Tilaan lisää kyselyiden perusteella ja kasvatan varastoa sitä mukaa.

Vko 46. Vaneri varasto täydentyy  1550 x 1550 GL1 vastaava AB/AB tehtaan luokitus (leimaamaton) 1mm ja 1,5mm. Eli sen jälkeen löytyy hyllystä 1/ 1,2/ ja 1,5mm GL1 vaneria

Terveisin,

Andre Rönnberg
0400-429 677
Ronema Oy ( Aircraft Spruce & Specialityn edustaja Suomessa)

Jouni Laukkanen

Viitaten ILMAILU 6/2009 sivuilla 30-31 ilmestyneeseen artikkeliin, UPM-Kymmene -yhtiön lentokonepuuta (mänty) on nyt siis yleisesti saatavilla ja sitä myydään Vantaan, Lahden, Tampereen ja Kuopion Puukeskusten kautta ulos. Tavara on ns. "kakkos-kolmosta" eli vahvuudeltaan 50x75 mm nelisivuista oksatonta pintapuusta hienosahattua soiroa, jossa vajaasärmäisyys on sallittu. Soirojen pituus vaihtelee välillä 5,7 - 6,1 m ja kosteusprosentti on 10.

Yhtiön teettämissä mittauksissa puristuslujuus on keskimäärin 53 MPA, kun se tavallisella männyllä on luokkaa 45-47 MPa. Luonnollisesti rakentajan on varmistuttava kunkin soiron lujuudesta ottamalla siitä koekappaleet. Mittauksia tekee mm. Markku Koivurova Rovaniemeltä (0400-180056 markku.koivurova(ät)atol.suomi.net. Vaaratie 28, 96910 ROVANIEMI) liitetiedoston mukaisille koekappaleille.

Yhteystiedot: http://www.puukeskus.fi/fi/Toimipisteet/Toimipisteet/ Tarvittaessa tavara liikkuu myös muihin Puukeskuksen toimipisteisiin, mutta mainituissa toimipisteissä tiedetään millaista tavaraa "lentokonepuu" on.

On myös alustavasti sovittu, että Tampereen Puukeskus ottaa varastoonsa myyntiin Koskisen Oy:n (Vilkon saha Hirvensalmella) tuottamaa lentokonevaneria. Yleensä yleensä ylimääräisiltä rahtikustannuksilta vältytään jos tavara rahdataan muun puutavaran ohessa. Pikatoimitukset ovat sitten asia erikseen.

Huomioikaa myös, että Ronema Oy:llä on tavaraa saatavana (kts. edellinen viesti).

Mikäli kysyttävää näistä asioista, ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen

jouni.laukkanen(ät)tintti.net
050-5757800


Toma

Tiedoksi!



Tampereen Puukeskukselta löytyy GL 1 ja GL 2 koivuvaneria

http://www.koskisen.fi/tuotteet/koivutuotteet/koskiply-birch-koivuohutviiluvaneri

Yhteyshenkilö Tampereen Puukeskuksella:
Aarno Laakso, aarno.laakso(ät)puukeskus.fi
puh: 0400 734 655

Yhteyshenkilö Koskisen Oy:ssä:
Heikki Kiesilä, heikki.kiesila(ät)koskisen.com
Terveisin
Tom Arppe

kalle vaaraniemi


Mistäkähän mäntyä saisi nyt? Soittelin joskun kesällä Tampereen puukeskuksen, jossa oltiin aika hämmentyneen oloisia langanpäässä..

Tarve ei ole kovin akuutti, ajattelin lähivuosina keräillä rauhassa rakennustarpeita.

Osaisko joku kommentoida miten rakennustavaran varastointiin sopii kosteuden yms puolesta kylmä käyttöullakko?

t. Kalle

ttorri

Kysyin Tampereelta reilu kuukausi sitten kaverilta jolta sain edellisen tarjouksen vuosi sitten. Ei ole vielä vastannut.
Jos projektin alkuun on muutama vuosi, niin mäntyä voisi etsiä niinkin oudosta paikasta kuin metsästä. Tulisi ainakin viimeisen päälle itse tehty kone kun voisi kehua kaataneensa puutkin itse. UPMmmänkin tikkuja joutuu sahaamaan moneen otteeseen, ennen kuin ne on oikeassa muodossa ja mitassa.

Röntgenkuvaus onnistunee lähes sahalla kuin sahalla.


kalle vaaraniemi


Joo, tää metsä oli tosi hyvä vinkki..

Välillä tuntuu oikeesti, että pitäiskö vaihtaa lajia ja alkaa kerään vaikka postimerkkejä. Rakensin ison tallin ja olen vähitellen hankkinut työkaluja, mutta täytyypä vielä alkaa katselemaan metsäpalstaa. Niin ja sitten että oikeesti voi itteensä kehua, tarttis vielä hankkia kaivos, rikastamo, valimo, valssaamo, takomo, konepaja, öljylähde ja muuta pientä.

Olen kuvitellut, että Suomessa olisi rakenteilla useampiakin puukoneita. Toivoisin saavani oikeita vihjeitä, mistä puuta on hankittu. Kuvittelisin, että hankintoja keskittämällä saataisiin ainakin jollekin todella pienelle sahalle motivaatiota hankkia laadukasta raaka-ainetta, mikä voisi turvata saatavuutta jatkossakin. UPM:n lekopuu oli tosi hieno juttu, mutta ihmettelin jo aiemminkin minkälainen bisnes tuollaisessa konsernissa on myydä pari lankkua suurissa ilmailumaissa tuntematonta materiaalia perseaukisille lentokoneenrakentajille tällä markkina-alueella..

t. Kalle

Markku Kiiski

Itsekin törmäsin tähän puutavaran saannin vaikeuteen omassa projektissa, vaikka en tavaraa paljoa tarvinnutkaan. Luulisi että jollain toimittajalla olisi mielenkiintoa tarjota laatutavaraa jossakin toimipisteessä, valikoidusta ja oikein käsitellystä materiaalista voisi pyytää monikymmenkertaisen hinnan vakiotavaraan verrattuna, ja silti nämä verraittain pienet määrät menisi kaupaksi.

ttorri

Metsä ei ollut tarkoitettu vitsiksi.

UPMmän lekobisnes ei ilmeisesti ollut kultakaivos, vaikka pohjoinen mänty on ainakin Saksassa ollut ihan tunnettu puumateriaali.
Suomalaisten puukoneprojektien takia ei taida kannattaa ostaa edes kunnollista moottorisahaa.

Jotkut tilaa sitkan kuusta amerikasta esim. Aircraft sprucelta. Jopa suomalaista vaneria joutuu tilaamaan ulkomailta jos haluaa leimattua.

Koska lekokäytössä männyllä on tiettyjä erikoisvaatimuksia, niin paras paikka kysellä on jokin pienehkö saha. Voivat helposti sahata tukin juuri kuten asiakas haluaa.

Juttelin asista erään puusepän kanssa joka tekee esim. ikkunoita suojeltuihin kohteisiin. Museovirastolla on vaatimukset puun syiden lukumäärästä kuten lekopuussakin. Kaveri sahaa ja kuivaa itse tarvitsemansa puutavaran.

Täältäkin olen ajatellut kysellä
http://www.puuproffa.fi/keskustelu/

Tietysti joku joka oikeasti rakentaa puukonetta voisi esittää oman mielipiteensä. Minun projektiin menee mäntyä niin vähän, että ajattelin mennä joku päivä katsomaan josko vuosien takainen kesätyöpaikka olisi vielä pystyssä (vai onko omistaja lopultakin onnistunut sen polttamaan kokonaan).


Mikko Nikunen

#25
Etelän rakentajat ovat käyttäneet puun hankinnassa Haarajoen sahaa. Ainakin ennen, saha on kerännyt materiaalia puusepille. Kannattaa soittaa ennen käyntiä että mikä on varaston tilanne. Valkkaus onnistuu parhainten kun on kaveri toisessa päässä, työlästä hommaa näinkin.

http://www.haarajoensaha.fi/


Edit: Lisää Haarajoen sahasta ketjun ensimmäisessä viestissä. (JL)

Jouni Laukkanen

Harri Suomalainen on kaivanut Haminasta venetarvikeliikkeen, jossa olisi tarjolla valikoitua mäntyä lentokoneprojekteihin.

Venetarvike Seppälä
Yhteyshenkilö Kari Suntio 0400-750944

ttorri

Hienoa.

Kuinka monta vuosirengasta tuumalle pitäisi  olla männyssä (min. - max.)?

Timo

kalle vaaraniemi


Siistiä, kiitos Jouni. Täytyypä piipahtaa kun olen muutenkin menossa tuonnepäin kohtapuoliin.

Vuosirenkaisiin liittyen "puu lentokoneen rakennusaineena"/ Jouko Lehikoinen ohjeistaa;
-kesäpuuprosentti 25-35 (=vuosirenkaan leveys/vuosirenkaiden väli)

Tähän liiittyen mainitaan että jos vuosirengasväli on 1-1,5mm on yleensä kesäpuun määrä 25% tai yli. Em prujusta jäin käsitykseen, että renkaita per tuuma arvoa tärkeämpi olisi juuri em suhde (kesäpuu paljon lujempaa). Saariston Penan rakennusprujussa taas mainitaan, ettei tälläkään juuri ole merkitystä vaan vetokoetuloksilla ja käytetyn tavaran sopivalla tiheydellä.

Näinhän se varmasti on, paino ja lujuus ratkaisevat, mutta monissako piirustuksissa on selkeästi ilmoitettu mihin puun lujuuteen suunnittelu perustuu? Onko meillä kotimaiselle männylle samanlaisia "oikeita arvoja" kuin esim mitä ANC-18 ja 19 määrittelevät jenkkien raaka-aineille. Lehikoisen monisteessakin on kyllä tyypillisiä arvoja..

ps, jos jollain liiton puuhamiehellä iskee tekemisen puute, niin em kaltaisten prujujen saatavuutta (nettiin/ostettavaksi/jotenkin saataville) ja näkyvyyttä olisi hyvä kehittää


ttorri

Minä yritän tehdä lauantaina yllätyshyökkäyksen ko. firmaan ja tarkastella puuta lähemmin. Laittakaa hyviä kysymyksiä joihin kaivetaan vastauksia em. reissulla.

Timo

Martti Mattila

 Nyt Tapani myrskyn jälkeen kiintopuukuution(kuutiometri umpipuuta) hinta on 10-30 euroa tievarteen tuotuna.Siitä saa todella halpaa lämpöenergiaa,
eikun ostamaan ja polttamaan ja näin säästetyillä sähkö tai öljyrahoilla hankkimaan helpompia ja vähemmän tulkinnanvaraisia lentokoneenrakennus
matskuja.Puu on halpa lentokoneenrakennusmateriaali, jos sattuu löytämään.Valintaa helpottaa tiedon puute.Kyllä peltikone on ylellisyys,voit jättää
verstaan kylmäksi, kun et työskentele.Eri homma on jos pellit ovat niin ryppyisiä eli työn jälki huonoa, että sitä ei kukaan osta, jos itseltä loppuu into,terveys tai rahat kesken projektin.
Thats what I said, kun hitsit ovat pehmeämpää kuin 4130 perusaine ja kun hitsien paksuus on kuitenkin perusainetta suurempi, vaara saumojen
repeämisistä vähenee eli antaa periksi saumasta jolloin hitsausjännityksistä päästään eroon ilman lämpökäsittelyä.Mutta en sentään menisi noin alas, kuin AGA H-44 kaasuhitsauslanka eli Esab OK98.70 Eri juttu on jos käytetään St.35 St.37 tyyppistä putkea,mistä Schleiherin Lerchet ja kasit on tehty.Olen toki lentänyt kolmesataatuntia H-44 hitsatulla ritsalla mutta  se ei ole Cromolyä.
Martti

Martti Mattila

 Esab Tigrod 12.64 on sata newtonia H44 vahvempaa, sitä minä käytän ja on helppo hitsata.
Tai Tigrod OK13.12 mikä on "oikeaa" 4130 lankaa.
Nämä enemmän seostetut ovat huonommin juoksevia eli kauniiden hitsien teko on vaikeampaa.
Ikään kuin taikinoituu,etenkin Happi/acetyleenillä.Happi/acet. on se etu että ei tarvi juurikaasuttaa
putkia sisältä.On muuten tosi tyhmää tehdä lisää lentokoneita, sitten tarvitaan taas lisää hallitilaa ja
rahaa niiden tonttivuokriin Metsähallitukselta.Eli köyhyys ja avioerot vain lisääntyvät.Alas lentokoneen,
rakentelu ja niin kuin Al Bundy sanoo "and now, to the nude bar"
Martti

teacdance

Mikä on nykyään se paras paikka mistä kannattaa kysyä?
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

teacdance

Tuntuu että mistään suomesta ei saa ohutta okume vaneria kertokaapas nyt viisaammat mistä kannattaa kysyä?? puukeskukset sun muut peruspaikat kysytty
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

jkettu


teacdance

ei ole heidän valikoimissa ollenkaan
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Raaka

Lainaus käyttäjältä: Mikko - joulukuu 22, 2010, 18:02:06
Etelän rakentajat ovat käyttäneet puun hankinnassa Haarajoen sahaa. Ainakin ennen, saha on kerännyt materiaalia puusepille. Kannattaa soittaa ennen käyntiä että mikä on varaston tilanne. Valkkaus onnistuu parhainten kun on kaveri toisessa päässä, työlästä hommaa näinkin.

http://www.haarajoensaha.fi/


Edit: Lisää Haarajoen sahasta ketjun ensimmäisessä viestissä. (JL)

Kävin juuri Haarajoen sahalla, tai on kai sanottava, Haarajoen entisellä sahalla. Ei siellä näkynyt mitään sahatoimintaa tai edes -laitteita.

Mistähän seuraavaksi yrittäisi? Puukeskuksella on Douglas-kuusta, mutta mieluummin toki käyttäisin kotimaista mäntyä.

Kimppa

Moi!
Aki on kylläkin lopettanut sahan pitämisen, koska jatkajaa ei löytynyt, mutta Akilla on kyllä varastossa vanhoja lankkuja, jotka käyvät erinomaisesti materiaaliksi lentskareihin. Akille pitää soittaa etukäteen.

Tapani Honkanen

Kysypäs tuolta  http://www.vendia.fi/tuotteet  Soittelin viime kesänä. Harvinainen yrittäjä, ei voivotellut vaikka tahtoisi oman maun mukaan sahattua. Normi venelaudat on vähän lyhyitä yhtenäisen siipisalon paarteen tekoon. En sitten saanut aikaiseksi tilata koepaloja mitkä voisi koepuristaa. Mielestäni puristustesti on helpompi tehdä. No, onhan kaikki helppoa jos on motivoitunut. Kannattaa kysellä.

Raaka

Lainaus käyttäjältä: taho - joulukuu 08, 2014, 13:54:11
Kysypäs tuolta http://www.vendia.fi/tuotteet Soittelin viime kesänä. Harvinainen yrittäjä, ei voivotellut vaikka tahtoisi oman maun mukaan sahattua. Normi venelaudat on vähän lyhyitä yhtenäisen siipisalon paarteen tekoon. En sitten saanut aikaiseksi tilata koepaloja mitkä voisi koepuristaa. Mielestäni puristustesti on helpompi tehdä. No, onhan kaikki helppoa jos on motivoitunut. Kannattaa kysellä.

Kiitos vihjeestä. Pidetään mielessä, mutta vene- ja lentokonepuutavaralle asetettavat vaatimukset eronnevat toisistaan aika tavalla. Voi Vendia käydä lentokoneeseenkin, mutta minulle sopisi parhaiten, että firma tekisi itse tarvittavat testit.

4trade

Lainaa mutta minulle sopisi parhaiten, että firma tekisi itse tarvittavat testit.


Heh, sopis varmaan muillekkin, muttei tule tapahtumaan... Lekopuu kun on vaan tavallista tiuhasyistä, hitaasti kasvanutta puuta. Rakentaja on tuo testaajaa ja puulaadusta vastaava henkilö. Et saa mistään valmiiksi testattua puuta, vaikka se lekopuuna myytäisikin. Spruce&Specialtynkin risut on vain valkattu sopivan näköisistä raakalankuista, ei sen enenpää. Ei niitä kukaan ole testannut mitenkään.
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Raaka

Lainaus käyttäjältä: 4trade - joulukuu 10, 2014, 22:41:02
Lekopuu kun on vaan tavallista tiuhasyistä, hitaasti kasvanutta puuta. Rakentaja on tuo testaajaa ja puulaadusta vastaava henkilö. Et saa mistään valmiiksi testattua puuta, vaikka se lekopuuna myytäisikin. Spruce&Specialtynkin risut on vain valkattu sopivan näköisistä raakalankuista, ei sen enenpää. Ei niitä kukaan ole testannut mitenkään.

Vendia-laudoissa on sekin (minusta) ongelma, että ne ovat laminaatteja, eli niissä on toisessa suunnassa kerroksia. Laminaatti-laudat sopinevat veneeseen ihan hyvin, mutta puulentokoneessa käytetään (käsittääkseni), ei lautoja, vaan rimoja.

Tietyn sortin puulaminaatista eli vanerista minulla on ihan hyviä kokemuksia veneenrakennuksesta. Mutta en minä vaneri-rimoja käyttäisi oikein mihinkään.

4trade

Lainaus käyttäjältä: Raaka - joulukuu 12, 2014, 08:32:45
Lainaus käyttäjältä: 4trade - joulukuu 10, 2014, 22:41:02
Lekopuu kun on vaan tavallista tiuhasyistä, hitaasti kasvanutta puuta. Rakentaja on tuo testaajaa ja puulaadusta vastaava henkilö. Et saa mistään valmiiksi testattua puuta, vaikka se lekopuuna myytäisikin. Spruce&Specialtynkin risut on vain valkattu sopivan näköisistä raakalankuista, ei sen enenpää. Ei niitä kukaan ole testannut mitenkään.

Vendia-laudoissa on sekin (minusta) ongelma, että ne ovat laminaatteja, eli niissä on toisessa suunnassa kerroksia. Laminaatti-laudat sopinevat veneeseen ihan hyvin, mutta puulentokoneessa käytetään (käsittääkseni), ei lautoja, vaan rimoja.

Tietyn sortin puulaminaatista eli vanerista minulla on ihan hyviä kokemuksia veneenrakennuksesta. Mutta en minä vaneri-rimoja käyttäisi oikein mihinkään.

En tainnut noita laminoituja lautoja edes tarjota....vastasin vain haluusi saada myyjän testaamaa lekopuuta, sitä kun ei ole olemassakaan. Sahat mitkä erottelee myytäväksi listojen ja karmien höyläämöille  oksatonta puutavaraa, on hyvä vaihtoehto etsintään.

Vanerien osalta "lentokone vaneri" leimattuna on vain hyvälaatuista vaneeria mikä on katsottu virheettömaksi valopöydälla.
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Tapani Honkanen

Voi sentään kun ilmaisin itseni huonosti ja jäsen raaka sai kokemattomana aivan väärän mielikuvan hommasta. Tärkein sanoma tuossa laittamassani kirjoituksessa oli se, että tuolla Vendian tuotemerkin takana olevassa yhtiössä on kehitetty puunhankinta, lajittelu ja sahausmenetelmät sellaisiksi, että siitä apparaatista voisi saada ulos sen venelaudan lisäksi lentokonetarkoitukseen sopivaa materiaalia kuten radiaalisesti sahattua ohutta lautaa joka on siipisalon paarteeseen oikeansorttista. Nythän ei ole tarkoitus käyttää venelautaa mihinkään vaan niiden sahaamaa raaka-ainetta käytetään soveltuvin osin. Esimerkiksi tuommoinen 3 mm laudasta saisi lujan paarteen. Tosin liimaamista on jonkin verran enemmän. Tällä hetkellä en tiedä millainen on niiden liima ja menetelmä mutta epäilen sen olevan soveltumaton lentokonekäyttöön, joten liimaaminen on tehtävä itse. Jos ja kun heillä on materiaalia, niin kaikki rimat ja sellaiset tavarat saisi heiltä myös. Tuon puulaadun, lähinnä lujuuden selvittäminen on pulmallista mutta koetan miettiä ja selvittää vaikkapa sen lankun kokoisen aihion kimmomodulin kautta sen lujuuden. Tätä käytetään sahatavaraa lujuusluokiteltaessa  sahoilla.

Tapani Honkanen

Olisihan tämän lisäyksen voinut laittaa tuon edellisen juttuni jatkoksi mutta laitanpa oman. Soitin tuonne Vendiään ja tiedustelin lisää. Nuo viilut on leikattu kuumassa vedessä liuotetuista hitaasti kasvaneista tyvitukeista leikkaamalla. Tuo 3 mm viilunvahvuus on suurin, jossa ei tule merkittävästi huonontunutta leikkauspintaa ja puun rakenne ei vaurioidu. Siis lentokonevanerin viilunsorvauksessakin puun rakenne kärsii enemmän. Tässä on siis kyseessä leikkaaminen. Vuosikasvaimia on noin tuumalla noin kymmenen. Vendialla on liimana Cascon MUF-liima. Tietoja löytyy valmistajan sivulla. Tuolla viilun leikkauksen jälkeen ne kuivataan hallitusti, jolloin niiden vetely jää hyvin pieneksi. Näitä viilulevyjä saa vaikka pelkästään. Muilla liimoilla tehtynä ei ainakaan vielä ole valikoimaa/mahdollisuutta noihin liimattuihin salkoihin. Tuo maksimipituus 3.2 m johtuu sen leikkurin ja terän pituudesta. Onhan noita ohuempiakin viiluja, jolloin niistäkin voi taivuttamalla rakentaa kaikennäköistä. Tuo pituus rajoittaa tai teettää työtä, mikäli aikoo tehdä koko siiven pituisen salon. Pitää vain tehdä sääntöjen mukaisen liitoksen osiin.  Tekemällä kolmiosaisen siiven/salon, pystyy jo noista tekemään melko suuren siiven. Kaksiosaisena siipenä pääsee jo tuonne 6.5 m kärkiväliin, joka sopii moneenkin konetyyppiin. Koska siiven kärjessä on rasitukset hyvin marginaalisia, voinee siellä jatkos olla vaikka päittäisliitos kunhan niiden porrastus on riittävä. pääsee vaikkapa tuonne 8 m kärkiväliin kaksiosaisena.
Siis Vendialla saa ja siellä tehdään myös pelkästään yhdensuuntaisista laminaateista liimattua tavaraa. Ihan mielihalun ja tarpeen mukaan.

Onhan tuolla Vendialla mahdollista saada vaikkapa tuommoisia tukkeja ostaa ja sahauttaa niistä haluamansa tavara.

heikkiuu

Lopen rakennuspuu Oy, joka sijaitsee Lopella on eräs saha, joka myy hyvälaatuista puuaihiota. Heiltä olen ostanut puun, jolla olen korjannut konettani. www.lopella.fi
Heikki

Tapani Honkanen

Tällä tyylillä Vendiallakin leikataan puuta. http://www.oakwoodveneer.com/tips/cuts.html

Raaka

Lainaus käyttäjältä: taho - joulukuu 12, 2014, 13:56:36
Vuosikasvaimia on noin tuumalla noin kymmenen.

Tämä olisi suhdelukuna 10/25. Se ei tehnyt minuun ensin oikein vaikutusta, mutta sitten rupesin ihmettelemään, mitä oikeastaan tarkoittaa tiheäsyinen, mitä mainesanaa usein käytetään myytäessä suomalaisesta puusta valmistettua tavaraa, huonekaluja, ikkunanpuitteita jne. Löytyipä määritelmä:http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/tiheasyinen-sahatavara

Arvovaltaiselta vaikuttavan Puuinfon mukaan siis jo 10/30-mänty (10 vuosilustoa 30mm:n matkalla) on tiheäsyistä. Siis Vendian 10/25 sopii määritelmään ihan hyvin, jopa ylittää sen.

Kävin sitten tarkastamassa venehommista nurkkiin jääneitä rimoja. Yhdestä - joka minusta näyttää aika tiheäsyiseltä - laskin suhdeluvun 11/17.

Johtopäätökseni on se, että jos jossakin kehutaan tarjottavan tiheäsyistä suomalaista mäntyä, niin... Niin no, voihan sitä käydä katsomassa. Tai siis että pitää käydä katsomassa, ennenkuin ostaa.

Tapani Honkanen

Jospa Raaka tutustuisi siihen, melko runsaaseenkin materiaaliin mitä suomalaiset lentokoneenrakentajat (tutkijat, suunnittelijat ja rakentajat ovat julkaisseet aikaansaannoksistaan. Minullakin on hieman materiaalia, kuten Teknillisen aikakauslehden sivuista kopioituja artikkeleita. Esimerkiksi Wegelius ja Ylinen tunnetuimpina ovat tutkineet ja kehittäneet melko tavalla puun käyttöä lentokonekäytössä, varsinkin siipisalon paarteiden ja potkurin lavan materiaalina. Ei sovi myöskään unohtaa Teekkareiden (PIK) panosta konstruktiivisten seikkojen kehittäjänä. Esimerkiksi useimmat PIK-sarjan lentokoneet ovat mainio tapa tutustua järkevään puun käyttöön. Vaikka teekkariksi epäilemäni Raaka voikin väheksyä vanhoja kalkkiksia, niin esimerkiksi DI Kai Mellen on loistava suunnittelija ja ennen kaikkea etevä konstruktööri. Hänen viimeisinsä ultrakevyt  PIK-26, Mini-sytky on hieno esimerkki siitä mitä tietyn vanhan koulukunnan kasvatti (epäilemäni saksalaisen) ja muutaman perinteisen konetyypin suunnittelija ja rakentaja ja monessa projektissa mukana ollut, on pystynyt uudistumaan vielä kansaneläkeiän ylitettyäänkin. Hän on yhdistänyt etevästi puurakennetta ja suulakepuristettua polystyreeniä. Ottaen huomioon, että mitään muuta ei ole saatavissa kuin hyvät piirustukset, on ihmeteltävää miten paljon niitä on rakennettuja ja on rakenteilla. Lento-ominaisuudetkin lienevät mainiot, vaikka kone onkin kovin kevyt ja pieni. 

Ei sovi unohtaa myöskään Koivurovan panosta ja osaamista tunnetun ATOL-lentokoneen suunnittelijana, kehittäjänä ja rakentajana. Hänkin vannoo puulentokoneen nimeen. Onhan puu luonnon mukainen komposiitti. Suhteellisen luja, helposti työstettävä, helposti liimattava ja ennen kaikkea, loistavat väsymisilmiöt. Tästä esimerkkinä Nummelan Hinun hinausmäärä, noin 100 000 purjelentokoneen hinausta ennen peruskorjausta.  

Onhan runsaasti puun käytöstä lentokoneen rakentamiseen liittyvää kirjallisuutta ja esimerkkejä Suomen ulkopuolellakin. Minullakin on jonkin verran.

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Raaka - joulukuu 14, 2014, 09:39:28
Lainaus käyttäjältä: taho - joulukuu 12, 2014, 13:56:36
Vuosikasvaimia on noin tuumalla noin kymmenen.

Tämä olisi suhdelukuna 10/25. Se ei tehnyt minuun ensin oikein vaikutusta, mutta sitten rupesin ihmettelemään, mitä oikeastaan tarkoittaa tiheäsyinen, mitä mainesanaa usein käytetään myytäessä suomalaisesta puusta valmistettua tavaraa, huonekaluja, ikkunanpuitteita jne. Löytyipä määritelmä:http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/tiheasyinen-sahatavara

Arvovaltaiselta vaikuttavan Puuinfon mukaan siis jo 10/30-mänty (10 vuosilustoa 30mm:n matkalla) on tiheäsyistä. Siis Vendian 10/25 sopii määritelmään ihan hyvin, jopa ylittää sen.

Vanha nyrkkisääntö lentokoneenrakennuksessa käytettävän männyn syymäärästä on "7 syytä sentillä". 
Puuinfon säännöt ja arvovalta eivät ulottune lentokoneen rakennuksessa käytettäviin materiaaleihin, siellä käytetään niitä sääntöjä (lujuus jne) joita koneen suunnittelija on materiaaleille asettanut. Suomalaista kuusta en muista nähneeni tai kuullut käytettävän lentokoneenrakenteissa sen heikomman liimattavuuden (pihka) ja oksaisuuden takia.
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod