PIK-26 Mini-Sytky (OH-U642)

[Jussi Kattelus]

Sain valmiiksi Mini-Sytkyn ja nyt on muutama lento onnistuneesti takana. Kone on tällä hetkellä Räyskälässä. 

EDIT 27.8.13: kotikenttä on nyt Savikon yksityinen lentopaikka Nurmijärvellä.

[Erkki T]

Onnittelut, hyvältä näyttää.

[Toma]

Onneksi olkoon täältäkin, miten ensilennot ovat sujuneet olen kuullut että Mini-Sytky on enemmän kuin herkkä peli.

[mikko lohi]

Onneksi olkoon!
Vaatii motivaatiota saattaa tämmöinen projekti loppuun.Näitä ei tehdä 3D-tulostimilla!

mikko

[Jussi Kattelus]

Onneksi olkoon täältäkin, miten ensilennot ovat sujuneet olen kuullut että Mini-Sytky on enemmän kuin herkkä peli.

Kiitos. On se herkkä. Sivusauva helpottaa, kun saa kyynerpäätä tuettua. Lisäksi hyvä brieffaus oli avainasemassa.

[teacdance]

Sain valmiiksi Mini-Sytkyn ja nyt on muutama lento onnistuneesti takana. Kone on tällä hetkellä Räyskälässä.

Kauanko tässä projektissa meni ja mikä oli mikä siinä vei suurrimman osan ajasta? Tuntuu että monella nämät autotalli projektit venyy 10 vuoden mittaiseksi mitä ite en ymmärrä mikä siinä sen aina niin venyttää????

[Jussi Kattelus]

Kauanko tässä projektissa meni ja mikä oli mikä siinä vei suurrimman osan ajasta? Tuntuu että monella nämät autotalli projektit venyy 10 vuoden mittaiseksi mitä ite en ymmärrä mikä siinä sen aina niin venyttää????

Sain piirustukset kesällä 2008 ja siitä se rakentaminen alkoi. Vaikea sanoa, mikä vei suurimman osan ajasta, ehkä puuosien hionta.

[teacdance]

Hieno kone on onneksi olkoon.. 

Olisiko tässä apua nykyaikaisesta cnc koneesta voisiko sitä käyttää apuna puuosien tekemiseen?? onko kukaan mallintanut tuota tarkasti??

Onko näillä koneilla jokin yhteinen menneisyys vai onko jonpi kumpi kopioinut toisilta ominaisuudet?

http://www.skycraftairplanes.com/

Aika lailla samat speksit kun kirjaa ne vierekkäin??

[juhan]

Upea saavutus!! 

[4trade]

Hieno kotimainen keksintö! Mikä oli kokonaistuntimäärä konetta rakentaessa?

[Jussi Kattelus]

Hieno kotimainen keksintö! Mikä oli kokonaistuntimäärä konetta rakentaessa?

Rakennustunteja oli n. 1700 tuntia. Kaikki hitsaukset ja muutama metalliosa on teetetty, joten nuo ei sisälly tuohon tuntimäärään.

[4trade]

Tehokkasti käyttettyjä tunteja! Löytyykö koneestasi rakentelukuvia netistä? Tuosta kun katselisi mielellään enemmänkin kuvamateriaalia.

[Jussi Kattelus]

Tehokkasti käyttettyjä tunteja! Löytyykö koneestasi rakentelukuvia netistä? Tuosta kun katselisi mielellään enemmänkin kuvamateriaalia.

Ei ole kuvia netissä ainakaan toistaiseksi.

[Raaka]

Sain piirustukset kesällä 2008 ja siitä se rakentaminen alkoi. Vaikea sanoa, mikä vei suurimman osan ajasta, ehkä puuosien hionta.

Mistä sait piirustukset? Minä löysin netistä aika helposti jonkinlaiset, mutta ne eivät oikein näytä kunnollisilta, laillisilta piirustuksilta, vaan pikemminkin jonkun piirustuksista ottamilta valokuvilta (26 kpl TIFF-tiedostoja). Myykö laillisia piirustuksia joku?

[Raaka]

Onko näillä koneilla jokin yhteinen menneisyys vai onko jonpi kumpi kopioinut toisilta ominaisuudet?

http://www.skycraftairplanes.com/

Aika lailla samat speksit kun kirjaa ne vierekkäin??

Tuo Skycraft-kone näyttää olevan tsekkiläinen SD-1 (http://www.sdplanes.com) Kirjataanpa speksit vierekkäin:
            Mellén PIK-26        Spacek SD-1
Mitat
    Pituus:         4.33m            4.35m
    Kärkiväli:         5.24m            6m
    Korkeus:         1.22m            1.23m
    Siipiala:         6m²            6m²
    Profiili:         GAW-2            A315
    Tyhjäpaino:     144kg            110kg
    Maksimi lentopaino:    250kg            240kg
    Maksimikuorma:     106kg            130kg
    Moottori:         35hv            24-50hv
    Polttoainesäiliö:     27l            28l
Suorituskyky
    Maksiminopeus:     190km/h            190km/h
    Matkanopeus:     170km/h            155km/h
    Sakkausnopeus:     63km/h            63km/h
    Nousunopeus:     3.2m/s            3m/s

Aika lailla numeroarvot muistuttavat toisiaan, ja sehän pätee myös ulkomuodolle. On kuitenkin pari poikkeusta. Profiili on eri, ja korkeusperäsin on SD-1:ssä T-tyyppiä, PIK-26-ssa ei. Kuinka ollakaan, osoitteesta http://www.homebuiltairplanes.com/forums/general-experimental-aviation-questions/2213-new-builder-interested-pik-26-mini-sytky.html
löytyy keskustelua juuri profiilista ja korkeusperäsimestä.

[4trade]

Keskustelua lisää kyseisestä korkeusperäsimestä, esim Cassutt mainittu missä vielä pienempi (suhteessa) korkeusperäsin ja kyseessä maailman eniten kilpailtu F1 raaseri:

http://www.homebuiltairplanes.com/forums/hangar-flying/20048-little-38hp-engine-gets-small-plane-100-mph.html

Fysiikan lait tuppaa tekemään samankokoisista lentokoneista paperimitoilla samanlaisia. Vertaappa samanpainoisia ja samoilla sakkausnopeuksilla olevia laitteita keskenään, niin huomaat kyllä miten samoilta laitteet paperilla näyttää.

Googlaa esim Cassutt ja PIK 21 Super Sytky... Näyttää melko samoilta laitteilta vaikka suunittelulla on eroa reilut parikymmentä vuotta.

[Jussi Kattelus]

Mistä sait piirustukset? Minä löysin netistä aika helposti jonkinlaiset, mutta ne eivät oikein näytä kunnollisilta, laillisilta piirustuksilta, vaan pikemminkin jonkun piirustuksista ottamilta valokuvilta (26 kpl TIFF-tiedostoja). Myykö laillisia piirustuksia joku?

Piirustuksia ei myy tällä hetkellä ilmeisesti kukaan. Jos olet halukas ostamaan Mini-Sytkyn piirustukset, niin voin ottaa kopiot omista piirustussarjoista ja myydä ne. Lupa tähän myyntiin on kysytty sekä koneen suunnittelijalta että myös entiseltä myyjältä.

[4trade]

Olisi muuten mukava nähdä lisääkin kuvia koneestasi, jos niitä löytyy vielä tänne ladattavaksi...

[Jussi Kattelus]

Tässä on videopätkä viimekesän lennoilta. Kamera on GoPro Hero 3+ Silver.


PIK-26 Mini-Sytky - Flying in Finland

[viper]

Hyvä video  Rauhallinen nurmikenttä ja oma kone, tuosta ei ilmailu parane.

[Raaka]

Kateeksi käy. Viitsisitkö kertoa sisustuksesta yksityiskohtia? Minunkin tekisi mieli rakentaa oma kone, mutta monet asiat tuntuvat varsin vaikeilta. Rakennussarjoista, joita olen katsellut tarkemmin, puuttuu lähes säännönmukaisesti
- vyö
- istuin pehmusteineen
- mittaristo
- maali

Nämä jätetään "rakentajan harkittaviksi". Miten sinä harkitsit, eli toteutit nämä Mini-Sytkyssäsi?

[mikko lohi]

Melkeen kuin Mustangin ohjaamo !

[teacdance]

Kateeksi käy. Viitsisitkö kertoa sisustuksesta yksityiskohtia? Minunkin tekisi mieli rakentaa oma kone, mutta monet asiat tuntuvat varsin vaikeilta. Rakennussarjoista, joita olen katsellut tarkemmin, puuttuu lähes säännönmukaisesti
- vyö
- istuin pehmusteineen
- mittaristo
- maali

Nämä jätetään "rakentajan harkittaviksi". Miten sinä harkitsit, eli toteutit nämä Mini-Sytkyssäsi?

mitä lakkaa kannattaa käyttää ?

[Jussi Kattelus]

Kateeksi käy. Viitsisitkö kertoa sisustuksesta yksityiskohtia? Minunkin tekisi mieli rakentaa oma kone, mutta monet asiat tuntuvat varsin vaikeilta. Rakennussarjoista, joita olen katsellut tarkemmin, puuttuu lähes säännönmukaisesti
- vyö
- istuin pehmusteineen
- mittaristo
- maali

Nämä jätetään "rakentajan harkittaviksi". Miten sinä harkitsit, eli toteutit nämä Mini-Sytkyssäsi?

Suurimmasta osasta asioista kerrotaan ilmailumääräyksissä: 
http://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset/ilmailumaarayskokoelma

Siellä on asiaa vöistä, mittareista yms. Mini-Sytkyn kohdalla rajoituksia asetti pieni käytettävissä oleva tila, joten asensin siihen halkaisijaltaan 2 1/4" mittarit. Lisäksi latausjärjestelmän puuttuminen karsi pois kaikki hienoudet. 

Maalauksen voi tehdä itse tai teettää se ulkopuolisella. Maalimerkkiin ei varmaan ole mitään yhtä oikeaa ratkaisua mutta minä kyselin muilta puukoneen rakentajilta hyväksi havaittuja maaleja.

[Jussi Kattelus]

 mitä lakkaa kannattaa käyttää ?

Minä käytin ohjaamossa ja muissa sisäosissa Tikkurilan Unica Super uretaanialkydilakkaa.

[Raaka]

Suurimmasta osasta asioista kerrotaan ilmailumääräyksissä:
http://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset/ilmailumaarayskokoelma

Siellä on asiaa vöistä, mittareista yms. Mini-Sytkyn kohdalla rajoituksia asetti pieni käytettävissä oleva tila, joten asensin siihen halkaisijaltaan 2 1/4" mittarit. Lisäksi latausjärjestelmän puuttuminen karsi pois kaikki hienoudet.

Luin ilmailumääräyksiä, mutta en kyllä löytänyt määritelmää jonkunlaiselle minimimittaristolle, siis tyyliin "pakolliset mittarit". Ymmärrän kyllä, että tarvitaan
- nopeusmittari
- korkeusmittari
- polttoainemittari

Mutta ovatko esimerkiksi
- kallistusmittari (kuula)
- g-mittari
- variometri
- keinohorisontti
- ulkolämpömittari
- kompassi (minkälainen?)
välttämättömiä (kaikki)?

Sitten on moottorin ja öljyn ja sähköjen erilaiset suureet. Onko niistä olemassa tärkeysjärjestystä? Jos mahtuu vain kaksi mittaria, mitkä valitaan? Mitkä ovat ne hienoudet, jotka pitää karsia, jos latausjärjestelmä puuttuu?

Maalauksen voi tehdä itse tai teettää se ulkopuolisella. Maalimerkkiin ei varmaan ole mitään yhtä oikeaa ratkaisua mutta minä kyselin muilta puukoneen rakentajilta hyväksi havaittuja maaleja.

No tuota... Mitähän maaleja muut puukoneen rakentajat ovat havainneet hyviksi? Olen itse käyttänyt vaneriveneisiin joskus Teknoksen Futura 40:tä ja joskus Tikkurilan Unicaa ja ollut tyytyväinen molempiin. Mutta kelpaisivatko ne ilmailukäyttöön?

[Markku Hiedanpää]

Suurimmasta osasta asioista kerrotaan ilmailumääräyksissä:
http://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset/ilmailumaarayskokoelma

Siellä on asiaa vöistä, mittareista yms. Mini-Sytkyn kohdalla rajoituksia asetti pieni käytettävissä oleva tila, joten asensin siihen halkaisijaltaan 2 1/4" mittarit. Lisäksi latausjärjestelmän puuttuminen karsi pois kaikki hienoudet.

Luin ilmailumääräyksiä, mutta en kyllä löytänyt määritelmää jonkunlaiselle minimimittaristolle, siis tyyliin "pakolliset mittarit". Ymmärrän kyllä, että tarvitaan
- nopeusmittari
- korkeusmittari
- polttoainemittari

Mutta ovatko esimerkiksi
- kallistusmittari (kuula)
- g-mittari
- variometri
- keinohorisontti
- ulkolämpömittari
- kompassi (minkälainen?)
välttämättömiä (kaikki)?

Sitten on moottorin ja öljyn ja sähköjen erilaiset suureet. Onko niistä olemassa tärkeysjärjestystä? Jos mahtuu vain kaksi mittaria, mitkä valitaan? Mitkä ovat ne hienoudet, jotka pitää karsia, jos latausjärjestelmä puuttuu?

Katso: http://www.trafi.fi/filebank/a/1346930376/7ae0e0d727c5b4adc449fdc3d85f1410/10257-tarkastuskasikirja_ultra_2003.pdf


1303* Seuraavatlennonvalvonta- ja suunnistusmittarit vaaditaan:

1. Korkeusmittari


2. Ilmanopeusmittari


3. Magneettikompassi


4.Luisumittari

1305* Seuraavatmoottorinvalvontamittarit vaaditaan:

1. Moottorinpyörimisnopeusmittari

2. Polttoaineenmäärämittari, ellei polttoaineen määrää lennon aikana voida luotettavasti muutoin to- deta.

3. Kaksitahtimoottoreissa pakokaasun- tai sylinterinpään lämpömittari.

4. Jos moottorin varma toiminta tai moottorin valmistaja vaatii erityistä mittarivalvontaa, on lentokoneessa oltava kyseinen mittari.

[Raaka]

Katso: http://www.trafi.fi/filebank/a/1346930376/7ae0e0d727c5b4adc449fdc3d85f1410/10257-tarkastuskasikirja_ultra_2003.pdf

Ahaa! Tämä on se SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA, josta jossain määräyksissä puhutaan. Mutta mikä on sen nykyinen status noin niinkuin laillisessa mielessä? Kyllähän voimassaolevissa määräyksissä (AIR M5-2) sanotaan myös, että lentokoneen rakentamisprosessi aloitetaan lupahakemuksella, joka lähetetään Ilmailuliitolle ja sen ultratoimikunnalle - mutta eihän tämäkään pidä paikkaansa.

[Toma]

Tuo dokumentti  sisältää kyllä hyvinkin relevanttia tietoa.
Byrokratia muuttuu mutta perusasiat säilyvät pidempään

[Markku Hiedanpää]

Uusi ilmailulaki on kävellyt ilmailumääräyksien AIR M5-2 ja AIR M5-10 rakennuslupavaatimuksen yli, ilmailulaki kuitenkin edellyttää omalta suunnittelulta hyväksyntää, eli vain sellainen harrasterakentaminen, joka tehdään hyväksytyn suunnitelman mukaan ei edellytä rakennuslupaa (uusi vaatimus). Se mikä on hyväksytty suunnitelma (tai rakennussarja) vaatii vielä tulkinnan ja määräysmuutoksen.

Ilmailuliiton asiantuntijana mukanaolo poistui kun liitto irtaantui harrasteilmailun valvonnanavustamistehtävistä ja purki asiantuntijaorganisaationsa.

Eli määräyksien ja ohjeiden lisäksi olisi tutustuttava ilmailulakiin ja voimassaoleviin sopimuksiin. Harrasterakentamiseen liittyviä sopimuksia ei ole voimassa liiton ja ilmailuviranomaisen välillä. Trafilla on sopimus ALMT Oy:n kanssa harrasterakenteisten ilma-alusten rakentamiseen liittyvistä lentokelpoisuustarkastuksista.

Katso mm.:
Ilmailulaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140864
AIR M5-2: http://www.trafi.fi/filebank/a/1320403274/b6e5e074e23f6a29700e8ca9dc868b8f/574-aim5_02.pdf
AIR M5-10: http://www.trafi.fi/filebank/a/1360228004/aae743958f3561860a12caa84cde4782/11317-AIR_M5-10_fi_2004.pdf
AIR M16-1: http://www.trafi.fi/filebank/a/1335516014/e055dc5b7a9508af019b663998aa1945/9553-AIR_M16-1_fi.pdf
Tarkastuskäsikirja: http://www.trafi.fi/filebank/a/1346930376/7ae0e0d727c5b4adc449fdc3d85f1410/10257-tarkastuskasikirja_ultra_2003.pdf
Purettu valvonnan avustamissopimus: http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/sillomakkeet/Valvonnanavustamissopimus250406.pdf

[Raaka]

Ilmailuliiton asiantuntijana mukanaolo poistui kun liitto irtaantui harrasteilmailun valvonnanavustamistehtävistä ja purki asiantuntijaorganisaationsa.

Eli määräyksien ja ohjeiden lisäksi olisi tutustuttava ilmailulakiin ja voimassaoleviin sopimuksiin. Harrasterakentamiseen liittyviä sopimuksia ei ole voimassa liiton ja ilmailuviranomaisen välillä. Trafilla on sopimus ALMT Oy:n kanssa harrasterakenteisten ilma-alusten rakentamiseen liittyvistä lentokelpoisuustarkastuksista.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että entinen SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA ei ole enää voimassa, koska se liittyy Ilmailuliiton asiantuntijuusaikaan? Jos ALMT Oy nyt tekee lentokelpoisuustarkastukset, niin mihin sen tarkastus perustuu? Jos esimerkiksi ALMT Oy:n mielestä ilma-alus ilman keinohorisonttia ei ole lentokelpoinen, niin onko sillä mitään väliä, että entinen SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA ei näin sanonut? Onko ALMT Oy julkaissut oman käsikirjan? Tällainen kai pitäisi oikeastaan olla käytettävillä, jotta sen vaatimukset pystytään huomiomaan.

Onko TraFin ja ALMT Oy:n välinen sopimus jossakin nähtävissä? Olisi kiva tietää, onko SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA mainittu siinä.

[Markku Hiedanpää]

Ilmailuliiton asiantuntijana mukanaolo poistui kun liitto irtaantui harrasteilmailun valvonnanavustamistehtävistä ja purki asiantuntijaorganisaationsa.

Eli määräyksien ja ohjeiden lisäksi olisi tutustuttava ilmailulakiin ja voimassaoleviin sopimuksiin. Harrasterakentamiseen liittyviä sopimuksia ei ole voimassa liiton ja ilmailuviranomaisen välillä. Trafilla on sopimus ALMT Oy:n kanssa harrasterakenteisten ilma-alusten rakentamiseen liittyvistä lentokelpoisuustarkastuksista.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että entinen SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA ei ole enää voimassa, koska se liittyy Ilmailuliiton asiantuntijuusaikaan? Jos ALMT Oy nyt tekee lentokelpoisuustarkastukset, niin mihin sen tarkastus perustuu? Jos esimerkiksi ALMT Oy:n mielestä ilma-alus ilman keinohorisonttia ei ole lentokelpoinen, niin onko sillä mitään väliä, että entinen SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA ei näin sanonut? Onko ALMT Oy julkaissut oman käsikirjan? Tällainen kai pitäisi oikeastaan olla käytettävillä, jotta sen vaatimukset pystytään huomiomaan.

Onko TraFin ja ALMT Oy:n välinen sopimus jossakin nähtävissä? Olisi kiva tietää, onko SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA mainittu siinä.

Ultrakeveiden lentokoneiden tarkastuskäsikirja on edelleenkin voimassa, se vaan on tehty aikoinaan liiton kanssa yhteistyössä, sopimuksen päättyminen ei ao. ohjetta kumoa.
ALMT Oy tekee tarkastukset aiemmin mainittuja säädöksiä ja ohjeita noudattaen. Trafin ja ALMT:n välisestä sopimuksesta voit kysyä Trafilta, sen julkisuudesta en tiedä.

Ehkä tämä ohjeen esipuhe antaa kuvan minkä tyyppisestä ohjeesta on kyse:


Esipuhe

Suomalaistenultrakevyiden lentokoneiden tarkastuskäsikirja, 12.6.2003

Tämä käsikirja onlaadittu harrastekatsastajille tarkastusohjeeksi Suomessa kaupallisesti rakennettavien ja myytävien ultrakevyiden lentokoneiden tyyppitarkastuksiin. Tarkastuskäsikirjassa määritellään ne lentokelpoisuusvaatimukset, jotka kaupallisesti valmistettavan ultrakevyen lentokoneen tai sen osan on ilmailumääräyksessä AIR M5-1 asetettujen lentokelpoisuusvaatimusten lisäksi täytettävä. Kaupallisesti valmistettavalle ultra- kevyelle lentokonetyypille tai yli 50% valmistusasteen ylittävälle rakennussarjalle on tehtävä tyyppitarkastus ilmailumääräyksen AIR M5-10 mukaisesti ennen kuin ao. UL-lentokonetyyppi voidaan hyväksyä Suomessa.

Tarkastuskäsikirjanohjeita suositellaan noudatettavaksi, myös harrasterakennettavia ultrakevyitä lentokoneita ja muita harrasterakennettavia lentokoneita rakennettaessa ja tarkastettaessa.

Käsikirjan sisältöperustuu yhteiseurooppalaisiin purjelento- ja moottoripurjelentokoneiden lentokelpoi- suusvaatimuksiin - Joint Airworthiness Requirements, JAR-22. Mainituista lentokelpoisuusvaatimuksista on tässä tehty sovellus ultrakevyitä ja harrasterakennettuja lentokoneita varten. Jako pykäliin tai momentteihin noudattaa samaa järjestelmää kuin JAR-22:ssa. Tarkastuskäsikirjan pohjana on JAR 22:n lisäksi pidetty ruot- salaisten 22.4.1983 julkaisemaa ultrakevyiden lentokoneiden tarkastuskäsikirjaa ja saksalaisten rakennevaatimuksia ultrakevyille lentokoneille Bauvorschriften fur Ultraleichtflugzeuge (BfU) Deutschen Aero Club e.V. 12.October 1995 sekä englantilaisten rakennevaatimuksia ultrakevyille lentokoneille Section - S CAP 482 Small Light Aeroplane March 1983 että kanadalaisten Design Standard For Ultra-Light Aeroplanes TP 10141 May 15th 1990.

Tarkastettaessamaahantuotavaa UL-lentokonetta, jolla on muun maan ilmailuviranomaisen tai sen valtuutta- man organisaation myöntämä tyyppitodistus, voidaan tarkastusperustaa tiedossa oleviin rakennevaatimuksiin ja dokumentoituihin kokemuksiin, mikäli hyväksynnän antaneessa maassa on ultrakevyille lentokoneille saman- kaltaiset lentokelpoisuusvaatimukset (kts. edellämainitut lentokelpoisuusvaatimukset). Koska ultrakevyiden lentokoneiden rakenneratkaisut voivat vaihdella alkuperämaan mukaan, ei maahantuotavan tyyppitarkastetta- van ultrakevyen lentokoneen tarvitse täyttää tämän tarkastuskäsikirjan vaatimuksia kirjaimellisesti, joten kirjaa käytetään tällöin lähinnä "oppaana" ultrakevyiden lentokoneiden ominaisuuksia tarkastettaessa.

[lamsah]

uretaanimaali pintaan, on joustoa kun puukone elää kosteuden mukaan

[Raaka]

Ultrakeveiden lentokoneiden tarkastuskäsikirja on edelleenkin voimassa, se vaan on tehty aikoinaan liiton kanssa yhteistyössä, sopimuksen päättyminen ei ao. ohjetta kumoa.
ALMT Oy tekee tarkastukset aiemmin mainittuja säädöksiä ja ohjeita noudattaen. Trafin ja ALMT:n välisestä sopimuksesta voit kysyä Trafilta, sen julkisuudesta en tiedä.

Entä tiedätkö mitään ALMT Oy:n tarkastusten kustannuksista? Kuvittelen, että entisaikaan tarkastuksia suorittivat Ilmailuliiton asiantuntevat jäsenet harrastushengessä sivutöinään (oletan heitä löytyvän monelta puolelta maatamme). Nyt ilmeisesti "tarkastaja" tarkoittaa ALMT Oy:n huippuammattilaista, joka tekee tarkastuksia päätyönään. Tarkastuksen hinnan luulisi olevan moninkertainen entiseen verrattuna. Ja miten paljon ja missä ALMT Oy:llä on henkilökuntaa tähän työhön osoitettavaksi? Ajatellaanpa, että joku rakentaa vaikka Kolarissa experimental-konetta. Mistä ALMT Oy:;n tarkastaja matkustaa tekemään tarkastuksen/t? ALMT Oy:n konttorilta Helsingistäkö? Ja rakentaja maksaa paitsi tarkastuksen, myös tarkastajan matkakustannukset?

[Raaka]

uretaanimaali pintaan, on joustoa kun puukone elää kosteuden mukaan

Ahaa? Mutta kun etsiskelen 2-komponentti-uretaanimaaleja, löydän vain tuotteita, jotka on tarkoitettu betonilattioiden maalaukseen. Nekö käyvät myös lentokoneisiin?

[Toma]

Tässä esimerkki: http://www.polyfiber.com/products/uv550urethanevarnish.htm

EU:n sisällä tuota voi ostaa vaikka täältä: http://www.aircraftspruce.eu/covering-supplies/varnish/uv-550-poly-fiber--urethane-varnish-qt.html

[Markku Koivurova]

DuPont Imron on aivan ylivoimainen uretaanimaali.

[Raaka]

Tässä esimerkki: http://www.polyfiber.com/products/uv550urethanevarnish.htm

EU:n sisällä tuota voi ostaa vaikka täältä: http://www.aircraftspruce.eu/covering-supplies/varnish/uv-550-poly-fiber--urethane-varnish-qt.html

Kiitos, mutta... Eikö varnish ole lakka? Eikä maali?

[Raaka]

DuPont Imron on aivan ylivoimainen uretaanimaali.

Kiitos! Ilmeisesti kannattaa hakea auto-ja venemaaleja.

Mutta hetkinen... Tarttuvatko ne vaneriin? Lasikuitukankaaseen?

[Toma]

Tikkurilan Teknodur 190 on onnistuneesti käytetty niin kankaan kun lasikuidun päälle jo monet vuodet ja sen hinta on siedettävä: http://194.100.44.55/tseloste.nsf/5946e099f0de23c7c22576dc00238404/69f2e8574e8651d0c225795200417e92?OpenDocument

[Jussi Kattelus]

Myös tämä Mini-Sytky on maalattu Teknodur 190:llä ja pohjamaalina oli Inerta primer 5.

[Markku Koivurova]

Kiitos! Ilmeisesti kannattaa hakea auto-ja venemaaleja.

Mutta hetkinen... Tarttuvatko ne vaneriin? Lasikuitukankaaseen?

Tottahan ne pohjat tarvii. Itse suosin Hempelin epoksipohjia (epoxy sealer ja light primer).

[kopterikuski]

Ja kotimainen, mielenkiintoinen maalifirma jonka tuotteisiin tutustuin Turun messuilla.  Monikäyttöisyydessään toimivat myös lentokoneissa.  Salon tehtaalle kannattaa soittaa ja kysäistä, pieni yritys, hyvä asiantunteva palvelu, isot päämiehet Euroopassa.


PPT Dure Oy on aloittanut Poradur-erikoismaalien valmistuksen Salossa,
Satakakatu 26, 24100 Salo.

Palvelemme Teitä siellä/sieltä.

Yhteystiedot:
puh. 044 055 6060 Eira Porras
eira.porras@pptdure.fi
www.pptdure.fi

Kiitos yhteyksistämme. Ota yhteyttä!

Tuottomaali on sulautunut valmistajaan.


Ystävällisin terveisin

TUOTTOMAALI OY
Eira Porras
tel. +358 44 055 6060
Kärsämäenkatu 35, Leaf Areena
20360 TURKU
www.tuottomaali.com

[Markku Hiedanpää]

Ultrakeveiden lentokoneiden tarkastuskäsikirja on edelleenkin voimassa, se vaan on tehty aikoinaan liiton kanssa yhteistyössä, sopimuksen päättyminen ei ao. ohjetta kumoa.
ALMT Oy tekee tarkastukset aiemmin mainittuja säädöksiä ja ohjeita noudattaen. Trafin ja ALMT:n välisestä sopimuksesta voit kysyä Trafilta, sen julkisuudesta en tiedä.

Entä tiedätkö mitään ALMT Oy:n tarkastusten kustannuksista? Kuvittelen, että entisaikaan tarkastuksia suorittivat Ilmailuliiton asiantuntevat jäsenet harrastushengessä sivutöinään (oletan heitä löytyvän monelta puolelta maatamme). Nyt ilmeisesti "tarkastaja" tarkoittaa ALMT Oy:n huippuammattilaista, joka tekee tarkastuksia päätyönään. Tarkastuksen hinnan luulisi olevan moninkertainen entiseen verrattuna. Ja miten paljon ja missä ALMT Oy:llä on henkilökuntaa tähän työhön osoitettavaksi? Ajatellaanpa, että joku rakentaa vaikka Kolarissa experimental-konetta. Mistä ALMT Oy:;n tarkastaja matkustaa tekemään tarkastuksen/t? ALMT Oy:n konttorilta Helsingistäkö? Ja rakentaja maksaa paitsi tarkastuksen, myös tarkastajan matkakustannukset?

ALMT Oy ei laskuta asiakasta näistä tarkastuksista, sen sijaan Trafi perii maksut näistä ALMT:ltä tilaamistaan (so. liite II ensimmäiset ja muut lentokelpoisuustarkastukset) ja ALMT:n tekemistä lentokelpoisuustarkastuksista maksuasetuksen mukaisesti, kts: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/hinnat_ja_maksut

9.1.10 Lentokelpoisuuden tarkastus Osa M tai AIR M16-1 mukaisesti

9.1.10.1 Liite II Ilma-alukset AIR M16-1 mukaisesti.............................. 400 €

9.1.10.2 Ilma-alukset, MTOM enintään 2 000 kg................................... 800 €

9.1.10.3 Ilma-alukset, MTOM yli 2 000 kg............................................ 2000 €



Katso myös:

http://www.trafi.fi/filebank/a/1335516014/e055dc5b7a9508af019b663998aa1945/9553-AIR_M16-1_fi.pdf


4 MUUT LENTOKELPOISUUSTARKASTUKSET

4.1 Liikenteenturvallisuusvirasto tekee (so teettää ALMT:llä) kansalliselle ilma-alukselle lentokelpoisuustarkastuksen seuraavissa tapauksissa, ellei Liikenteen turvallisuusvirasto ole toimenpiteeseen antamassaan erillisluvassa muuta päättänyt:

a) ilma-alukselle on tehty suuri muutostyö,

b) ilma-alukselleon tehty suuri vauriokorjaus tai

c) ilma-alukselle on tehty perushuolto tai -korjaus.

- On huomattava että edellä mainituissa (so ensimmäiset ja muut lentokelpoisuustarkastukset) tapauksissa lentokelpoisuustarkastukset on tilattava Trafista.
- Määrävälein tehtävät tarkastukset tilataan luvat omaavalta G+I organisaatiolta tai suoraan lentokelpoisuustarkastajalta (listaukset löytyvät Trafin sivuilta).

[Raaka]

[
ALMT Oy ei laskuta asiakasta näistä tarkastuksista, sen sijaan Trafi perii maksut näistä ALMT:ltä tilaamistaan (so. liite II ensimmäiset ja muut lentokelpoisuustarkastukset) ja ALMT:n tekemistä lentokelpoisuustarkastuksista maksuasetuksen mukaisesti, kts: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/hinnat_ja_maksut

9.1.10 Lentokelpoisuuden tarkastus Osa M tai AIR M16-1 mukaisesti

9.1.10.1 Liite II Ilma-alukset AIR M16-1 mukaisesti.............................. 400 €

9.1.10.2 Ilma-alukset, MTOM enintään 2 000 kg................................... 800 €

9.1.10.3 Ilma-alukset, MTOM yli 2 000 kg............................................ 2000 €

400€ on iso raha, mutta ei siihen kuitenkaan rakennusprojekti kaadu - JOS se maksetaan vain yhden kerran.

MInähän en ole ikinä lentokonetta rakentanut, kunhan vain lukenut aiheesta eri lähteistä. Oli miten oli, olen saanut sen käsityksen, että rakennushankkeen aikana tehdään useita tarkastuksia. Esimerkiksi siipeä tai vakaajaa ei "suljeta" ennen kuin tarkastaja on sen tutkinut. Yleisperiaate kai on, että tarkastaja käy katsomassa yksityiskohdat, ennenkuin ne menevät piiloon.

Minusta ei siis tunnu mitenkään mahdottomalta, että tarkastajan käyntejä kertyy ajan mittaan aikamoinen määrä. Pitääkö jokaisesta maksaa tuo 400€?

Vai olenko käsittänyt koko tarkastusasian ihan väärin? Viitsisikö joku experimental-prosessin läpikäynyt rakentaja kommentoida?

[Markku Hiedanpää]

[
ALMT Oy ei laskuta asiakasta näistä tarkastuksista, sen sijaan Trafi perii maksut näistä ALMT:ltä tilaamistaan (so. liite II ensimmäiset ja muut lentokelpoisuustarkastukset) ja ALMT:n tekemistä lentokelpoisuustarkastuksista maksuasetuksen mukaisesti, kts: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/hinnat_ja_maksut

9.1.10 Lentokelpoisuuden tarkastus Osa M tai AIR M16-1 mukaisesti

9.1.10.1 Liite II Ilma-alukset AIR M16-1 mukaisesti.............................. 400 €

9.1.10.2 Ilma-alukset, MTOM enintään 2 000 kg................................... 800 €

9.1.10.3 Ilma-alukset, MTOM yli 2 000 kg............................................ 2000 €

400€ on iso raha, mutta ei siihen kuitenkaan rakennusprojekti kaadu - JOS se maksetaan vain yhden kerran.

MInähän en ole ikinä lentokonetta rakentanut, kunhan vain lukenut aiheesta eri lähteistä. Oli miten oli, olen saanut sen käsityksen, että rakennushankkeen aikana tehdään useita tarkastuksia. Esimerkiksi siipeä tai vakaajaa ei "suljeta" ennen kuin tarkastaja on sen tutkinut. Yleisperiaate kai on, että tarkastaja käy katsomassa yksityiskohdat, ennenkuin ne menevät piiloon.

Minusta ei siis tunnu mitenkään mahdottomalta, että tarkastajan käyntejä kertyy ajan mittaan aikamoinen määrä. Pitääkö jokaisesta maksaa tuo 400€?

Vai olenko käsittänyt koko tarkastusasian ihan väärin? Viitsisikö joku experimental-prosessin läpikäynyt rakentaja kommentoida?

Lue ne ilmailumääräykset ja ohjeet läpi joihin viittasin.

Esimerkiksi rakennustyön vastuusuhteet:

6 RAKENTAMISEN VASTUUSUHTEET

6.1 Rakentaja

Rakentaja on vastuussa ilma-aluksensa rakentamisesta ja sen lentokelpoisuudesta. Rakentaja vastaamyös siitä, että kohdassa 6.2. mainitulla rakennustyön valvojalla on mahdollisuus riittävästi seurata rakennustyötä.

6.2 Rakennustyön valvoja

Rakennustyön valvojan tehtävänä on valvoa, että rakennustyössä noudatetaan ilmailumääräyksiä ja rakennusluvan ehtoja sekä puuttua tarvittaessa havaitsemiinsa epäkohtiin. Hänen on seurattava rakentamista ja koelentotoimintaa alusta lähtien aina siihen saakka, kun ilma-alukselle myönnetään rajoitettulentokelpoisuustodistus pysyvä lupa ilmailuun.

Yliviivatut kohdat ovat uuden ilmailulain mukaisia korjauksia.

Ilmailuviranomainen ei tee näitä välitarkastuksia, vaan ne ovat rakennustyön valvojan tehtävä. Rakentajan on hankittava rakennustyöhön riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaava rakennustyön valvoja (vastaavan rakennustyön tehnyt rakentaja tai lupakirjamekaanikko tai vast.). Tarkastusten aiheuttamien kustannusten korvaukset ovat sitten rakentajan ja valvojan välinen asia.


Nimimerkillä muutaman kerran exp-prosessin läpikäynyt

[Reijo Österberg]

Ultrakeveän koneen rakentamiseen ja käyttöön llttyviä kustannuksia:

-rakennustyön valmistuttua lentokelpoisuustarkastus, hinta 400€, ja koneen merkitseminen väliaikaiseen rekisteriin, hinta 60€, jonka jälkeen saa luvan koelentoihin lentokäsikirjan (ultrilla lento-ohjekirjan) tekemistä varten.

-koelentojen ja ohjekirjan (kahtena kappaleena, toinen Trafille, toinen itselle, tarkastaja kuittaa molemmat) valmistumisen jälkeen lentokelpoisuustarkastus, hinta 400€, ja rekisteröinti, hinta 150€. Nämä 400€:n maksut sisältävät myös kulut.

Koelentovaiheen aikana tulee suorittaa melumittaus ja saada siitä pöytäkirja, kustannuksista olen parista paikasta tiedustellut, mutta en ole vielä saanut tarjousta.

Vuosittainen pakollinen vakuutus = lentovastuuvakuutus ja ilmakuljetusvastuuvakuutus (vain 2. paikkaisille)

Joka vuoden alupuolella tulee Trafilta lasku
-lentokelpoisuuden valvonta 100€ (jonka eteen Trafi ei tee mitään) ja
-rekisterissäpitomaksu 60€

Kolmen vuoden välein lentokelpoisuuden tarkastun G+I organisaation toimesta 275€(SUIO)+ kulut,
viiden vuoden välein korkeusmittarin aneroidikoe 70 -100€

Nämä ovt tämän vuoden hintoja, mitä lie ensi vuonna?

[Markku Hiedanpää]

Ultrakeveän koneen rakentamiseen ja käyttöön llttyviä kustannuksia:

-rakennustyön valmistuttua lentokelpoisuustarkastus, hinta 400€, ja koneen merkitseminen väliaikaiseen rekisteriin, hinta 60€, jonka jälkeen saa luvan koelentoihin lentokäsikirjan (ultrilla lento-ohjekirjan) tekemistä varten.

-koelentojen ja ohjekirjan (kahtena kappaleena, toinen Trafille, toinen itselle, tarkastaja kuittaa molemmat) valmistumisen jälkeen lentokelpoisuustarkastus, hinta 400€, ja rekisteröinti, hinta 150€. Nämä 400€:n maksut sisältävät myös kulut.

Koelentovaiheen aikana tulee suorittaa melumittaus ja saada siitä pöytäkirja, kustannuksista olen parista paikasta tiedustellut, mutta en ole vielä saanut tarjousta.

Kiitos Reijo !

Hyvä yhteenveto rakennusvaiheen aikaisista viranomaismaksuista. Vain melunmittauksen kustannuksen voi rakentaja säästää, jos rakentaa tyyppitodistuksen omaavan ultrakevyen lentokonetyypin ja asentaa siihen tyyppitodistuksessa mainitun moottori- , potkuri ja äänenvaimentajan, joilla on tyyppitodistuksen melunmittaus tehty.

[Raaka]

Tikkurilan Teknodur 190 on onnistuneesti käytetty niin kankaan kun lasikuidun päälle jo monet vuodet ja sen hinta on siedettävä: http://194.100.44.55/tseloste.nsf/5946e099f0de23c7c22576dc00238404/69f2e8574e8651d0c225795200417e92?OpenDocument

Myös tämä Mini-Sytky on maalattu Teknodur 190:llä ja pohjamaalina oli Inerta primer 5.

Kiitos! Tuo pohjamaalitieto olikin tarpeellinen, koska se jostain syystä puuttuu Toman linkittämästä Teknoksen tuoteselosteesta.

Teknodurin ruiskumaalaus-suositus kyllä taitaa tarkoittaa sitä, että jos joskus pääsen niin pitkälle, että on jotain maalattavaa, niin käännyn jonkun (auto-?) maalaamon puoleen.

[Raaka]

Kiitos Reijo Österbergille ja Markku Hiedanpäälle ansiokkaasta valistuksesta. Minä näytän sotkeneen käsitteet "valvonta" ja "tarkastus". Valvonta tehdään rakennustyön aikana, mutta tarkastus vasta sitten, kun lentokone on valmis - tai sen ainakin kuvitellaan olevan valmis.

Oletan TraFin perimän yhtenäisen 400€:n tarkastusmaksun tarkoituksen olevan saattaa lentokoneita rakentavat kansalaiset yhdenvertaiseen asemaan. Luulisi nimittäin ALMT Oy:n veloittavan TraFilta myös tarkastajan matkakustannukset, jotka ovat varmasti suuremmat, jos tarkastaja lähtee Rovaniemelle tai Maarianhaminaan, kuin jos hän poikkeaa Helsingin Tattarisuolle.