PIK-26 Mini-Sytky (OH-U642)

Aloittaja Jussi Kattelus, kesäkuu 13, 2013, 21:18:40

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Raaka - marraskuu 29, 2014, 11:10:22
Oletan TraFin perimän yhtenäisen 400€:n tarkastusmaksun tarkoituksen olevan saattaa lentokoneita rakentavat kansalaiset yhdenvertaiseen asemaan. Luulisi nimittäin ALMT Oy:n veloittavan TraFilta myös tarkastajan matkakustannukset, jotka ovat varmasti suuremmat, jos tarkastaja lähtee Rovaniemelle tai Maarianhaminaan, kuin jos hän poikkeaa Helsingin Tattarisuolle.

Juuri näin :thumbsup:
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

Seppo Koivisto

Lainaus käyttäjältä: Raaka - marraskuu 29, 2014, 10:49:21
Teknodurin ruiskumaalaus-suositus kyllä taitaa tarkoittaa sitä, että jos joskus pääsen niin pitkälle, että on jotain maalattavaa, niin käännyn jonkun (auto-?) maalaamon puoleen.
Mitenkähän maalin telaus onnistuisi. Linkissä briteissä telamaalattu alumiinikone.
http://www.spriteaviation.co.uk/Sprite_Aviation_2/One_coat_paint.html

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Seppo - marraskuu 29, 2014, 12:54:03
Lainaus käyttäjältä: Raaka - marraskuu 29, 2014, 10:49:21
Teknodurin ruiskumaalaus-suositus kyllä taitaa tarkoittaa sitä, että jos joskus pääsen niin pitkälle, että on jotain maalattavaa, niin käännyn jonkun (auto-?) maalaamon puoleen.
Mitenkähän maalin telaus onnistuisi. Linkissä briteissä telamaalattu alumiinikone.
http://www.spriteaviation.co.uk/Sprite_Aviation_2/One_coat_paint.html

Kyllähän silläkin tavalla saa maalia levitettyä. Tuloksesta, eli pinnanlaadusta (tasaisuudesta ja kiillosta) ja kerrosvahvuudesta (painosta) ei sitten ole mitään takuuta. Kerran tiedän sitä menetelmää käytetyn lentokoneen siiven maalaukseen kun kaksikomponenttiväri ei tullutkaan ruiskusta läpi. Maalarit sitten hioivat siipeä seuraavan talven. Tarkempia tietoja saanet vanhemmilta pikiläisiltä, jos haluavat enää asiaa muistella ;-)
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Toma - marraskuu 27, 2014, 23:43:12
Tikkurilan Teknodur 190 on onnistuneesti käytetty niin kankaan kun lasikuidun päälle jo monet vuodet ja sen hinta on siedettävä: http://194.100.44.55/tseloste.nsf/5946e099f0de23c7c22576dc00238404/69f2e8574e8651d0c225795200417e92?OpenDocument

Mainittu maali (Teknodur 190) on PIK-20 tuotannossa käytetyn maalin Inerta 70 jatkokehitelmä ja pohja- ja tartuntaväri Inerta 51HB ja 51 olivat jo silloin Teknoksella tuotannossa ja myös käytössä PIK-valmistuksessa. Inerta 51HB:tä käytettiin muottiin maalattavan tartuntavärinä, jonka päälle lujitteet laminointiin ja Inerta 51:tä käytettiin tartuntavärinä osien päällemaalauksessa. 

Katso PIK-20E korjauskäsikirjan sivu III-21: http://www.trafi.fi/filebank/a/1328162758/78f7348ba3e95d6c4d5f2c648003060e/9116-PIK20E_Korjausksikirja.pdf
Toki tuotannossa kilpailutettiin ja käytettiin myös vastaavia kilpailijoiden tuotteita.
Katso PIK-20E Repair manual page III-17: http://www.trafi.fi/filebank/a/1372249797/b3319ccb53577361601a661e7e80ef5e/12828-PIK-20_E_Repair_Manual.pdf
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

Toma

Jos on paljon ylimääräistä aikaa ja tarvii saada hieman liikuntaa niin tuon maalauksen voi ilmeisesti tehdä näinkin:

http://home.comcast.net/~mmorrison123/Latex.htm

Latex maali vaihtoehtona kuulostaa kyllä kummalliseslta vaihtoehdolta, mutta onhan se joustavaa. Yllättävän hyvää tulokseen näyttäisi kaveri pääsevän mutta työlästä tuo kyllä on. 
Muutama LS4:en siipi on tullut hiottua ja kyllä siitä hieno tulee vaikka pensselillä sutisikin, kankaan kanssa pitää vaan olla vielä tarkempi.
Terveisin
Tom Arppe

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Toma - marraskuu 29, 2014, 20:25:49
Latex maali vaihtoehtona kuulostaa kyllä kummalliseslta vaihtoehdolta, mutta onhan se joustavaa. Yllättävän hyvää tulokseen näyttäisi kaveri pääsevän mutta työlästä tuo kyllä on.
Kysymys kuuluu; kuka maalaisi autonsa telalla ja lateksilla?
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

Jari Lindevall

Itänaapurin autonharrastajista löytynee niitä Latex maalareitakin....;D

4trade

LainaaKysymys kuuluu; kuka maalaisi autonsa telalla ja lateksilla?


Ystävän auton sillä voi maalata! -90 luvulla ystäväni hämmästyi suuresti kun aamulla oli erivärinen 96 Saab parkkiruudussa. Musta ikkunoita myöten ;D
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Raaka

Lainaus käyttäjältä: Toma - marraskuu 29, 2014, 20:25:49
Jos on paljon ylimääräistä aikaa ja tarvii saada hieman liikuntaa niin tuon maalauksen voi ilmeisesti tehdä näinkin:

http://home.comcast.net/~mmorrison123/Latex.htm

Latex maali vaihtoehtona kuulostaa kyllä kummalliseslta vaihtoehdolta, mutta onhan se joustavaa. Yllättävän hyvää tulokseen näyttäisi kaveri pääsevän mutta työlästä tuo kyllä on.

Paljonhan riippuu ammattimaisen maalauksen hinnasta. Linkin amerikkalaisesta rakentajasta ei ole järkevää rakentaa ensin lentokone muutamalla tuhannella dollarilla ja pulittaa sitten 5000 (dollaria) sen maalauksesta.

Tuommoisilla summilla Mini-Sytkyn maalaus taitaisi maksaa enemmän kuin sen moottori. Osaisiko joku arvioida, mitä joku täkäläinen automaalaamo hommasta veloittaisi? Siis Inerta-Teknodur-ruiskutuksesta?

Toma

Esimerkkinä kun maalautettiin purjekoneen siivet paikallisessa automaalamossa (http://www.autoljungqvist.fi/autoljungqvist.fi.html) niin hän otti ruiskuttamisesta 400€
Silloin meillä oli omat maalit (juuri tuo teknodur 190) ja pohjatyö oli tehty. Tuo hinta varmaan vaihtelee mutta antaa kuitenkin jotain osviittaa.
Terveisin
Tom Arppe


lamsah

Ihan toimiva pohjustuskeino on ollut luottokortilla tms "täyttää" puun syyt maalilla. Ei telalla eikä pensselillä pääse yhtä helppoon alkutilanteeseen. Käytä pohjalle epoksimaalia. Eli: Sekoita pieni määrä epoksimaalia ja lastalla käyt pintaa läpi, siten että maali menee syihin kunnolla. Joku kumilastakin käy. Sitten hionta. tämän jälkeen pääset vasta ns. pohjamaalaamaan. Uretaani maali on helppoa maalata. hommaat kunnon ruiskun ja harjoittelet vähän johonkin. Ei kannata maksaa jollekin maalarille jos voi tehdä itse. Älä käytä metallihohtovärejä, ei ole helppoja paikata jälkikäteen. Normi valkoiset ym muut on helppoja jos tulee esim raitoja tai sävyeroja myöhemmin korjauksista johtuen: Hienolla hiekkapaperilla maali/teippausrajan hävitys ja hiontatahnalla naarmut pois. 2 x minisytkyä ja tumppu maalattu tolla taktiikalla, kellääm herroista ei aiempaa kokemusta maalaamisesta. tässäkin pätee se Hakalan Jarmon neuvo, että mieti kolmasti, mittaa kahdesti ja katkaise kerran,
T: Antti Kääriäinen

lamsah

Niin joo, Lahdessa on maalifirma, joka tekee kanssa noita kaksikomponentti uretaanimaaleja laivoijen maalaamiseen lähinnä: "nor-maali". http://www.nor-maali.fi/fi/
Hinnat maaleissa suoraan tehtaalta ostaessa huomattavasti huokeammat kuin rautakaupasta. En ole varma myyvätkö yksityisille, mutta hain itse omalle firmalle ja lasku tuli perässä. JOs ei ole omaa firmaan voin jeesata, eli läpilaskuttaa jos päädyt ton firman tuotteisiin. Siellä saa myös maalimyyjä-edustajan kanssa miettiä oikeat pohjat ja liuottimet sekä menekin. Tollaseen Minisytkyyn kun varaa 10 litran pönikät pohja ja pintamaalia niin piisaa. Mahdolliset raidat ym lopuksi pintaan syntyy vaikka 1 komponenntti kili-kali pullolla jos ei muuta. Käytä värityksen suunnittelussa (jos et tee 1 väristä) vaikka ihan windowsin omaa paint ohjelmaa, johon laitat koneen silhuetin niin voit zoomailla erinäköistä raitaa, viivaa ja kuviota koneen pinnassa.
T: Antti Kääriäinen

Raaka

Lainaus käyttäjältä: Toma - marraskuu 30, 2014, 11:11:15
Esimerkkinä kun maalautettiin purjekoneen siivet paikallisessa automaalamossa (http://www.autoljungqvist.fi/autoljungqvist.fi.html) niin hän otti ruiskuttamisesta 400€
Silloin meillä oli omat maalit (juuri tuo teknodur 190) ja pohjatyö oli tehty. Tuo hinta varmaan vaihtelee mutta antaa kuitenkin jotain osviittaa.

Kiitos; tuohan nyt kuulostaa jotenkin uskottavalta. Mikähän tämä amerikkalaisrakentajan 5000:n dollarin pläjäys on? Eikö kaiken pitäisi olla Amerikassa halvempaa kuin muualla? Eikö tämä ole jossain ihan Yhdysvaltain perustuslaissa?

Toisaalta Hempelin Veneenhoito-opas-kirjasessa kyllä kuvaillaan Poly Best-kaksikomponenttimaalia näin lupaavasti:
Lainaa
Erityisesti suunniteltu sivellinlevitykseen. Lähes ruiskumaalauksen lopputulos siveltimellä.

Raaka

Lainaus käyttäjältä: lamsah - marraskuu 30, 2014, 12:35:44
Uretaani maali on helppoa maalata. hommaat kunnon ruiskun ja harjoittelet vähän johonkin. Ei kannata maksaa jollekin maalarille jos voi tehdä itse

Kiitos, mutta... Minulla ei ole ruiskua eikä senpuoleen kompressoriakaan. Varsinainen hidaste on kuitenkin se, että ymmärtääkseni ruiskumaalauksessa tarvitaan jonkunlainen teltta, jotta maali ei leviä ympäristöön (lattiakin pitää suojata). Ja maalaaja tarvitsee myös suojavarustuksen lähes Ebola-tyyliin, mukaanluettuna korkean luokan hengityssuojain. Mieluummin maksan maalarille (siitäkin, että hän riskeeraa terveytensä).

lamsah

kaikki tarvittavat kamat saa kaupasta, toki maksaa. Itse levitin pressun lattialle ja ostin juhlateltan motonetistä jonka kasasin lekohalliin sisään. Ruiskun ostin hieman kalliimman 140 €, hyvää jälkeä tekee. kompuraa varten ostin muutaman euron veden erottimen ja käytin normi aktiivihiilisuodatinta. Ei oikeesti ole mitään vaikeaa hommaa. Itse rakentamisen yksi suuri riemu onkin juuri siinä, että tulee opittua uusia juttuja. Minulle ainakin. Ei se lentokoneella lentäminen ole "se juttu" miksi rakentaa. Ainakaan minulle.
T: Antti Kääriäinen

Jussi Kattelus

#66

Tässä muutama kuva koneen rakennusvaiheista. Runkokaarista oli helpointa aloittaa.


Runko on kevyesti liimattu rakennusalustaan, jotta runko pysyisi suorassa.


Metalliosat ovat pääsääntöisesti kromimolybdeeniä ja alumiinia 2024T3.


Sivuvakaaja ja -peräsin sisäpuolelta lakattuna.


Korkeusvakaaja ennen vanerointia.


Siipikaaret oli nopea ja helppo valmistaa.


Välillä piti tehdä joulusiivoukset.


Koekasauksen mahtui tekemään 4m leveässä tallissa, kun moottori ja sivuperäsin oli irti.


Siivekkeen saranalinjan suoruuden mittaamiseen meni hetki jos toinenkin.


Ohjaamon lämmitysboksi. Malli on otettu Tony Bingeliksen kirjoista.


Maalauksen valmistelu vei ehkä enemmän aikaa kuin maalaus.


Sanonta "kun kone näyttää valmiilta, se on yleensä noin puolivälissä" piti lähes paikkansa.


Takarungon sisäpuoli. Kuvassa myös VHF-antenni.


Valmis kone ja rullailtukin jo on.


Koneessa ei ole latausjärjestelmää, joten päävirtakytkintä tarvitsee käyttää vain silloin, kun GPS tai VHF-radio haluaa lisävirtaa pikkuakuista.


2 x Mini-Sytky.

 
Parinkymmenen lennon jälkeenkään pahin jännitys ei ole vielä ohi.

Raaka

Upeita kuvia! Kiitos! Tuhannesti!

4trade

Hieno kone! Ihastelin myös erittäin siistiä rakennuspaikkaasi....
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

teacdance

otappa siivekkeiden saranoista lähempää kuvaa.. onko ite tehty vai ostettu jostain. Onko tietoa mistä voisi ostaa
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Martti Mattila

Työtilat ja käytössä olevat työkalut ,onkin yhtä mielenkiintoinen issue kuin projektitkin,kun katsoo netistä experimentalien tekemistä ympäri maailmaa.Hieman pani ihmettelemään,että takarungossa ei ole diagonaali tikkuja,vaan vaneri on niin paksua että kantaa lommahtamatta.Vai onko kerros rakennetta.
Siipisalkojen veekulma,onko se saatu aikaiseksi laminoimalla ohuita,vai viistoliitoksilla.
Martti

Jussi Kattelus

Lainaus käyttäjältä: teacdance - joulukuu 07, 2014, 00:14:57
otappa siivekkeiden saranoista lähempää kuvaa.. onko ite tehty vai ostettu jostain. Onko tietoa mistä voisi ostaa

[attach=Siivekesarana][/attach]

Piirustusten mukaan tuossa saranassa on käytetty alumiinista kulmalistaa, johon on niitattu tuo sarana. Aircraftsprucelta tilasin nuo kaikki materiaalit mutta valmiina pakettina niitä tuskin mistään saa.

Jussi Kattelus

Lainaus käyttäjältä: MaM - joulukuu 07, 2014, 10:27:23
Työtilat ja käytössä olevat työkalut ,onkin yhtä mielenkiintoinen issue kuin projektitkin,kun katsoo netistä experimentalien tekemistä ympäri maailmaa.Hieman pani ihmettelemään,että takarungossa ei ole diagonaali tikkuja,vaan vaneri on niin paksua että kantaa lommahtamatta.Vai onko kerros rakennetta.
Siipisalkojen veekulma,onko se saatu aikaiseksi laminoimalla ohuita,vai viistoliitoksilla.
Martti

Takarungossa kaariväli on n. 40cm ja vaneripaksuus tuossa kohtaa on 1,2mm. Siipisalon V-kulma on saatu aikaan liimaamalla 12mm x 40mm rimoja päällekkäin.

teacdance

Lainaus käyttäjältä: Jussi Kattelus - joulukuu 07, 2014, 12:00:24
Lainaus käyttäjältä: teacdance - joulukuu 07, 2014, 00:14:57
otappa siivekkeiden saranoista lähempää kuvaa.. onko ite tehty vai ostettu jostain. Onko tietoa mistä voisi ostaa

[attach=Siivekesarana][/attach]

Piirustusten mukaan tuossa saranassa on käytetty alumiinista kulmalistaa, johon on niitattu tuo sarana. Aircraftsprucelta tilasin nuo kaikki materiaalit mutta valmiina pakettina niitä tuskin mistään saa.

Itse saranakin on ilmeisesti alumiinia
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg


keelson

Lainaus käyttäjältä: lamsah - marraskuu 27, 2014, 21:59:00
uretaanimaali pintaan, on joustoa kun puukone elää kosteuden mukaan
Jos on 2-komponettia (tai uretaania) moleminpuolin, ei puu elä kosteuden mukaan kun ytimeen ei pääse kosteutta. Mutta jos pääsee, on pinta rikki ja varmasti kosteus muodostaa lahoa.
Simeon Kari

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 18, 2015, 13:50:20
Lainaus käyttäjältä: lamsah - marraskuu 27, 2014, 21:59:00
uretaanimaali pintaan, on joustoa kun puukone elää kosteuden mukaan
Jos on 2-komponettia (tai uretaania) moleminpuolin, ei puu elä kosteuden mukaan kun ytimeen ei pääse kosteutta. Mutta jos pääsee, on pinta rikki ja varmasti kosteus muodostaa lahoa.

Maali- tai lakkakerros vaikka se olisi 2-komponenttia tai uretaania ei estä kosteuden pääsyä rakenteeseen, se korkeintaan hidastaa sitä. Kaikki siveltävät tai ruiskutettavat pinnoitekerrokset ovat jonkin verran huokoisia ja ne päästävät ajan kanssa kosteutta läpi. Katsokaa vaikka vanhoja lujitemuovikoneita ja niiden kuplivaa pintaa, jotka johtuvat kosteuden (veden) kulkeutumisesta pinnoitteen läpi lujitekerroksen ja pinnoitteen väliin. Puu on lisäksi hydroskoopista joten sillä on taipumus imeä kosteutta pinnoitteen läpi.
Eli puurakenteinen kone on aina herkkä kosteudelle ja sitä pitää hoitaa sekä säilyttää siten ettei kosteuden tiivistymistä tapahdu koneen pinnoille.  

Voisin suositella koneen verhoiluun RF-4 "Tuulia" tyylistä ratkaisua: ulkopintaan kevyt verhoilukangas ja kunnollinen lakkaus ja maalaus, mutta sisäpintaan vain tavanomaisen lakkauksen. Tällöin puurakenne pääsee kostuessaan hengittämään ja kuivumaan sisäänpäin.  Lisäksi tietenkin koneelle säilytystä kuivassa ja tuuletetussa hallissa.
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

keelson

Epoksimaalit (2komp) ei päästä kosteutta läpi jos pinta on ehjä, se on varmaa. Nyt on suuren suuri virhe rinnastaa lujitemuovirakenteita epoksipinnoitteisiin, koska se on aivan eri asioita. Lujitemuovi l. lasikuitu ei ole missään nimessä vettäpitävä rakenne, siitä kertoo mm veneiden lasikuituruttopohjat (siksi ne epoksoidaan, samoin ferrobetoniveneet, että ei ei päästä märkää läpi kun se tehdään oikein).

Epoksista ei tosin ole niin pitkää tietoa kuin lujitemuovista, mutta oma kokemukseni siitä on 30v. Sen sijaan massivpuuhun ei epoksia tulisi laittaa aiovan surutta (esim rimarakenne) koska puussa on parkkihappoja, ja puu luovuttaessaan parkkihappoja laittaa painetta ytimen ja pinnan väliin, ja usein saattaa irrota pinnasta napakan iskun aiheuttamana siten että itse pinta on kyllä kiinni ytimessä (puussa) mutta se repeytyykin vähän syvemmältä. Tämä tulee esille yleensä silloin kun on jyrkkä "ärrä" ja epoksointi tehdään epäedullisessa asennossa. Ei juuri muuten. Vanerirakentamisessa tätä ongelmaa ei ole tavattu ja jos nyt vaikka säännön mukaan ensin imeytetään laihemmalla epoksilla ennen maalia/kangasta, niin se imeytyy ensimmäisen layerin läpi jossa onkin vastassa jo vanerin oma liimarakenne.

Vaneri ei tarvitse päästä hengittämäään jos sen koteloi asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti, ja vanerihan on kuollutta puuta niin se hengittää jotakuinkin saman verran kuin muutkin kuolleet.
Simeon Kari

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 18, 2015, 22:42:33
Epoksimaalit (2komp) ei päästä kosteutta läpi jos pinta on ehjä, se on varmaa. .........

Minulla on erityyppiset kokemukset ilma-aluksen maalaukseen soveltuvista 2-komponenttimaaleista, jotka perustuvat aikoinaan Eiriavion Oy:ssä sääkaapissa 70 luvulla tehtyihin kokeisiin PIK-20 valmistuksen puitteissa. Vasta yli millin kerros Inertan 2-komponettiepoksia (muistaakseni Inerta 163) joka oli tarkoitettu jäänsärkijän pohjamaaliksi alkoi kestää yli kahden viikon 37 asteen lämpöä ja 100% kosteutta. Eikä tämmöistä paksua ja painavaa kerrosta ole tarkoituksenmukaista laittaa ultrakevyen pinnoitteeksi. Unohdat sen että epoksipinnoite tai maali jää aina jonkin verran huokoiseksi, koska siihen jää aina sekoittumatonta ja reagoimatonta kovettajaa/hartsia. Lujitemuovirakenne onkin sitten eri asia kun pinnoite, sehän vuotaa kuin seula niihin nähden. Mutta se kosteus menee siihenkin rakenteeseen ja varsinkin maalin ja lujitemuovin rajapintaan aina pinnoitteen läpi.
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

keelson

LainaaMinulla on erityyppiset kokemukset ilma-aluksen maalaukseen soveltuvista 2-komponenttimaaleista, jotka perustuvat aikoinaan Eiriavion Oy:ssä sääkaapissa 70 luvulla tehtyihin kokeisiin PIK-20 valmistuksen puitteissa.
1970 - 2014 = 45 vuotta!  Ettäkö kemianteollisuus ei olisi kehittynyt tuosta? Se mitä 1970 kokeita tehtiin en osaa sanoa, tulin "epoksialalle" vasta 1982.

LainaaUnohdat sen että epoksipinnoite tai maali jää aina jonkin verran huokoiseksi, koska siihen jää aina sekoittumatonta ja reagoimatonta kovettajaa/hartsia.
Jos valutaan oikea epoksi ja epoksointi tehdään oikein ja oikeissa lämpö- yms olosuhteissa, mitään ongelmia ei vaneeri apoksoinnissa tule ja varmastikaan mitään huokoisuutta ei jää. Veneitä on epoksoitu jo pitkään, ja ne ovat aina vedessä tai ainakin 6kk vuodesta. Se mitä olen korjannut esim diagonaaliviilutuksia (kylmälamoinointi), on ollut niitä MP veneistä jotka on "liimattu" 70-luvulla polyesterillä ja pinnoitettu tyylillä "matto päälle ja epoksimaalit kylkiin". Hyvin olivat polyesterilläkin pysyneet tuon aikaa kokolailla märissä olosuhteissa.

Mitäs omalla lekolla lennetään; noin 20-30h vuodessa? Millaisella säällä; varmaan aika hyvällä? Aika epätodennäköistä että märkä edes pääsisi puremaan...

LainaaLujitemuovirakenne onkin sitten eri asia kun pinnoite, sehän vuotaa kuin seula niihin nähden. Mutta se kosteus menee siihenkin rakenteeseen ja varsinkin maalin ja lujitemuovin rajapintaan aina pinnoitteen läpi.

Kyllä niitä pinnoitteita tehtiin myös lujitemuovilla, ja aika imemättömän pinnan sai jos käytti plyesterin asemesta vinyyliesteriä. Vähän raskaampaa ja vaikemmin työstettävää, mutta huomattavasti parempaa pinnoittamiseen.

Mutta ei minulla tästä tämän enempää. Aikanaan veneveikkojen kanssa jo asiasta vääntelin peistä ja vaikka mitä tehtitulosta toi eteen, niin aina olin väärässä ;-)  Joten en nyt ala tästä tämän enempää.
Simeon Kari

Markku Hiedanpää

Enhän minä vesitä mitään.
Kumpikin puhuu kokemuksensa perusteella, sinulla on ilmeistä kokemusta veneistä, minulla taas ilma-aluksista. Näillä laitteilla on vain erilaiset lähtökohdat ja vaatimukset. Keskustelussa on ollut alkujaan kyse ultrakevyen lentokoneen maalaamisesta. ;-)
Markku Hiedanpää
harrasteilmailija
www.ilmasiltahml.fi

keelson

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - tammikuu 18, 2015, 23:56:46
Enhän minä vesitä mitään.
Kumpikin puhuu kokemuksensa perusteella, sinulla on ilmeistä kokemusta veneistä, minulla taas ilma-aluksista. Näillä laitteilla on vain erilaiset lähtökohdat ja vaatimukset. Keskustelussa on ollut alkujaan kyse ultrakevyen lentokoneen maalaamisesta. ;-)

Minulla toki on kokemusta koneveneilijänä veneistä, ja siitä syntyy tätä keskustelua veneiljöiden kanssa, mutta elmäntyöni olen tehnyt kemianteollisuuden tuotekehittelyssä Suomessa ja viimeiset 15v Ruotsissa EP muovien parissa ennen eläköitymistä.  Voin vakuuttaa että tutkittiin näitä vähintäinkin yhtä tarkaan kun ultran pinnoitusta kotiverstaassa. Mutta olet varmaan oikeassa, tai ainakin vakuuttava ;-)
Simeon Kari

Markku Koivurova

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 18, 2015, 23:43:07
1970 - 2014 = 45 vuotta!  Ettäkö kemianteollisuus ei olisi kehittynyt tuosta?

Silloin oli Inerta 51 pohjamaalina. Sitä sai vielä kaksi vuotta sitten! Sen korvasi Inerta 5 joka on maalikauppiaan mukaan "samaa tavaraa". Että 45 vuotta sittenkin osattiin tehdä hyviä aineita :)

keelson

Lainaus käyttäjältä: Markku Koivurova - tammikuu 19, 2015, 00:31:49
Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 18, 2015, 23:43:07
1970 - 2014 = 45 vuotta!  Ettäkö kemianteollisuus ei olisi kehittynyt tuosta?

Silloin oli Inerta 51 pohjamaalina. Sitä sai vielä kaksi vuotta sitten! Sen korvasi Inerta 5 joka on maalikauppiaan mukaan "samaa tavaraa". Että 45 vuotta sittenkin osattiin tehdä hyviä aineita :)
Paitsi että ainakin Inerta 5 on kokonaan metallimaali ja käytetään terästeollisuudessa, eli ei ihan kandee laittaa puupintaan - edes kokemuksen vahvalla tiedolla  ;D  Ja lisäksi Inerta 51 ja Inerta 5:sta käytetään kokonaan eri epoksijäårjestelmissä, joten eipä ole mitenkään samaa tavaraa. Vaikka "viisykköstäkin" käytetään teräkseen. Ja muuten sitä saa kyllä vieläkin, kun osaa kysyä.... mutta "vitosta" se ei ole.

Voi olla että 45v sitten osattiin tehdä hyvä aineita, mutta sisäänlukutaito lienee vähän muuttunut  ;)
Simeon Kari

Markku Koivurova

Olkoon vaan kokonaan metallimaali mutta toimii hyvin myös lujitemuovilla (on konsultoitu maalin valmistajaa mutta sinä varmaan tiedät paremmin). Mistä sait päähäsi, että käyttäisin sitä puussa?

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 18, 2015, 22:42:33
Epoksimaalit (2komp) ei päästä kosteutta läpi jos pinta on ehjä, se on varmaa. ...

... Vaneri ei tarvitse päästä hengittämäään jos sen koteloi asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti, ja vanerihan on kuollutta puuta niin se hengittää jotakuinkin saman verran kuin muutkin kuolleet.
Maapallolla ei ainakaan ole vielä keksitty absoluuttisen tiivistä maalipintaa. Ja vaneri on tosiaankin kuollutta puuta mutta home ja erinlaiset sienet kasvavat siinä erinomaisen hyvin. Ja tuulettamattomat kotelot kostuvat aivan varmasti ajan myötä niille otollisiksi elinympäristöiksi.

Myös kirjoitustaito

keelson

Siitä sain päähäni että käytät epoksia puussa, koska osallistuit juuri sen aiheiseen keskusteluun ja otit kantaan asiaan jossa pinnoitettiin/epoksoitiin puurakenteista ilma-alusta.

Kun puhut nyt sekaisin epoksista ja lujitemuovista, niin mahdatko nyt tosissaan ymmärtää niiden eron? Lujitemuovi ja epoksi on aivan eri asioita eikä niitä pidä sekoittaa nyt mienkään keskenään.


LainaaMaapallolla ei ainakaan ole vielä keksitty absoluuttisen tiivistä maalipintaa. Ja vaneri on tosiaankin kuollutta puuta mutta home ja erinlaiset sienet kasvavat siinä erinomaisen hyvin. Ja tuulettamattomat kotelot kostuvat aivan varmasti ajan myötä niille otollisiksi elinympäristöiksi.
"Absoluuttisen läpipääsemätön" käsitteenä on eri kuin mistä nyt puhumme, joten siihen käsitteeseen nyt ei kannata mennä syemmälle koska se on ns. oletettu käsite, lisäksi veden tunkeuma ei ole ihan parasta jos ajatellaan fluideja yleensä.

Home ei kasva ytimessä jos se on koteloitu oikein (oikeasa lämpötilassa ja kosteus%:ssa tapahtuva imeyttäminen+maalaus tai imeyttäminen+lasi+maalaus) eivätkä samoin perustein tuulettamattomatkaan koteloinnit homehduta puupintaa koska kosteus ja home ei läpäise pintaa ilman mekaanista kulutusta.  Muovipinnoitteen pinnan se huonolla pidolla saattaa homehduttaa aivan kuin muunkin pinnan tai verhoilun, mutta pesu auttaa tässä.

Jos teoriasi olisi edes pätkän oikeassa, niin veneet jotka ovat epoksipinnoitteisia ja ovat olleet 70-luvulta vedessä, olisivat kaikki olleet jo lahoja, koska ne ovat kelluneet meressä jossa on suolaisen veden lisäksi muutakin hiovaa partikkelia sekä mekaanista kulutusta ehkäpä noin 200 kk, eli noin 150.000 tuntia. Mitenköhän sama ajantuoma rasitus saataisiin Sytkyn pinnalle, koska Sytkyssähän pinta ei ole osana rakennelujuutta. Ja silti veneet ne kuule kestää vaikka niitä kiville silloj tällöin meneekin, erityisesti betoniveneet joissa epoksimaalin paksuun on alle 1mm.

Eli vähän realismia mukaan.....


LainaaMyös kirjoitustaito
Meille eläkeläisille ja Suomea ei-äidinielenä puhuville sallittakoon kirjoitusvirheet, joten tässä voimme edetä periaatteella "substance over form" ;)   Näin olen pärjännyt läpi urani, globaalissakin muoviteollisuudessa, siitä huolimatta että olen tässä ihan vallan väärässä (guru)
Simeon Kari

Markku Koivurova

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 19, 2015, 09:48:00
Siitä sain päähäni että käytät epoksia puussa, koska osallistuit juuri sen aiheiseen keskusteluun ja otit kantaan asiaan jossa pinnoitettiin/epoksoitiin puurakenteista ilma-alusta.
Anteeksi suuresti kun kommentoin vanhan epoksimaalin hyvyyttä väärässä ketjussa.

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 19, 2015, 09:48:00
Kun puhut nyt sekaisin epoksista ja lujitemuovista, niin mahdatko nyt tosissaan ymmärtää niiden eron? Lujitemuovi ja epoksi on aivan eri asioita eikä niitä pidä sekoittaa nyt mienkään keskenään.
Tämä ei aukea minulle ollenkaan. Mielestäni en ole sekoittanut lujitemuovia ja epoksia muuta kuin laminoimalla epoksilla (muovi) lasia, aramidia ja hiiltä (lujite) ;)

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 19, 2015, 09:48:00
Home ei kasva ytimessä jos se on koteloitu oikein (oikeasa lämpötilassa ja kosteus%:ssa tapahtuva imeyttäminen+maalaus tai imeyttäminen+lasi+maalaus) eivätkä samoin perustein tuulettamattomatkaan koteloinnit homehduta puupintaa koska kosteus ja home ei läpäise pintaa ilman mekaanista kulutusta.  Muovipinnoitteen pinnan se huonolla pidolla saattaa homehduttaa aivan kuin muunkin pinnan tai verhoilun, mutta pesu auttaa tässä.
Tässä on näköjään lentokoneen rakentajat täysin hakotiellä :?:

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 19, 2015, 09:48:00
LainaaMyös kirjoitustaito
Meille eläkeläisille ja Suomea ei-äidinielenä puhuville sallittakoon kirjoitusvirheet, joten tässä voimme edetä periaatteella "substance over form" ;)   Näin olen pärjännyt läpi urani, globaalissakin muoviteollisuudessa, siitä huolimatta että olen tässä ihan vallan väärässä (guru)
Pyydän nöyrimmästi anteeksi tölväisyäni mutta sinä aloitit ;)

Lainaus käyttäjältä: keelson - tammikuu 19, 2015, 01:18:55
Voi olla että 45v sitten osattiin tehdä hyvä aineita, mutta sisäänlukutaito lienee vähän muuttunut  ;)

kopterikuski

Ohhoh, onpa taas kommentteja, hyvä niin mutta kun Te teette, touhuutte, rakennatte niitä härpäkkeitänne niin olisittako niin höveliäitä jälkipolvia varten ETTÄ pitäkää rakennus/teknillistä päiväkirjaa mihin kirjoitatte ylös mitä tehtiin ja kuinka KOSKA: ostin kauniin peruskorjatun, maalatun koneen jonka maali nipsii jo nolla tunneilla.  Suunnitelkaa työnne niin että kangaskoneessa hopeavärimaalauksen jälkeen pintamaali vedetään alle kuuden tunnin muutoin se oksidoituu eikä pintaväri nappaa kiinni.  Kun tilaatte sen euroopan parhaan automaalarin vetelemään pintamaalia niin älkää uskoko hänen juttujaan kuinka lisäämällä 25% pehmikettä sekaan se riittää vaikka koko rekan pressun vetäis.  Saattaa ollakin noin mutta lekorätti käyttäytyy eri tavalla, enemmän siis pehmikettä. Siipien etureuna on vaneria joka "nipsii", siiven takareunassa rätitetty osa on moitteeton mutta selvästi eri maalia kuin rungon rätissä, valkoisia kumpikin??NYT minulla ei ole tietoa mistä nipsiminen johtuu, millä maalilla se on vedetty mutta kovia, postimerkin kokoisia kappaleita lähtee irti.  Oo siinä sitten suu messingillä, ...rkele!!!

teacdance

Lainaus käyttäjältä: Jussi Kattelus - joulukuu 05, 2014, 23:05:53

[ Invalid Attachment ]  
Sivuvakaaja ja -peräsin sisäpuolelta lakattuna.

[ Invalid Attachment ]  
Korkeusvakaaja ennen vanerointia.

[ Invalid Attachment ]  
Siipikaaret oli nopea ja helppo valmistaa.

Mikä foami oli käytössä?
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Jussi Kattelus

Lainaus käyttäjältä: teacdance - kesäkuu 10, 2015, 17:25:56
Mikä foami oli käytössä?

15mm Herex C70.55. Nykyään tosin nimi lienee Airex C70.55.

teacdance

Lainaus käyttäjältä: Jussi Kattelus - kesäkuu 10, 2015, 19:53:00
Lainaus käyttäjältä: teacdance - kesäkuu 10, 2015, 17:25:56
Mikä foami oli käytössä?

15mm Herex C70.55. Nykyään tosin nimi lienee Airex C70.55.

Jes kiitos näyttää sicominilla olevan sitä kans pitääpä tilata samalla epoxien kanssa
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

teacdance

Lainaus käyttäjältä: teacdance - kesäkuu 10, 2015, 19:57:43
Lainaus käyttäjältä: Jussi Kattelus - kesäkuu 10, 2015, 19:53:00
Lainaus käyttäjältä: teacdance - kesäkuu 10, 2015, 17:25:56
Mikä foami oli käytössä?

15mm Herex C70.55. Nykyään tosin nimi lienee Airex C70.55.

Jes kiitos näyttää sicominilla olevan sitä kans pitääpä tilata samalla epoxien kanssa
Mistä itse ostit tuon foamin?
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Jussi Kattelus

Lainaus käyttäjältä: teacdance - elokuu 31, 2015, 19:21:06
Lainaus käyttäjältä: teacdance - kesäkuu 10, 2015, 19:57:43
Lainaus käyttäjältä: Jussi Kattelus - kesäkuu 10, 2015, 19:53:00
Lainaus käyttäjältä: teacdance - kesäkuu 10, 2015, 17:25:56
Mikä foami oli käytössä?

15mm Herex C70.55. Nykyään tosin nimi lienee Airex C70.55.

Jes kiitos näyttää sicominilla olevan sitä kans pitääpä tilata samalla epoxien kanssa
Mistä itse ostit tuon foamin?
Ostin foamin v. 2009 Bröste oy nimisestä firmasta. Firma sijaitsi silloin muistaakseni joko Espoossa tai Helsingissä. 

teacdance

Oisko kellään vinkkiä mistä suomesta tuota airexia 6 ja 8mm kokoisena.
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Mikko Nikunen

Moi,
Etsin aikani Suomesta ilman menestystä. Tilasin r-g.de nettikaupasta, rahti oli 35eur.

teacdance

Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - syyskuu 07, 2015, 11:50:44
Moi,
Etsin aikani Suomesta ilman menestystä. Tilasin r-g.de nettikaupasta, rahti oli 35eur.
Niin kai se pitää kääntyä ulkomaan puoleen.. olivatko miten pakanneet sen?
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Mikko Nikunen

Levyjen muotoinen litteä pahvilaatikko jossa solukkomuovit isoilla pinnoilla.

teacdance

Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - syyskuu 07, 2015, 15:19:24
Levyjen muotoinen litteä pahvilaatikko jossa solukkomuovit isoilla pinnoilla.

Jep silloinhan se pitää tuolta tilata tuo 70.75 tyyppi vieläkö jostain löytäs samaa ainetta 70.90 tyyppinä
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod