Kevein moottori minikoneeseen?

Aloittaja FlyHigh, heinäkuu 28, 2013, 09:02:49

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

FlyHigh

Tuli illalla pähkäiltyä taas erästä mahdollista projektia ja siihen liittyvää dilemaa voimanlähteestä.

Elikkä mikä moottori olisi kevein teholuokassa 20-30 kW.
Ei tarvitse olla mikään lekomoottori, koska kyseessä on meidän keskimmäisen lapsen UAV härveliviritelmä, joka saattaa joskus lentää (tai sitten ei).
Kumminkin Kundi on tehnyt huolellista valmistelutyötä ja uskon pelin tulevan lentokuntoiseksi seuraavan vuoden aikana. (mikäli minun rahat riittää kaikenmaailman kamerasysteemeihin, jolla aikoo horisonttia katsella)

Ilmeisesti 2-tahtiset ovat keveimpiä edelleen...?
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

Tapani Honkanen

#1
Kävisikö tämä? Pelkkä moottori 11 kg, moniurakiilahihnavaihteistolla 14 kg ja koko reppu 24 kg, hinta alle 6000€

Edit: Kun maksimiteho saavutetaan noin alhaisella pyörimisnopeudella ja vähän vähemmän vielä pienemmällä, niin nopeasti etenevällälla objektilla propulsiivinen hyötysuhde on aika hyvä suoravetoisenakin. Huomiota pitää kiinnittää potkurin kiinnitykseen. Kun boxeri mäjäyttää kaikki ulos kerralla, niin maksimimomentti on kovin suuri. Siksi potkurinlaipan reikien jakohalkaisija pitää olla riittävän suuri ja ruuvien kiristysmomentti oikea.  



www.biboxter.de

Technical specification of paramotor Biboxter:
Engine: Biboxter 282 CI, two-cylinder, two-stroke opposed engine,
( boxer engine ) developed for paramotoring, "Made in Germany"

Bore x Stroke: 66,2 x 41 mm
Displacement: 282 ccm
Speed range: 1950 - 5800 rpm
Crankshaft: Forget crankshaft, 4 Ball bearings
Connecting rod: Needle bearings on both ends
Cylinder: Aluminium with Nicasil coating
Cooling: Forced air
CHT: Cylinder head temperature max. 200 °C
Carburetor: Membran, 2 x 22er Venturi
Ignition: High performance CDI for easy start RPM
Generator: Yes, 80 W
Exhaustsystem: Tuned exhaustsystem, stainless steel
Torque: 27 Nm (7000rpm) => 19,8 Kw
Max. Power: up to 22 KW (depending on the exhaust system)
Reduction: Poly-V, speed ratio 1:2,33
Propeller: CFK/GFK, developed for Biboxter 122,5 cm
Cage: Aluminium, 3-part or 6-part
Fuel: Mix 1:50, Castrol RS 2T with unleaded ( 95 ROZ )
Fueltank capacity: 16,5 litre ( LONG RANGE )
Consumption: from 3 litre/hour by 3900 RPM at msl
Certification: DULV TCDS 667-07
Empty weight: from 24 kg (without harness)

Optional:
Fuel injection system, Primer, Tachometer, 12V socket,
electric heated gloves, 6-part cage, transport bags.

FlyHigh

Joo.
Tottavieköön, tosiaan pitää potkuri olla kunnolla kiinnitetty ja täytynee laskea myös leikkauspinta-ala kun aika voimapeliltä näyttää tuo moottori.
Keveys olisi kohdallaan kokonaisuudessa!
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

Seppo Koivisto

Aero-messuilla erään 1-paikkaisen ultran valmistaja kehui 4-tahtisen Baileyn moottorin luotettavuutta, eikä painokaan ole kovin paha.
http://www.baileyaviation.com/engines.html

FlyHigh

Joo, on kevyt 4-tahtinen tosiaan. Startilla ja laturilla 17 kg... Todella keveä! hinta sähköstartilla 3500 punnan tietämillä!!!
Ei paha todellakaan!

:)
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

Tapani Honkanen

Mielestäni tuo hinta on kohtuuton. Moposta viisituhatta ekua.

FlyHigh

Niiiiin, hinta on todella kohtuuton, kun muuttaa sen vaikkapa kilohinnaksi.
Muttamutta, jos alan kotosalla tekemään moista vekotinta, niin pelkän työtuntien hinta on varmana triplasti tuo, enkä varmasti saa härveliä valmiiksi ikinä... :)

Halvempia noiden pitäisi olla todella, mutta kun ei ole...
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

Asteroid

http://www.mintor.net/wordpress/motori/220cc/
Saa täältä, https://www.karkkainen.com hyllyssä on 110cc kokon asti, harrastajien toiveista johtuen aloitti juuri maahantuonnin. Yllättävän suuri tuo tarvitsemasi teho? Paljonko arvioitu koneen paino? 220cc Mintorissa on n. 23 hp, paino n. 5kg. Hinta 2000 e paikkeilla.

Terveisin Pekka K

Karoliina

Moottoripyöristä löytyy myös keveitä moottoreita. Etenkin enduropyöristä. Mutta niiden huoltoväli ja peruskorjausväli on melko lyhyt. UAV-käyttöön saattaisi tosin riittää, tosin riippuu konseptista ja sen käyttökohteesta. 

Olen pähkinyt että isompaan vehkeeseen Suzuki Hayabusan moottori on tehopainoluotettavuussuhteeltaan aika mukava. Painaa Rotaxin verran ja tehoa tuplat ja design varmuuskertoimet on muita valmistajia ja moottoreita  korkeammat. Ja hintakaan ei ole paha kun niitä voi saada purkuosana mällätyistä pyöristä n. 2000 eurolla. Suosittu moottori DIY rata-autoissa yms. vehkeissä.

Ansis

Vielä tämän kerran mainitsen, että esim. kilokyykyn kone on todella pehmeä 24 tunnin kisan jälkeen nopealla radalla.
En semmoista jaksaisi lentolaitteeseen värkätä, muistan vielä vanhat 2-t Rotax ajat viikottaisine koneen aukomisineen.
My mind is willing, but purse is weak.

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: Ansis - heinäkuu 29, 2013, 23:23:43
Vielä tämän kerran mainitsen, että esim. kilokyykyn kone on todella pehmeä 24 tunnin kisan jälkeen nopealla radalla.
En semmoista jaksaisi lentolaitteeseen värkätä, muistan vielä vanhat 2-t Rotax ajat viikottaisine koneen aukomisineen.

Kertoisitko tarkemmin mitä tarkoittaa "pehmeä"? Onko siinä siis männät vaihtokunnossa tai moottori muuten peruskorjauskuntoinen, vai mikä on vikadiagnoosi? 

Radalla tosin ajetaan kierrokset "tapissa" koko ajan. Ei lentokonekäytössä kannata ottaa moottorista täysiä kierroksia koko aikaa vaan tyypillinen moottoritiekierrosmäärä riittää helposti tehoon jolla kone pysyy ilmassa vaakalennossa koska kone on aika huonosti suunniteltu jos moottorin pitää olla tapissa että se ilmassa pysyy, vrt. Diamond DA40 IO-360 moottorilla, moottorista lähtee 180 hevosvoimaa lentoonlähdössä, mutta sillä lentäessä vaakalentoa moottorista otetaan yleensä ainoastaan n. 90 hevosvoimaa (kun me säästetään bensaa ja tälläkin teholla se etenee riittävää tahtia). Moottori on siten käytännössä 90 hevosvoiman moottori paitsi startissa. Näin ollen voi olettaa että myös moottoripyörän moottoria voi ajaa 50% teholla eikä tavoitteeksi tarvitse asettaa 75% tai isompaa teholukemaa.

Jos otetaan Hayabusan moottorista 90 hevosvoimaa, se tarkoittaa Dyno-chartin tutkimisen mukaan n. 5500 rpm. 5500 rpm matkakyykylläkin on aika pieni kierrosluku ja sillä voi ajaa pyörää jatkuvasti. Jos siitä ei voisi ottaa tuota jatkuvasti, ne pyörät olisi jatkuvasti korjaamolla. Ratakäytössä kovempaa kiertävistä koneista otetaan kierroksia jatkuvasti tyypillisesti julmasti enemmän, esim. minun (vm. 2008) ZX6R:n redline on vasta 16500 rpm ja rata-kuskit näyttävät pitävän neulan yli 12000 rpm lähes jatkuvasti ainakin videoiden mukaan missä minulla on verrokkina motarilla vaan 8000 rpm (~50 hevosvoimaa, eli verrattavissa 80 hv Rotax 912 cruise-tehoon tyypillisessä ultrassa). Moottoritiecruisailun on tälle pyörälle täysin ongelmatonta tällä mainitulla teholla ja nämä moottorit tyypillisesti kestää ainakin sen 50000-70000 km. Viime syksynä oli vielä vanhempi kawa jossa oli kilometrejä 72000, todistettavasti sen verran ainakin se toimii vaikka söikin jo siinä vaiheessa vähän öljyä.

Toki de-rated moottori alemmalla teholla näin syö tehopainosuhdetta huonompaan suuntaan mutta järjestelmän yksikköhinta on edelleen hyvin kilpailukykyinen ja paino silti alittaa tai on samaa luokkaa kuin lentokonemoottorilla. Toki alennusvaihde tekee oman painonsa missä Rotaxin etu on että siinä on alennusvaihde massassa mukana. Mutta kummallinen seikka on että yhden Lycomingin hinnalla voi ostaa n. 25 Hayabusan moottoria mällätyistä pyöristä. Tosin ei niitä näin paljoa ole liikkeellä että 25 moottoria saisi tuosta vaan ostettua tai kaikkia edes tuohon hintaan, voi joutua maksamaan jopa tonnin pari enemmän uudemmasta tai ihan uudesta myllystä ja alennusvaihdettakin pitää peruskorjata, mutta jos tekee tällaisen estimaatin:

1000 km ajoa =~ 10 tuntia lentoaikaa (osateholla, ei täydellä teholla ajaen, ei rata-ajoa)
ja tiedetään että kyykkypyörien moottorit kestävät normaaliajossa n. 60000 ennen kuin ne alkaa olla kämiä (Hayabusan moottori kestää tyypillisesti enemmän, yli 100k lukemia). Näin voidaan extrapoloida kuinka usein pitäisi moottori vaihtaa uuteen tai peruskorjata: 
- (60000/1000.0)*10 = 600 lentotuntia. Hayabusan lukema vastaavasti lienisi lähempänä 1000 lentotuntia. 
Jos tätä pyöristetään pessimistisesti alaspäin ja vaihdetaan moottori kokonaan 500 tunnin välein, kustannus lentotuntia kohti per moottoriblokki on 4-8 euroa / tunti (riippuen moottorin ostohinnasta), mikä on minun mielestä varsin kohtuullinen lentotuntikustannus moottorin overhaul-rahastoon.

4trade

Nuo moottorien kestävyydet on suoraan suhteessa mäntänopeuksiin enemmän kuin mihinkään muuhun. Perus lekomoottori louskuttaa 10 m/sec mäntänopeuksilla 2000 tuntia hyvin, kun taas nopeammilla mäntänopeuksilla tuo laskee hyvinkin jyrkästi.

Maailmalla yli 15 m/ sec mäntänopeuksia pidetään lekokäytössä jo epäluotettavina, koska tuon nopeuden ylittäminen jättää mitättömän marginaalin pienillekkin voitelun ja jäähdytyksen häiriöille. Kitkalämmöt koneessa on jo noilla mäntänopeuksilla sitä luokkaa ettei se kestä häiriöitä ilman vaurioita.

Speedway pyöräni mäntänopeudet on 29-30 m/ sec, ja noilla nopeuksilla sen mäntä kestää tunnin. Tuo tunti on riittävä aika väsyttämään männän siihen kuntoon että se voi katketa minä hetkenä hyvänsä. Kyseiset männät ei juurikaan kulu, hajoaminen tapahtuu väsymällä.

Kovemmilla mäntänopeuksilla mäntään kohdistuvat G voimat on tuo suurin syy mikä väsyttää metallin. Nykytekniikalla/ metalliseoksilla kun ei päästä edelleenkään ihmeisiin.

10 m/ sec/ 2000 h-------30 m/ sec 1 h-----tuosta voi sitten arpoa oman moottorin kestävyyttä.

Männän keskinopeuden laskuri: http://www.csgnetwork.com/pistonspeedcalc.html
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: 4trade - heinäkuu 30, 2013, 13:54:34
Nuo moottorien kestävyydet on suoraan suhteessa mäntänopeuksiin enemmän kuin mihinkään muuhun. Perus lekomoottori louskuttaa 10 m/sec mäntänopeuksilla 2000 tuntia hyvin, kun taas nopeammilla mäntänopeuksilla tuo laskee hyvinkin jyrkästi.

Maailmalla yli 15 m/ sec mäntänopeuksia pidetään lekokäytössä jo epäluotettavina, koska tuon nopeuden ylittäminen jättää mitättömän marginaalin pienillekkin voitelun ja jäähdytyksen häiriöille.

Eli tuon perusteella Suzuki Hayabusan moottoria voi pyörittää jatkuvasti max 6900 rpm jolla
se tuottaa n. 135 hp (vm. 2008 moottori). 5500 rpmllä tehoa jää n. 95 hevosvoimaa. Sillä lentää 1250 kg lentokone vielä kohtuullisesti.

Lainaa
10 m/ sec/ 2000 h-------30 m/ sec 1 h-----tuosta voi sitten arpoa oman moottorin kestävyyttä.
Männän keskinopeuden laskuri: http://www.csgnetwork.com/pistonspeedcalc.html

Kiitos laskurilinkistä ja kestoreferenssistä, mielenkiintoinen juttu. Myös pyörän kestävyyden kannalta, miten paljon minun Kawalla kannattaa kaasutella ilman että se menee ennen aikojaan rikki.
Laskeskelinkin että piston speediksi tulee 11.2 m/s kun ajan moottoritietä, eli ei kovin paha. Rauhallisemmassa ajossa jää juuri ja juuri alle 10 m/s. Mutta jaahas, kun kiihdyttelee 14000 rpm saakka, on piston nopeutta 20 m/s. Alkaa olla jo paljonlaisesti, ei kannata koko ajan ajaa siis ykkösellä ilmeisesti. Tosin ei se ole minulla ollut montaa sekuntia 14000 kierroksessa yhtäjaksoisesti. Mielenkiintoista on että alle 15 m/s mäntänopeudella voi vielä kiskoa tuosta 600sesta melkein 90 hp. Itse asiassa meidän Diamond pysyisi ilmassa jo ZX6R:n moottorilla alle 15 m/s mäntänopeudella.. Ja sillä voi suorittaa lentoonlähdön Hayabusan moottorilla ylittämättä 15 m/s mäntänopeutta sekä voi kruisata n. 10 m/s mäntänopeudella @ 5500 rpm. Jos Hayabusan moottori kuten blogissa pidemmän aikaa sitten ehdotin pyörittäisi generaattoria 5500 rpm koskaan menemättä epäluotettavalle mäntänopeusalueelle, niin tällaisen hybridimoottoripyöränmoottorilentokoneen voisi uumoilla lentävän 2000 tuntia kuten Lycomingilla varustetunkin. Itse asiassa parempi tilanne kuin tuon 30 m/s speedway pyörän referenssin perusteella olisi saattanut äkkiseltään arvata.

t: Karoliina

4trade

O-200 on hyvä esimerkki. 2700 rpm koneessa on mäntänopeudet alle 9 m/ sec. Formula raaserit repii 150 hp noista koneista 4200 rpm, jolloin mäntänopeudet jää vielä alle 14 m/ sec. Noilla mäntänopeuksilla koneiden elinikä on enää joitain satoja tunteja.

15 m/ sec mäntänopeudella O-200 moottorin pitäisi ulvoa 4600 rpm, enkä usko kovin monen enää pitävän tuollaisia kierroslukuja lekomoottorissa millään lailla luotettavana.
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: 4trade - heinäkuu 30, 2013, 16:38:03
O-200 on hyvä esimerkki. 2700 rpm koneessa on mäntänopeudet alle 9 m/ sec. Formula raaserit repii 150 hp noista koneista 4200 rpm, jolloin mäntänopeudet jää vielä alle 14 m/ sec. Noilla mäntänopeuksilla koneiden elinikä on enää joitain satoja tunteja.

15 m/ sec mäntänopeudella O-200 moottorin pitäisi ulvoa 4600 rpm, enkä usko kovin monen enää pitävän tuollaisia kierroslukuja lekomoottorissa millään lailla luotettavana.

Klassisissa lentomoottoreissa lienee kuitenkin matalien kierrosten syyt eri kuin
tämä mäntänopeus tai ulvonta. Työntötankomoottorin mekaniikka tippuu tahdista kun kierroksia on tarpeeksi paljon ja vika löytyy sieltä jo paljon ennen kuin mäntä hajoaa. Tuollaista matalille kierroksille suunniteltua moottoria ei voi kierrättää edes sitä mitä ZX6R kiertää jo Helsingin keskustassa kun työpaikalta kotiinpäin kohta starttaan ilman että se on erittäin lähellä katastrofaalista vikamoodia. O-200:n kierroksia ei voi verrata moderniin DOHC-moottoriin. Minä en lentäisi koneella jossa O-200 pyörii 4600 rpm, mutta kyllä lentäisin koneella jossa on nykyaikainen moottori joka kiertää 4600 rpm. Tai siis olen lentänytkin sellaisella koneella, ja melko paljonkin.

4trade

LainaaTyöntötankomoottorin mekaniikka tippuu tahdista kun kierroksia on tarpeeksi paljon ja vika löytyy sieltä jo paljon ennen kuin mäntä hajoaa.


Ollan hieman harhauduttu varsinaisesta aiheesta, mutta Toma varmaankin ojentaa tarvittaessa.


Työntötangot/ venttiilikoneisto kestää kierroksia kyllä. Formulaluokkien laitteet on vakioita, joita kierrätetään vaan törkeästi ylikierroksille tehojen löytämiseksi. Kyllä noissa vakiokamoissakin piisaa jousipaineet noilla kierroksilla.


Kaveri pyysi minua kisatiimiinsä hieman auttamaan, ja olen siinä puuhassa päässyt hieman ronkkimaan noita mainioita LS sarjan moottoreita, mitä X koneissakin maailmalla käytetään. Noita koneita tiimi kierrättää yli 7000 rpm jolloin mäntänopeudet on 22 m/ sec luokkaa. Työntötanko koneita nuokin ja toimii erittäin luotettavasti, kunhan muistaa välillä avata ja vaihtaa sisähiluja.
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

FlyHigh

jahajaha, tuota. Noh, minä ajattelin sellaista 20 kW teholuokkaa. Männännopeus ei kyllä ole mitenkään mun tiedossa, mutta jos vaikka 1 tai ihan 2 sylinteriä. Kunhan olisi halpa ja kevyt.

Mutta kiinnostavia juttujahan teillä on joo.
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

Asteroid

Erityisen kevyttä ja tehokasta.
Aixro XF40 26 kW, 18,7kg pelkkä moottori.
http://www.aixro.de/produkte/
Tähän saa valmiin alennusvaihdepaketin ja potkurin. On jo jonkin aikaa ollut yksipaikkaisissa ultrissa sekä paramoottorina. TBO noin 250 h ?


Terveisin Pekka K

kopterikuski

Lainaus käyttäjältä: Ansis link=topic=5069.msg23550#msg23550 date=1375129423
En semmoista jaksaisi lentolaitteeseen värkätä, muistan vielä vanhat 2-t Rotax ajat viikottaisine koneen aukomisineen.
/quote]

Ansis, minä en nyt ymmärrä, miksi niitä 2-t Rotaxeja piti viikottain aukoa, miksei niillä lennetty???

Ansis

Kopterikuskille; lennettiinhän niillä huoltoväli viikossa parhaimmillaan, kun kerhossa oli paljon oppilaita. 

Karoliinalle; Ratapyörällä ei ajeta koko aikaa täysillä, kyllä niillä joutuu jarruttelemaankin. Silti jopa lohkot antautuu ja pahimmillaan laadukas japsimoottori merkkaa varikkoa kuten vanhat brittipyörät. Eräässä rataLanciassani oli mäntien 24 tunnin ja kiertokankien 48 jaksot. Venttiilinjouset kesti vain 12 tuntia, punaviivan ollessa 8000. Kesti se senkin jälkeen 7000 vaikka kuinka kauan.
My mind is willing, but purse is weak.

peksa

Ihan pakko osallistua ku o tullu näitä erillaisia moottori juttuja pähkäiltyä. Tuosta dynokäyrän teho lukemien vertaamisesta katuajoon pitäs miettiä et se on tehty wot jarruttamalla eli silloin pitäs ajaa motskarilla jarruja vasten kaasu pohjassa, että saatas samanlaiset tehot ja rasitukset. Ja sit lentokäytös pitäs kans saada wot ja potkuril säätää kierrokset et sais käyrän antamat tehot.

Riku.I

Juu, kuormituksesta eri kierroksilla, siis MAP lukemasta ei ole vielä mainittu. Ihan niin kuin moottoria jarrutettaisiin aina täysillä. Tehokäyrän (maksimi) tuijottaminen on epäoleellistä moottorin rasitusta arvioitaessa. Eli osakaasulla mennään.
Sama teho saadaan moottorista tietenkin erilaisilla kierrosluvun ja momentin yhdistelmillä.
Toiset moottorit kuluvat kovista kierroksista, jotkut kuormituksesta.
Tunnettua on, että työntötankokoneilla (ovat usein keveitä) tulee kierrokset vastaan. Toisia koneita kiusaavat (ilmajäähd) lämpöiskut voimakkaissa tehoasetusmuutoksissa. Vesijäähdytetyt pääsevät helpommalla ja lämpövetelyt ovat paremmin hallinnassa. Männän jäähdytys öljysuihkulla, varsinkin ahdetuissa vesij.koneissa on mahdollistanut kovan tehonoton, maalla, merellä ja ilmassakin
Moottoreiden kestoikää arvioidessa tarvitaan paljon kokemusperäistä tietoa -sillähän TBO: takin nostetaan.
Hassua: Nykyaikaisilla vesijäähdytetyillä matkamoottoripyörillä ajetaan 200tkm ja yli.. ja paljon! Tehontarvehan on kuitenkin melko pieni kohtuu matkanopeuksilla.
Kilometrit sinänsä ovat huono mittari arvioitaessa moottorin elinikää. Kylmäkäynnit ja -kiihdytykset, alilämpöisellä moottorilla ajelut, sun muut eivät ainakaan pidennä kestoikää.
Toisaalta tieliikenteessä moottoreiden ohivirtauspoikkeamat eivät juuri haittaa matkan tekoa. Voidaan ajaa toiset 100tkm jos katsastuksesta selviää.
Tarkoitan lähinnä että: vertailu on kovin vaikeaa jos olosuhteet poikkeavat!

Martti Mattila

Taitolentokone millä lentoreissu kestää noin 15min. ei moottoriäänen jaksoluku kenties kiusaa,
mutta matkalentokoneessa voin kuvitella korkeataajuisen ininän kypsyttävän.Tuosta varmaan
joku on tehnyt gradun,jossakin päin mualimaa,eli äänen taajuuden merkityksestä siedettävyyteen.
Ne kyykkypyörän 4mm.venttiilivarret ja vielä viisi per sylinteri, ei rauhoita konemiestä.
Ehkä jonkinmoinen integrointi,eli jakohihna toimii samalla alennusvaihteisto remminä,toisi
painosäästöä.Ainakin se toimisi siten että "muuten hyvä moottori,mutta kun alennusvaihteisto
pyörittää nokka-akselia"Oikeastaan olemme hel...in hemmotellussa asemassa,kun verrataan
mistä kaksikymmenluvulla piti ottaa lekomoottori,minkä tahansa nykyauton moottorin
tehopainosuhde tekee lentokonekäytön mahdolliseksi.Venäjällä käyttävät trikeissä
Samaran motteja,valurauta lohkolla.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod