Purtsikoiden ultrahinaus

Aloittaja Ari Simonen, kesäkuu 19, 2005, 10:37:36

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Ari Simonen

Onkos kellään tietoa onko pujelentokoneiden ultrahinaus jo
virallisesti hyväksytty vai ollaanko vielä koelentovaiheessa?
Ainakin joku koneen maahantuoja mainostaa että IC42+
ASK saa hinata..

Ja millä kelpuutuksella saa hinata? Kuulin huhuja että vielä
ei sallita ultralentäjän hinauskelpuutuksella hinaamista
vaan vaaditaan lentokoneiden hinauskelpuutus..?
Miten lienee jatkossa vaatimukset hinauskelpuutusten
suhteen? Varmaan Hiedanpäällä on parempaa tietoa?

Ari Simonen

SamiM

Terve!
Meillä on koehinausluvat U390:lle ja se on myös katsastettu hinausvarustukselle.
Vielä emme ole päässeet hinaamaan,(Kts. ikaruksen bulletiiniviesti) mutta tovottavasti jo viikon päästä..
Meidän kone on sama jolla 2001 hinattiin vesivehmaalla ja räyskälässä muistaakseni kolmetoista hinausta, kone oli silloin saksalaisissa tunnuksissa ja hinaajana tehtaan koelentäjä.
Ja kelpuutus tosiaan on vielä ppl+tow(+gpl). Ilmeisesti työn alla on myös ultralentäjien hinauskelpuutuksen koulutusohje. Malli on varmaan suurinpiirtein sama kun saksalaisilla. Täältä löytyy lisää ultrahinaus asiaa:Daec
Ja tosiaan maahantuojalla on ollut koehinausluvat jo hiukan kauemmin ja ovat hinanneetkin ikaruksella käsittääkseni jo kymmeniä hinauksia.
T: Sami Mäntyharju

SamiM

#2
Moi!
Nyt on toisellakin ultralla suoritettu koehinauksia, paikkana EFKJ ja koneena Ikarus c42 OH-U390. Hinattavat: L-23 super Blanik kevyenä ja suurimmalla sallitulla painolla(509kg)
sekä SZD-41a Jantar std kevyenä.

Hyvin meni, hinauskoneen lentoonlähtömatkat oli painavimmalla kuormallakin n.300m.

Kuvia: http://gallery.aerodome.net/album168?page=1 ja samat kuvat www.netikka.net/air.pilot

T: Sami Mäntyharju

Ari Simonen

Tere!
Miltä tuntuu lentää tuollaista hinausyhdistelmää jos verrataan sitä esim. Rally tai vastaaviin yhdistelmiin?
Millaiset on nousuajat vakiohinauksessa? Veikkaan että
nousee paremmin.. entäs kumpi tulee nopemmin alas
irrotuksen jälkeen?
Miten tehon käyttö hinauksessa,pitääkö olla koko ajan
kaasu täysin auki vai kärsiikö säästellä nousuaikojen
kärsimättä?

T.Ari S

SamiM

Noh, mun tuntumat hinauksessa oli ne että alkukiihdytys oli ehkäpä hitusen hitaampaa kun esim. Cessna Rocketilla ja Rallye Commodorella. Muuten ei ollut mitään eroa hinauksessa. Hinaus ajat rockettiin verrattuna n. 0.5-1 min pidempi, ralliin verrattuna ehkäpä samaa luokkaa.
Hinaaja säästeli moottoria koko ajan tehoja vähentäen eli kertaakaan ei täysillä tehoilla vedetty ylös asti. Eikä vedetä jatkossakaan. Ikarus oli irrotuksen jälkeen n. 2-3 minuutin kuluttua maassa. Laitan tarkempia mittoja ja aikoja kun käyn ensin mittailemassa merkkitikkujen paikat.

T:Sami Mäntyharju

Ari Simonen

Hei!     Mitkäs on Kauhajoella tuntemukset kesän jälkeen purtsikoiden ultrahinauksesta?

   Ari S

SamiM

Moro!
Kesä oli ja meni, ultrahinaukset jäivät viiteen koulutus- ja huoltokiireiden vuoksi. Tuntemukset ovat edelleen positiivisia, hinausajat ja matkat laitoin jollekkin foorumille mutten hätäisesti nyt löytänyt että minne? Meidän tarpeeseen ikarus on aivan mainio hinauskone, vintturi vaan on niiiin paljon halvempi tapa päästä taivaalle ;)
Koehinauksia jatketaan jälleen keväällä.

Harri Heikkilä

Joko joku osaa kertoa, että minkälaisella lupakirjalla + kelpuutuksella ultralla saa hinata?

/Harri

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - lokakuu 21, 2005, 09:48:06
Joko joku osaa kertoa, että minkälaisella lupakirjalla + kelpuutuksella ultralla saa hinata?

/Harri

Tällä hetkellä menettely on se, että lupaa ilmailuun on haettu sellaisille ohjaajille, joilla on PPL(A) SE Piston ja TOW -kelpuutuksilla sekä UPL-lupakirja.

Toiseen haettuun lupaan on liitetty myös eräs kymenlaaksolainen purje/ultratarkastuslentäjä, nimeltään Viitasaari, ihan kokeilumielessä.

Harri Heikkilä

Lainaus käyttäjältä: Jouni Laukkanen - lokakuu 21, 2005, 10:35:30

Tällä hetkellä menettely on se, että lupaa ilmailuun on haettu sellaisille ohjaajille, joilla on PPL(A) SE Piston ja TOW -kelpuutuksilla sekä UPL-lupakirja.

Toiseen haettuun lupaan on liitetty myös eräs kymenlaaksolainen purje/ultratarkastuslentäjä, nimeltään Viitasaari, ihan kokeilumielessä.

Kiitos vastauksesta.

Eläinkokeet ovat siis käynnissä.  ;D

/Harri


Ventti

Lainaus käyttäjältä: SamiM - lokakuu 20, 2005, 05:32:01
Moro!
Kesä oli ja meni, ultrahinaukset jäivät viiteen koulutus- ja huoltokiireiden vuoksi. Tuntemukset ovat edelleen positiivisia, hinausajat ja matkat laitoin jollekkin foorumille mutten hätäisesti nyt löytänyt että minne? Meidän tarpeeseen ikarus on aivan mainio hinauskone, vintturi vaan on niiiin paljon halvempi tapa päästä taivaalle ;)
Koehinauksia jatketaan jälleen keväällä.

Pulinajaksolle muistaakseni laitoit : http://www.pulinajakso.net

Veli-Matti

Nuutti

Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - lokakuu 21, 2005, 09:48:06
Joko joku osaa kertoa, että minkälaisella lupakirjalla + kelpuutuksella ultralla saa hinata?

Eikös PEL M2-70 määrittele suoraan kohdassa 8.3 edellytykset hinauslentäjänä toimimiselle ultrakoneella?

Markku Hiedanpää

Lainaa
Eikös PEL M2-70 määrittele suoraan kohdassa 8.3 edellytykset hinauslentäjänä toimimiselle ultrakoneella?
Lainaa

Ihan oikein, mutta ultran hinauskoulutusohje on tehty vain liitimien hinaamiseen.
Silloin kun alkuperäinen määräys tehtiin (-80 luvulla) ei kellekkään (harrastajille tai viranomaiselle) tullut edes mieleen että ultralla voisi hinata purjekoneita.
Niin se harrasteilmailu kehittyy.

Nuutti

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - lokakuu 21, 2005, 15:36:57
Ihan oikein, mutta ultran hinauskoulutusohje on tehty vain liitimien hinaamiseen.
Silloin kun alkuperäinen määräys tehtiin (-80 luvulla) ei kellekkään (harrastajille tai viranomaiselle) tullut edes mieleen että ultralla voisi hinata purjekoneita.
Niin se harrasteilmailu kehittyy.

Mistä harrasteilmailijan tulisi ymmärtää, että 2000 päivätty määräys, joka sisältää tietoa hinauskelpuutuksesta ultrakoneella soveltuu ainoastaan liitimien hinaamiseen? Onko määräyksen tarkoitus jatkossa kattaa myös purjekoneiden hinaaminen joko sellaisenaan tai muutettuna?

Jyrki Viitasaari

#14
Lainaus käyttäjältä: Jouni Laukkanen - lokakuu 21, 2005, 10:35:30

Kiitos vastauksesta.

Eläinkokeet ovat siis käynnissä. ;D

/Harri

Lainaa

Koettakaapa jatkaa  asialinjalla, herra Heikkilä, mikäli jatkossakin aiotte kirjoitella foorumillle.
Jyrki Viitasaari

Markku Hiedanpää

[
Lainaa
Mistä harrasteilmailijan tulisi ymmärtää, että 2000 päivätty määräys, joka sisältää tietoa hinauskelpuutuksesta ultrakoneella soveltuu ainoastaan liitimien hinaamiseen? Onko määräyksen tarkoitus jatkossa kattaa myös purjekoneiden hinaaminen joko sellaisenaan tai muutettuna?
Lainaa
Kyllä sen siinä vaiheessa huomaat kun haet purjekoneiden hinauslentäjäkoulutusta ulralle, ei löydy opettajaa eikä koulutusohjelmaa ;-)
Tietääkseni työn alla on määrys joka koskee purjelentokoneen hinauskelpuutusta kiinteäsiipisille ilma-aluksille (lentokone, ultra ja mopu).

Markku Hiedanpää

Lainaa

Ilkikurisesti täytyy varmaan kysyä, että onko se hyvää ilmailutapaa, että ei usko kaikkea mitä määräyksissä sanotaan?  ::) ;)

Lainaa

Hyvä ilmailutapa on sitä, ettei usko kaikkea mitä Malmin kuppilassa sanotaan ;-)

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - lokakuu 22, 2005, 20:23:14
Hyvä ilmailutapa on sitä, ettei usko kaikkea mitä Malmin kuppilassa sanotaan ;-)

Äläs nyt, tänäänkin puhuttiin niin asiaa että oksat pois!   8)

//T

SamiM


Gerhard Barkhorn

Moi,

Onkohan purjekoneiden hinausta vielä jatkettu vuosien 2006 ja 2007 aikana. Kiinnostaisi kovasti miten on mennyt. Teidän Ikaruksessa oli varmaan Rotaxin 912ULS moottori, mutta olikohan siihen asennettu AirBox, jolloin täydet 100 heppaa käytössä? Milläköhän potkurilla ja lapakulmilla vetoja teitte, silläkin varmaan iso vaikutus?

Jarno Lantela

Suomen hinauksista en niin tiedä mutta Ruotsissa(Kalmarin ilmailukerho) ovat ainakin hinanneet turborotax-mopulla (115hp) vuodesta 2000 asti
ja ovat olleet tyytyväisiä. Kuulemma ei pienemmällä moottorilla ole järkevää hinata.

t: Jarno

SamiM

V.2006 hinattiin Ikaruksella viimeksi, nyt kone on yksityisomistuksessa eikä siinä ole kaskoa joten ei viitti riskeerata mitään. Lisäksi koehinauslupa (lupa ilmailuun) on vanhentunut, sen tosin saisi pienellä vaivalla uudistettua.
U390:ssa on 95hv ULS, eli ei airboxia mutta tiedä sitten onko siinä suurta eroa nousukykyyn? Potkuri on alkuperäinen, nyt jo n.2100h pyörinyt Warp Drive. Erilaisia lapakulmia ei kokeiltu mutta mutu-tuntuma on edelleen se että tarpeeksi hyvin pääsee ylös mutta jokapäiväisiksi hinuriksi en sitä laittaisi.
N.2.3m/s oli nousunopeus: http://airpilot.pp.fi/kuvat/ilmailukuviavuodelta2005tp/efkjpurjekoneenkoehinauksiaultralla4.html
Ikarus soveltuu siis mainiosti pienille ilmailukerhoille tai kentille joilla on sekä ul- että purjelentotoimintaa. Lisätietoja saa minulta jos tarvii, koehinauspöytäkirjoista selviää tarkemmat ajat ym.
Tässä video hinauksesta:
http://airpilot.pp.fi/kuvat/videot/ikarus_blanik_lekohinaus_efkj_07.mov

Gerhard Barkhorn

Päästiin mekin perjantaina ja lauantaina kokeilemaan purjekoneen hinausta ultralla. Narun toisessa päässä roikku vuorotellen Ka-4, Astir CS ja Discus. Kaikki koneet tuntuivat nousevan yhtä hyvin. Astirin variometri näytti hinauksissa noin +2 m/s. Jossain vaiheessa kun pääsee purkamaan loggerin tiedot niin saa tarkempaakin tietoa. Huomenna (maanantaina) varmaan pääsee vielä kokeilemaan. Tapahtuma on siis Arktinen Hysteria, lisätietoa www.padasjoenlentokerho.fi. Joitain kuvia hinauksista löytyy pulinajakson puolelta http://www.hansto.fi/purjelentoforum/viewtopic.php?f=3&t=890 Vielä kun Ilmailuhallinto myöntäis luvan kouluttaa lisää hinaajia.....

Gerhard Barkhorn

Eilen (eli lauantaina) jatkettiin purjekoneen hinauksia ultralla vesivehmaalla. Saatiin koulutuslupiin lisättyä oikeus kouluttaa hinauslentäjiäkin. Ensimmäinen oppilas sai lauantaina hinattua vaadittavat 20 hinausta, joten on tarkkaria vaille valmis (olisiko jopa suomen ensimmäinen) hinauslentäjä oikeuden omaava ultralupakirjan haltija. Nousunopeus oli yhdistelmällä Ikarus (jossa siis kaksi noin 75 kg kaveria ja 35 litraa bensaa) + Astir CS keskimäärin 1,37 m/s (paras 1,76 m/s ja huonoin  1,11 m/s). Säädettiin Ikaruksen lapakulmat niin että Rotax otti kierroksi 5600 rpm. Kuvia tulee jossain vaiheessa osoitteeseen http://www.phil.fi


Sakke

Lainaus käyttäjältä: Samulijp - huhtikuu 20, 2008, 21:04:33
Ruotsiin on tulossa kuulemma ensikuussa MCR R100 hinauskäyttöön.
Mitäs tykkäätte taulukoista MCR vs. Maule 235

Eihän tuosta voi olla tykkäämättä. Näyttää ihan Sehinun kilpailijalta.

Purjelentäjänä toivoisin hinauksista seuraavaa:
1. Hinaus on turvallinen. Reunaesteiden yli pitää päästä reippaasti ja mielellään niin, että on kentälle paluun mahdollisuus. Nousuaika 5-600 metriin on toissijainen juttu.
2. Hinauksen saa juuri silloin kun haluaa (esim 30 minuutin sisällä). Hinauslentäjän pitää olla sopivan motivoitunut. Ylipäätään hinaajia pitää olla. Ultrahinaajia voisi aikanaan olla enemmän kuin nykyään lekohinaajia. Hinauskoneen pitää olla paikalla silloin kun hinataan, eikä millään koulu- tai matkalennolla.
3. Hinauksen hinta on kohtuullinen. Sitoutuneella pääomalla ja käyttöasteella, sekä kiinteillä kuluilla taitaa olla isompi merkitys kuin polttoaineen kulutuksella.

SamiM

Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 22, 2008, 10:15:29
Lainaus käyttäjältä: Samulijp - huhtikuu 20, 2008, 21:04:33
Ruotsiin on tulossa kuulemma ensikuussa MCR R100 hinauskäyttöön.
Mitäs tykkäätte taulukoista MCR vs. Maule 235

Eihän tuosta voi olla tykkäämättä. Näyttää ihan Sehinun kilpailijalta.

Purjelentäjänä toivoisin hinauksista seuraavaa:
1. Hinaus on turvallinen. Reunaesteiden yli pitää päästä reippaasti ja mielellään niin, että on kentälle paluun mahdollisuus. Nousuaika 5-600 metriin on toissijainen juttu.
2. Hinauksen saa juuri silloin kun haluaa (esim 30 minuutin sisällä). Hinauslentäjän pitää olla sopivan motivoitunut. Ylipäätään hinaajia pitää olla. Ultrahinaajia voisi aikanaan olla enemmän kuin nykyään lekohinaajia. Hinauskoneen pitää olla paikalla silloin kun hinataan, eikä millään koulu- tai matkalennolla.
3. Hinauksen hinta on kohtuullinen. Sitoutuneella pääomalla ja käyttöasteella, sekä kiinteillä kuluilla taitaa olla isompi merkitys kuin polttoaineen kulutuksella.

Tässähän on kaikki asiat lueteltu mitkä vintturikerhossa toteutuu  :2funny:
Reunaesteiden päällä korkeutta 450m, nousuaika 15s, hinauksen saa kun lanka on saatu pitkäksi, hinaajaa motivoi toive päästä pian itsekin lentämään, hinausväline ei koskaan lennä koulu- tai muitakaan lentoja ja hinauksen hinta on alkaen 5€  :plrt:

Antsu

Niin ja ensi kesänä Kiteellä mahdollista vintturilla päästä 20 sekunnissa jopa kilometrin korkeuteen!
Ja tämä ei ole vitsi!  :)

Sami Myllymäki

Lainaus käyttäjältä: Antsu - huhtikuu 22, 2008, 13:11:34
Niin ja ensi kesänä Kiteellä mahdollista vintturilla päästä 20 sekunnissa jopa kilometrin korkeuteen!
Ja tämä ei ole vitsi!  :)

Aika huimilla nopeuksilla meinataan kiteellä hinata.  (guru)

20sec / 1000m meinaa 180km/h nousunopeutta. Mikä vaatinee väh. 250km/h ilmanopeutta purjekoneelle.

Joten tämä lausunto taisi olla kuitenkin vitsi...

--
Sami

jkettu

Taisi Antsu innostua vähän liikaa, kyllä siihen varmaan menee melkein minuutti.  Mutta tosi on, että lankaa on kaksi kilometriä ja puita sen käytön tieltä pitäisi alkaa kaatua hetkellä millä hyvänsä..

Sakke

Lainaus käyttäjältä: SamiM - huhtikuu 22, 2008, 12:16:44
Tässähän on kaikki asiat lueteltu mitkä vintturikerhossa toteutuu  :2funny:
Reunaesteiden päällä korkeutta 450m, nousuaika 15s, hinauksen saa kun lanka on saatu pitkäksi, hinaajaa motivoi toive päästä pian itsekin lentämään, hinausväline ei koskaan lennä koulu- tai muitakaan lentoja ja hinauksen hinta on alkaen 5€  :plrt:

Tuohan on ihan totta. Tai siis, ollakseen totta se vaatii vintturikerhossakin seuraavia säätöjä:
1. Vintturin pääoma on 0€. (Tai sitten käyttöaste on korkea, tyyliin Selänpää/Kymi.)
2. Vinttaajalle ei makseta palkkaa.
3. Pitää olla paikalla motivoitunut, osaava vinttaaja - jota se toinen purjelentäjä ei läheskään aina ole.

nimim. "Lankoja katkonut, solmuja vääntänyt"

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 22, 2008, 10:15:29
3. Hinauksen hinta on kohtuullinen. Sitoutuneella pääomalla ja käyttöasteella, sekä kiinteillä kuluilla taitaa olla isompi merkitys kuin polttoaineen kulutuksella.

Mikäköhän se kohtuullinen hinta on?

Näin moottorilentäjän näkökulmasta, jos ajatellaan että sinullakin keskimääräinen lennon pituus on varmasti useita tunteja, niin yhden ylösvedon hintana vaikka 100 euroa ei kuullosta vielä aivan mahdottomalta...? Eli jos purjelentäjätkin olisivat valmiit maksamaan lentämisestä, niin tätä kitinää näistä hinauksista (vinttaustapaan katsomatta) tuskin olisi.
- Pirkka -

Sakke

"Kohtuullinen" on sitä mitä se aina on kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Tilanteesta riippuva.

Jos olen lähdössä 750km reitille aamukymmeneltä ja hinaaja pitää saada just NYT, satanenkaan ei olisi mahdoton juttu (tonniin, please). Toisaalta, jos pitäisi oppilaan kanssa harjoitella puolikkaita, ei siitä mielellään yli 15€ maksaisi. Vielä parempi olisi se vintturi-vitonen.

Joo. Aiemmin kirjoittaessani ajattelin lähinnä niin, että pitäisi saada hinauskone sellaiselle kentälle, jossa lennetään 100 starttia vuodessa, ja yksi hinaus saisi maksaa suunnilleen 30€. Tai, jos olisi iso keskus jossa hinauksia on 3000+, hinaus saisi maksaa 25€. Mikä taas johtaa siihen, että pikkupaikassa pitäisi hinata monitoimikoneella, isossa voisi käyttää spesiaalihinuria.

Yli 30€ per veto johtaa aika kovaan koulutuksen hintaan, ei tule kurssilaisia.

Antsu

No, taisi tuo hinausaika olla vähän liian positiivinen, mutta korkeus pitäisi olla aika lähellä tuota ilmoittamaani   :)

Gerhard Barkhorn

Meillä laskettiin että Ikaruksella 500 metriin hinaus maksaa 15€. Joten ainakin mun mielestä se on aika kohtuullinen. Varsinkin aloitteleville purjelentäjille 30€ per hinaus on aika paljon, koska lennon pituudeksi tulee usein se 12 minuuttia.

Mielestäni myös yhdistetty koulu/hinauskone ei ole mitenkään huono juttu (varsinkin kun hinauslentäjät ovat meillä myös lennonopettajia). Opettajat viettävät kuitenkin enemmän aikaa kentällä kun pelkät hinaajat (ainakin vesivehmaalla). Hinaus koululentojen välissä onnistuu kyllä. Myös koneen pääomakulut jakaantuvat lento-oppilailen ja purjelentäjien kesken.

viper

Lainaus käyttäjältä: pimattil - huhtikuu 22, 2008, 22:50:46
Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 22, 2008, 10:15:29
3. Hinauksen hinta on kohtuullinen. Sitoutuneella pääomalla ja käyttöasteella, sekä kiinteillä kuluilla taitaa olla isompi merkitys kuin polttoaineen kulutuksella.

Mikäköhän se kohtuullinen hinta on?

Näin moottorilentäjän näkökulmasta, jos ajatellaan että sinullakin keskimääräinen lennon pituus on varmasti useita tunteja, niin yhden ylösvedon hintana vaikka 100 euroa ei kuullosta vielä aivan mahdottomalta...? Eli jos purjelentäjätkin olisivat valmiit maksamaan lentämisestä, niin tätä kitinää näistä hinauksista (vinttaustapaan katsomatta) tuskin olisi.

Itse asiassa 100 euroa kuulostaa ihan mahdottomalta oli keikka miten pitkä tahansa ;D Purjelentotoiminta kun on luonteeltaan ihan erilaista kuin moottorilento. Purjelennossa joutuu tekemään työtä jokaista lentotuntia kohden melko paljon ja jos tuntihinta kohoaa liian lähelle ultrien tai moottorilennon tuntihintaa, niin purjelentotoiminta kuoleutuu pois. Ainostaan vannoutuneimmat purjelentäjät jäisivät jäljelle.

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 23, 2008, 05:17:14Toisaalta, jos pitäisi oppilaan kanssa harjoitella puolikkaita, ei siitä mielellään yli 15€ maksaisi. Vielä parempi olisi se vintturi-vitonen.

Piti tosiaan mainita itsekin tuo kouluttaminen alunperin, mutta toisaalta viittasin juuri sinun lentoihisi, joiden kesto pituus niin kilometreinä kuin aikanakin on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin koululennoilla.  :crazy2: Parastahan se olisi jos lentäjien määrä kasvaisi, se lienee ainoa varma tapa laskea lentojen hintoja...  :dontknow:
- Pirkka -

Andrei Simonievits

Lainaus käyttäjältä: Antsu - huhtikuu 23, 2008, 09:41:54
No, taisi tuo hinausaika olla vähän liian positiivinen, mutta korkeus pitäisi olla aika lähellä tuota ilmoittamaani   :)

No, niimpä oli hinausaika pikkaisen positiivinen. 1500m langalla vinttausajat lähdöstä irroitukseen ovat olleet n.45 sek ja korkoa on tullut semmoiset 500-650 m tuulista, vinttaajasta ja lentäjästä riippuen. Korkeutta on tullut parhaimmillaan runsas kolmannes langan mitasta. Taitaa olla utopiaa kahden kilsan langalla päästä kilometrin korkeuteen. Mutta hyvä arvaus on 700-800m.
Ja lankahan on Kiteellä dyneemaa.

Toma

Miten tuo dynema kestää kulutusta, onko jollain kokemusta?
Terveisin
Tom Arppe

Andrei Simonievits

Lainaus käyttäjältä: Toma - huhtikuu 23, 2008, 20:56:12
Miten tuo dynema kestää kulutusta, onko jollain kokemusta?

Meillä Kiteellä dynema on ollut käytössä toisella kelalla kahtena kesänä. Vetoja on n.700-800 kpl ja langan katkoja korkeintaan pari. Toisella kelalla oli vaijeri,paksuutta en muista ja langan katkoja alinomaa. Nyt on hommattu molemille keloille dyneemalangat.
Saksanmaalla dyneemat on olleet pitempään käytössä, kestoajatkin olen kuullut, mut tää dementia..

viper

Tässä mennään aika ylös 3500m pitkällä langalla, joka on ilmeisesti 4,5mm dyneemaa: http://www.youtube.com/watch?v=-VlRd9-wxQI&feature=related

Tommi K

Onpa huimaa! Vertailun vuoksi mäntämoottorihävittäjien nousukyky 1 km korkeudessa:
Lagg 3: 9.5 m/s
Mig-3 #3908: 12 m/s
Bf 109E-7: 13 m/s
Jak-1: 15 m/s
I-200: 15 m/s
BF 109F-2: 17 m/s

Tuohan näyttäisi päihittävän koko laivueen. Olisi saksalaisten kannattanut kehittää dyneemakonsepti torjuntahävitttäjäkäyttöön jo  65 vuotta sitten, eikä istuttaa purjelentäjäraukkoja kaikenmaailman itsetuhoraketteihin. Mikähän kone lienee kysymyksessä?

Lähde: Aleksandr Medved, Dimitrij Hasanov: MIG-3,  Pervij frontovyj vycotnij istrebitel, Eksmo 2007

viper

Lainaus käyttäjältä: Tommi K - huhtikuu 24, 2008, 08:00:28
Onpa huimaa! Vertailun vuoksi mäntämoottorihävittäjien nousukyky 1 km korkeudessa:
Lagg 3: 9.5 m/s
Mig-3 #3908: 12 m/s
Bf 109E-7: 13 m/s
Jak-1: 15 m/s
I-200: 15 m/s
BF 109F-2: 17 m/s

Tuohan näyttäisi päihittävän koko laivueen. Olisi saksalaisten kannattanut kehittää dyneemakonsepti torjuntahävitttäjäkäyttöön jo  65 vuotta sitten, eikä istuttaa purjelentäjäraukkoja kaikenmaailman itsetuhoraketteihin. Mikähän kone lienee kysymyksessä?

Lähde: Aleksandr Medved, Dimitrij Hasanov: MIG-3,  Pervij frontovyj vycotnij istrebitel, Eksmo 2007


Kone on MDM- 1Fox.

Toma

Lainaus käyttäjältä: Andrei Simonievits - huhtikuu 23, 2008, 21:26:54
Meillä Kiteellä dynema on ollut käytössä toisella kelalla kahtena kesänä. Vetoja on n.700-800 kpl ja langan katkoja korkeintaan pari. Toisella kelalla oli vaijeri,paksuutta en muista ja langan katkoja alinomaa. Nyt on hommattu molemille keloille dyneemalangat.
Saksanmaalla dyneemat on olleet pitempään käytössä, kestoajatkin olen kuullut, mut tää dementia..

Dyneema on kyllä kestävää tavaraa, voihdoin sitä laskutelineiden "ylösvetomekanismiin" ja eihän sitä meinanut saada mitenkään katki, edes hyvillä sivuleikkureilla...
Ja taitaapa olla vielä toinenkin hyvä ominaisuus, ei johda sähköä, ainakaan hyvin... kuulin jostain tapauksesta missä tienoo oli pimentynyt kun lanka oli mennyt korkeajännitejohtoihin yllättävän tuulen muutoksen jälkeen. Siinä taitaa tulla vintturikuskille kiire hyppiä pois... yhdellä jalalla...
Terveisin
Tom Arppe

Gerhard Barkhorn

Nyt kun ilmanlämpötila alkaa nousemaan niin alkaa myös Ikaruksen oljyn lämpötila nousemaan. Olisiko jollain joku varsin innovatiivinen ratkaisu siihen kuinka lämpötilan saisi pysymään siellä normaali alueella (90-110 astetta)? Talvellahan tilanne on sitten taas päinvastoin, että lämmöt pitäisi saada nousemaan tuonne normaalialueelle.

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Gerhard Barkhorn - toukokuu 02, 2008, 10:30:56
Nyt kun ilmanlämpötila alkaa nousemaan niin alkaa myös Ikaruksen oljyn lämpötila nousemaan. Olisiko jollain joku varsin innovatiivinen ratkaisu siihen kuinka lämpötilan saisi pysymään siellä normaali alueella (90-110 astetta)? Talvellahan tilanne on sitten taas päinvastoin, että lämmöt pitäisi saada nousemaan tuonne normaalialueelle.

Onko järeämpää öljynjäähdytintä kokeiltu? Varsin yksinkertainen ja tehokas tapa... Talveen auttaa taas esim. Laminovan öljynjäähdytin/lämmitin, jossa vesi ja öljy kiertävät saman järjestelmän kautta (tietysti sekoittumatta toisiinsa). Tässä ainakin joku myyjä systeemille: http://web.lightsportaviation.se/index.php?option=com_content&task=view&id=84&Itemid=153
- Pirkka -

P.Lehtinen

Tuota ikarusta kun ei oikein ole alunperin suunniteltu hinaustoimintaan eikä sen jäähdytysjärjestelmää ole mitoitettu sen mukaisesti.
Lämmönvaihdin on ikaruksessa vakiovarusteena ja muihin koneisiin mulla on varastossa 2 eri kokoista vaihdinta nottei tarvis mennä merta edemmäs kalaan...

Ikaruksessa kannattaa kokeilla avartaa jäähdytysilman ulostuloaukkoja.
912 ULS moottorin öljynlämpö saa nousta 130 'C mutta ei yli sen.

Kesällä on kuumaa ja talvella kylmää, koskaan ei oo hyvä :uglystupid2:

Ansis

Päissäni rannalla pohdiskelen...

Hevoinen vetää suuren kuorman, kuten hinaukseen soveltuva lentokonekin..

Joskus olen nähnyt saman hinaajan vetävän jopa useampaakin purtsikkaa.

Ultralentäjillä on vielä tekemistä, että näkisin vielä useamman ultran hinaavan yhtä purtsikkaa (b)
My mind is willing, but purse is weak.

SamiM

Ultrakevyellä hinaamista on taas pitkän tauon jälkeen päästy jatkamaan Kauhajoella. Air Pilot ry:n uudella Ikarus C42 CS -koneella aloitettiin eilen 14.8.2018 koehinaukset. Ensimmäisen illan aikana vedettiin L23 Super Blanikkia kuusi kertaa 500m korkeuteen. Yhden henkilön kuormalla purjekoneen massalla n.400kg hinausaika oli 4m15s ja 4m40s hinauskoneen massan ollessa myös n.400kg. 
Kahden henkilön kuormalla n.490kg massan kiskominen 500m korkeuteen vei keskimäärin 5 minuuttia.
Kuuteen hinaukseen kului yhteensä 14 litraa bensaa (98e) eli alle 2,5l / hinaus.

100m korkeus saavutettiin keskimäärin 1300m päässä lähtöpaikasta.


Tervetuloa tutustumaan uuteen Ikarukseen ja hinaustoimintaan Kauhajoelle, vaikkapa jo tulevana lauantaina 18.8 järjestettävässä Koneriehassa!

Toma

Oliko hinausaika laskettu Ikaruksen lähdöstä laskuun vai lähdöstä irroitukseen?
Terveisin
Tom Arppe

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod