Norjalaisesta ultarakulttuurista

Aloittaja Simo Piiroinen, huhtikuu 12, 2005, 08:07:28

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Simo Piiroinen

Kävin viime viikolla 06. - 08.04.2005 tutustumassa Norjalaiseen ultralentämiseen. Oikeastaan tämä kuuluisi
samalla tavalla Ultra A:n alle.
Norskeilla on ultria todella paljon. Suosituin laite on trike, jossa on kellukkeet. Maakenttäverkosto on sinänsä
tiheä, mutta kenttien maksukäytäntö on hieman erikoinen. Muutama kenttä on paikallisen ilmailulaitoksen
hallinnassa, loput ovat kunnilla, firmoilla ja kerhoilla. Jos haluaa käyttää jotain kenttää, ei voi etukäteen tietää,
mitä se maksaa. Vuosikortin saa vain ilmailulaitoksen kentille, mutta niitä on vain suuremmissa kaupungeissa.
Em. vuoksi Norskit lentävät paljon vedestä. Meri on vuoroveden vuoksi sula läpi talven. Järville saa laskeutua
vain pakkotilanteissa, koska ne on suojeltu perinpohjaisesti ( esim. talvella niillä ei saa ajaa moottorikelkalla ).
Trikekulttuuria selittää myös se, että vuoristot ovat oivia paikkoja riippuliitämiseen.
Säännöt poikkeavat hieman meikäläisistä. Kaikissa ultrissa on käytettävä kypärää ( on kuulemma inhottava
kapistus Eurostarissa kesähelteellä ).
Lentäminen on sallittua vain, jos pystyy milloin tahansa tekemään pakkolaskun esim. moottorihäiriön sattuessa.
Tämän vuoksi heillä ei muuten ole tuntirajoituksia 2-tahtimoottoreille. Olivat sitä mieltä, että jos ei pilaa
moottoria noudattamalla orjallisesti Rotaxin huoltokäsikirjaa, 503 ja 582 toimivat täysin luotettavasti
600...800 tuntia. Kysyin, ovatko kiinnostuneita meidän ylijäämämoottorista ( ] 300 h ). Eivät ole, koska olemme
kuulemma "aukoneet" ne pilalle. He eivät muuten tee karstanpoistoa 50 h välein. Pyttyjen irroittamisesta niin
usein on heidän mukaansa enemmän haittaa kuin hyötyä. En ota tuohon kantaa, mutta kieltämättä se pistää
miettimään.
Norjassakin on menossa nelitahtibuumi. He eivät kuitenkaan puhuneet luotettavuudesta, vaan polttoaine-
taloudesta, hajuhaitoista, metelistä ja pienemmästä huollontarpeesta.
Erinäköisiä kellukeviritelmiä oli useammanlaisia. Full-Lotusten hyvänä puolena he näkivät mahdollisuuden
laskeutua nurtsille tai lumeen. Näin yhden koneen, jonka alla oli yksi Full-Lotus ja siivissä pienet apukellukkeet.
Näytti pätevältä laitteelta ja kuulemma toimiikin oikein hyvin. Moottorina oli Rotax 447.
Hurjin laite, mistä kuulin, oli hyvin pienisiipinen trike, jossa on Rotax 912S. Menee kuulemma satasta ( siis knots ).
Mahtaa siinä kypäränremmi lepattaa.
Ultra-B-kanta on samantapaista kuin meilläkin, löytyy kaikenikäisiä ikivanhoista näihin uusiin komposiittikoneisiin.
Perusasenne oli kuitenkin, että lennetään tunteja eikä kilometrejä. Eivät oikein ajatelleet ultraa matkalentolaitteena
vaan pelkkänä harrasuksena, lentäminenhän on mukavaa. Toisaalta ymmärrän heidän asennettaan. Varsinaisella
manneralueella ei välttämättä löydy minkäänlaisia laskeutumispaikkoja.
Vuonosta vuonoon lentäminen muuten vaatii melkoisia korkeuksia. Joisakin paikoissa matalimmat kohdat ovat
n. 1500 m. merenpinnan yläpuolella.  
Tässäpä aluksi. Jos on kyseltävää, niin vastailen kun ehdin.

Simo Piiroinen

Simo Piiroinen

RAPOUT

:yee:Simo. Täytyy tunnustaa, että tietynlaisista kirjoituksista tulee niin hyvä mieli. Varsinkin kun juttu liippaa omia tykästyksiä. Nuo norskien jutut menee melko tarkkaan juuri noin. Ultrat, varsinkin A-linjan, ovat tosiaan heille harrastusvälineitä, mutta eivät missään mielessä leikkikaluja. Porukka norjassa on ihan oikeesti vertaillut vaihtoehtoja. (Ihan omana mielipiteenäni sanoisin, että kaikki eivät todellakaan OSAA käyttää twostroke engiinejä) Herneet pussiin toivoo Johannes

Ansis

Minuakin on alkanut tympimään kentältä kentälle lentäminen, ne on yleensä syrjässä asutuksesta tai ympäröity korkeilla aidoilla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kentillä hengaileva porukka on yleensä ilmailusidonnista eikä anna luonnollista kuvaa paikkakunnan laadusta. Siitä syystä matkalentäminen ei juurikaan kiehdo. Kyllä lentovene, ponttoonit  tai patosiipialus mahdollistaisi mielenkiintoisemman reissaamisen. Avonaisessa ja ilman mittareita olevassa masiiinassa saa niin hienon fiiliksen, josta gpskuttaperkkarotax912pilotti ei edes osaa haaveilla. Ainoa katkaisin ohjaamossa on sammutusnappi. Kyllä ihminen tulee sitten vähästä onnelliseksi   :rolleyes:  
My mind is willing, but purse is weak.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod