Jerry- vai muovikannu?

Aloittaja ropposa, syyskuu 07, 2010, 10:23:34

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ropposa

Hei

Osaisiko joku sanoa, että onko olemassa jotain määräystä tai suositusta siitä, että minkanlaista polttoainekanisteria konetta tankatessa täytyy käyttää? Olen ymmärtänyt jostain, että vain metallinen kannu olisi suositeltava. Sen voi maadottaa. Mutta muvi ei johada kovinkaan hyvin sähköä, joten ei sitä riskiäkään kai olisi?

Luonnollisesti kannutankkauksessa suppilo ja säämiskä ovat pakolliset, mutta kannusta en löytänyt mitään kirjallista.

Sami

jkarjanl

Tästä olisi kiva saada jotain perusteltua tietoa.
Minä olen tähän saakka käyttänyt oman ultrani tankkaamiseen 10 ja 20 litran muovisia kanistereja, joissa irroitettava kaatonokka. Ja kanisterit ovat siis vain tähän käyttöön eikä mihinkään ruohonleikkurin tankkaamiseen..

En ole nähnyt säämiskän käyttämistä tarpeelliseksi. Kanisteri on auki vain sen 60 sekuntia mitä täyttäminen huoltiksen jakajasta kestää, heti korkki kiinni sen jälkeen. Tankatessa kaatonokka menee n. 10-15 senttiä sisään täyttöaukkoon (tankataan rungon sivusta, ei päältä), joten vaikea kuvitella mistä sitä roskaa tulisi. Olen välillä katsellut tyhjän kanisterin sisään (vihreästä muovista menee auringonvalo senverran läpi että näkee), ja puhdasta on ollut.

Jotenkin metallikanisterin käyttöä lähinnä pelottaisi, "ties mitä ruostetta pohjalla" -tyyppisiä ajatuksia tulee.

Tietysti se staattisen sähkön mahdollisuus... mitä ajatuksia ja kommentteja muilla on?
Sanooko määräykset tästä jotain ehdotonta?


-Janne

teemu

Peltikoneissa asia on selvä, ainoastaan metallisia kanistereita ja suppilo joka pitää maadoittaa aina.
Staattinen sähkövaraus pitää purkaa ja saada eri komponentit samaan potentiaaliin.
Normaalisesti maadoitusvaijeri pistetään pakoputkeen, runko toimii näin koko koneen maadoituksena.
Ongelmana on nykyiset muovikoneet joiden maadoitus on hankalampaa.
Voi olla , että lähin maadoituspaikka on täyttöaukon suu jossa on metallinen kaulus. Johon nyt ei pidä mennä mitään maadoitusta laittamaan. Saattaa olla, että sytytät samalla koneesi palamaan.

ropposa

Minkä mukaan selvä? Etenkin kun en suostu ymmärtämään, että muovikanisterin ja koneen välille syntyisi kipinä. Onko olemassa jotain määräsystä tai edes suositusta?

Olen jopa Jannen kanssa samaa mieltä, että siististi käytetty muovikannu kaatonokalla on parempi ratkaisu kuin suppilo säämiskällä. Säämiskä ja suppilo käytännössä keräävät itseensä likaa ajan kanssa.

Sami

Markku Koivurova

Se säämiskä on veden suodatusta varten! Uskokaa vain, säämiskä läpäisee polttoainetta mutta ei vettä. Muovikanisterin avulla on poltettu moottorikelkkojakin joten näihin kipinöihin kannattaa suhtautua vakavasti. Alumiinijerry ei ruostu!

jkarjanl

Tarkoitus ei ole inttää viisaammille vastaan (joita tässäkin ketjussa on AINAKIN kaksin kappalein  ;D , kolmatta nimeä en tunnista), kunhan kyselen ja yritän ymmärtää.

Koneenani on Rans S-6 Coyote. En keksi mitään paikka millä ja mistä sen voisi maadoittaa, sitäpaitsi itse koneen polttoainetankki on myös muovia...

Yleensä polttoaine makaa (muovi)kanistereissani korkeintaan 1-2 tuntia, joten siinä ajassa sinne ei vettä kerry. Tietysti jos lähdetään siitä että paikallisen SEO:n jakajasta tulee vettä polttoaineen mukana. Onhan semmoisiakin tapauksia ollut. Siinä mielessä säämiskän läpi kaataminen on tietysti perusteltua.

Mutta tällä järjellä taidan pitäytyä nykyisissä menetelmissä ainakin toistaiseksi. Lähes kaikki tietämäni ultrat (mitkä eivät oleile jakajan vieressä) tankataan muovikanistereista. Se vain kiinnostaisi että onko se OIKEASTI vaarallista, vai onko kyseessä vain tämä "paras tapa tehdä asiat on käyttää aluuminista jerrykannua" -tyyppinen periaatteellinen juttu?


-Janne

edit: Sen verran vielä, että ymmärrän kyllä mekanismin jolla staattinen sähkö syntyy. Ja muovikoneen ja -kanisterin välille VOI muodostua semmoinen potentiaaliero että kipinöi. Sitä en yritä kiistää. Ainut maadoitus mitä olen harrastanut on se että kanisteri kädessä otan toisella kädellä koneesta kiinni ENNEN kuin korkkeja ruvetaan aukomaan. En tiedä vaikuttaako mitään, mutta ainakin pahimmat kipinöihin johtavat erot luulisi tasoittuvan?

Markku Hiedanpää

#6
Tervettä järkeäkin saa tankkauksessa käyttää, mutta tässä linkki ilmailumääräykseen: http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-air-m/aim1_12.pdf
katso myös: http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imtv-ops-t/opt1_15m0.pdf
Kokemusperustaisesti voin sanoa että itse tankkaisin vain maadotetusta peltikanisterista säämiskän läpi.  :thumbsup:
Jos on onnistunut muovikanikasta ilman tulipaloa tähän saakka, on se tulipalo yhä lähempänä (SE ON OIKEESTI VAARALLISTA) :uglystupid2:

JuhLa

Joo, myönnän ultramaailmassa maadoittaneeni pakoputken sijaan metallikappaleeseen, jolla on edes jonkinlainen kohtalonyhteys polttoainekanavaan. 20 l muovikanistereita käytimme yleisesti ennen pousariaikaa ja vieläkin kenttäolosuhteissa.  Ei ole kipinöitä esiintynyt, mutta toisaalta on kyllä ollut tapana simultaanikätellä molempia kappaleita siinä toivossa, että ihmiskehokin osaa tasata potentiaaleja.

ropposa

Nyt tuli ensimmäinen dokkumentti http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imtv-ops-t/opt1_15m0.pdf
joka edes jotenkin mainitsee, että pitää käyttää tankkaukseen soveltuvia välineitä - joidenka suositellaan olevan metallisia.

Silti minua vaivaa ajatus, että muovikanisteri pienentää riskiä kipinöintiin huomattavasti, samoin myös muovisuppilo olisi huomattavasti terveeelisempi vaihtoehto. Käytettäessä metallia mielestäni vain mahdollistetaan kipinän mahdollisuus, joka taas eliminoidaan maadotuksilla...

Ehdottamasti vaarallisinta on tekokuituvaatteet. Ne pitäs kieltää ennemmin.

Vielä pointtina alkuperäiseen. Mikään ei KIELLÄ käyttämästä muovia? Muovin toisaan voisi myös maadoittaa, joka voinee jäädä monelta tekemättä. Mutta esim vahinkotapauksessa kunkä käy? Maksaako viulut itse muovikanisterista tankkaaja? Myös alumiinin rinnastan muoviin, sillä sen sähkönjohtokyky on huomattavasti alhaisempi kuin metallin. Eli ei suositella alumiinijerryjä?

Sami

teemu

On tapauksia, että vahinkotapauksessa, itse ei ole enään maksamassa.

Teuvo Okkonen

Kyllä koneen/ komposiittitankinkin voi maadottaa.  Älä koskaan luota ostamasi bensan puhtauteen tai vedettömyyteen.

Terv,
Teuvo
Teuvo Okkonen

teemu

Tässä on hyvä esimerkki. Kipinävaara on juuri silloin, kun liität hauenleuan polttoainetankin vaijeriin.
Paras kohta, jossa on oikea syttymiseeen tarvittava seos.

pimattil

Lainaus käyttäjältä: ropposa - syyskuu 08, 2010, 08:03:06
Ehdottamasti vaarallisinta on tekokuituvaatteet. Ne pitäs kieltää ennemmin.

AIR M1-12: "4.4.3 Sähköpurkauksia aiheuttavien työvaatteiden sekä kipinöintiä aiheuttavien jalkineiden käyttö tankkausalueella on tankkauksen aikana kielletty." Eli eiköhän tuollaiset tekokuituvaatteet lukeudu näihin.
- Pirkka -

kate

Lainaus käyttäjältä: ropposa - syyskuu 07, 2010, 10:23:34

Osaisiko joku sanoa, että onko olemassa jotain määräystä tai suositusta siitä, että minkanlaista polttoainekanisteria konetta tankatessa täytyy käyttää? Olen ymmärtänyt jostain, että vain metallinen kannu olisi suositeltava. Sen voi maadottaa. Mutta muvi ei johada kovinkaan hyvin sähköä, joten ei sitä riskiäkään kai olisi?

Luonnollisesti kannutankkauksessa suppilo ja säämiskä ovat pakolliset, mutta kannusta en löytänyt mitään kirjallista.

Pelti(rauta)i kannuissa on ongelma että ne helposti ruostuvat sisältä, varsinkin jos niihin esimerkiksi talven aikana pääsee
vähänkin kosteutta ja ruostehiutaleet ei ole ollenkaan kivoja polttoainejärjestelmässä. Meillä on ollut käytössä
muovikannut ja MR Funnel merkkinen hienolla suodattimella varustettu suppilo.

Kate

Arto

Mistähän semmoisen suppilon voisi ostaa?
Arto
Arto

kate


harriko

Lainaus käyttäjältä: ropposa - syyskuu 08, 2010, 08:03:06
Nyt tuli ensimmäinen dokkumentti http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imtv-ops-t/opt1_15m0.pdf
joka edes jotenkin mainitsee, että pitää käyttää tankkaukseen soveltuvia välineitä - joidenka suositellaan olevan metallisia.

Silti minua vaivaa ajatus, että muovikanisteri pienentää riskiä kipinöintiin huomattavasti, samoin myös muovisuppilo olisi huomattavasti terveeelisempi vaihtoehto. Käytettäessä metallia mielestäni vain mahdollistetaan kipinän mahdollisuus, joka taas eliminoidaan maadotuksilla...

Ehdottamasti vaarallisinta on tekokuituvaatteet. Ne pitäs kieltää ennemmin.

Vielä pointtina alkuperäiseen. Mikään ei KIELLÄ käyttämästä muovia? Muovin toisaan voisi myös maadoittaa, joka voinee jäädä monelta tekemättä. Mutta esim vahinkotapauksessa kunkä käy? Maksaako viulut itse muovikanisterista tankkaaja? Myös alumiinin rinnastan muoviin, sillä sen sähkönjohtokyky on huomattavasti alhaisempi kuin metallin. Eli ei suositella alumiinijerryjä?

Sami


En yleensä kamalan herkästi puutu pikkujuttuihin, mutta nyt menee jo räikeästi virheisiin.

-Metallit kyllä mahdollistaa hyvin kipinöinnin, koska se johtaa sähköä, mutta tämä ei ole vaarallista jos se osataan hoitaa oikein.
-Muovia ei oikein voi "maadoittaa", koska se on eristemateriaalia eikä sen potentiaali tasoitu. Ulkopuolelle olisi tosin mahdollista laittaa metalliverkko, jonka "maadottaisi". Hyöty suhteessa työmäärään?
-Alumiini on yksi parhaista johdemateriaaleista.



Perustellaanpa hiukan, ettei mene ihan vain huuteluksi.


Kun metallikoneen ja metallisen tankin välille kytketään johto, saadaan kone ja tankki samaan potentiaaliin. Tällöin saattaa johtoa ja konetta yhdistettäessä näkyä staattisen purkauksen kipinä. Tämä on kipinä, jota ei haluta syntyvän siihen kohtaan, missä on höyrystynyttä bensiiniä (vrt Zippo), vaan se mieluummin välähtää koneen rungossa, pakoputken päässä tai vaikka laskutelineessä.

Muovisessa tai kuiturakenteisessa koneessa koneen ulkokuori ei toimi itsestään johtimena, joten tankkauksessa pitää huomioida se, että tankin ja maadoituspisteen tulee olla yhdistetty johtimella. Tällöin herkästi tulee mieleen se, että napataan se johdin siihen tankin aukossa olevaan metalliin kiinni. Mikäli tämän johdon ja koneen välillä on jännitettä, on kytkentävaiheessa erittäin suuri vaara sytyttää tulipalo staattisen kipinän avulla. Lisäksi muovi-/kuiturakenteinen kone kerää lentäessään huomattavasti suuremman varauksen pintaansa kuin metallinen, koska siinä jälleen ilma hankaa siipien muovia ja jättää siihen ylimäärin elektroneja. Tästä syystä kipinävaara on selvästi suurempi, kuin metallisella koneella. Jälleen tätä kipinää ei haluta välähtämään tankkausaukon luona, jossa on höyrystynyttä bensiiniä.

Riippuen kuljetustavasta tietenkin, mutta yleensä muoviset astiat ei joudu niin suureen hankaukseen kuin lentävä kone. Kuitenkin esimerkiksi takakontissa oleva villahuopa ja muovikannu pystyvät kehittämään melkoisen varauksen, kun taas samoin ei tapahdu metallisella astialla, sillä metallit ei kerää pistemäistä varausta pinnallensa (vaan varaus tasoittuu koko metallin alalle). Tätä tietoa vasten on metalliset astiat parempia.

Raudasta tehtyjen kanistereiden ongelmana on ruoste, joka on todella vaaraksi moottorin polttoainesyötölle, kuten Kate sanoi. Sopivaan paikkaan sattuva hilselastu tukkii virtauksen ja voi olla, että lentäjälle tulee hiki.
Alumiinin "ruoste" sen sijaan ei ole huokoinen ja hilseilevä kuten raudalla, joten alumiini on hyvä materiaali bensakanisteriksi.

Muovi - muovi yhdistelmä on jo selvästi turvallisempi kuin metalli - muovi, sillä tällöin johdemateriali (metalli) ei selvästi herkemmin nappaa niitä elektroneja jotka ovat eristeeseen (muoviin) kertyneet ja siten synnytä kipinää. Lähtisin kuitenkin siitä, että parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan ja tehdä käsikirjan mukainen tankkaus "maadoituksen" kera.


-Harri

p.s. "maadoitus" on hiukan outo termi, kun ei sillä ole oikein mitään tekemistä maan tai Maapallon kanssa tässä tapauksessa.

JuhLa

Millaisia ilotulituksia ja kuinka usein maailmalta on raportoitu käytännössä tapahtuneen maadoitusvirheiden takia?

harriko

Tämähän näissä on, ettei se todellisuudessa hirveän todennäköistä ole.
Mutta johan ilmailun vakuutusten hinnoissa huomaa sen, että ei sillä todellisella riskillä ja säännöksellä tai maksulla ole yhteyttä.
Myytinmurtajissa taisivat kokeilla, kuinka helposti autoa tankatessa voi syttyä palo joko sähköisistä vaatteista tai kännykkään puhumisesta.

Riski on todellinen sillon, kun koneella on lennetty kuumana päivänä kuivassa ilmassa ja holautetaan mielellään vielä jossain oikein hyvissä ja sähköisissä vaatteissa tankkaamaan konetta.
-Kuumassa päivässä bensa höyrystyy
-Kuiva ilma kerää hiukan paremmin varausta koneen pinnalle
-Vaatteissa kunnon sähkövaraus

  -> Varaus purkautuu melkein tyhjän tankin täyttöaukon lähellä kipinänä, kun korkki on kerennyt olla hetken auki ja bensiinistä ja ilmasta on tullut sopiva seos.
  -> Leimahdus mahdollinen

Tämä vaatii todella otolliset olosuhteet, mutta se on mahdollista. Määräykset on olemassa siksi, että niillä poistetaan pienetkin vaaralliset riskit, mikäli ei ole perillä staattisen sähkövarauksen purkautumisesta - tai ei vain satu juuri sitä miettimään siinä kaunista päivää katsellessa ja kavereiden kanssa rupatellessa.


Aina on hyvä kysyä, jos joku askarruttaa. "Ei ole tyhmiä kysymyksiä - On vain huonoja vastaajia" pätee tässäkin.

Illan jatkoja!
-Harri

Toma

Tässä nyt yksi todiste että se se kipinä voi bensiinin sytyttää. Tosin tässäkin tapauksessa on kyse vaatteiden staattisesta sähkönvarauksesta. Löysin statistiikkaa jossa mainititiin että 78% kaikista tämäntapaisista onnettomuuksista tapahtuu naisille. Syystä että he usein menevät auton sisään tankkauksen ajaksi, katsomaan lapsia tjms. Miehet kai sitten vain jököttävät siinä koko prosessin ajan.
Nyt alan ymmärtää miksi suomessa ei saa mitään bensiinin tankkaus suuttimia lukittua tankkauksen ajaksi.
Yksi hyvä syy  lisää Dieselin käyttöön, sitä ei saa tulille vaikka sytyttimellä yrittäisi

Ja jos tuo nyt sitten joskus tapahtuisi niin älkää ottako sitä suutinta pois!


Refueling Fire Caused by Static Electricity (long version)
Terveisin
Tom Arppe

Mikko Nikunen

Olen käyttänyt tuollaista muovista mr Funnel suppiloa. Se suodattaa nopeasti ja on siten mukavampi käyttää kuin metallinen suppilo ja säämiskä. Lisäksi se on huomattavasti pienenpi ja kevyempi kuin metalliset suppilot. Huonopuoli suppilossa on se että filtterien kiinnityksestä johtuen suppiloon jää aina hiukan bensaa joka ei mene läpi, sen joutuu heittämään pois.

Toivottavasti en ole luottanut liikaa valmistajan myyntipuheisiin, kirjoittelevat näin:

Q. When do I need a conductive model?
A. To comply with aviation and marine regulations, your refueling system needs to be grounded. Only conductive funnels should be used. The probability of a static fire is greater with gasoline but certainly possible with diesel. Also, the more fuel you pump, the more static is created by the fuel flowing across the surfaces getting into your tank. All Mr. Funnel models that are BLACK in body color are conductive.

Q. What makes the funnel conductive?
A. Carbon is injected into the raw materials and makes it just conductive enough to bleed off static electricity as it is generated by the refueling process when it is properly bonded or grounded.

Olisikohan tuo nyt noin kuin kirjoittelevat? Usan lakimiehet tuntien, voisi pitää vaikka paikkansa.


taotao

Mines heität sen bensan?? tai mihin laskette vesibensat??? Toivottavasti noi viherpiipertäjät ei lue
tätä foorumia :)

Mikko Nikunen

No kotikentällä nämä asiat on helppo järjestää. En lennä ropelia paljoa mutta tosiasia taitaa olla ettei kannua vesibensoille ole kovin monella lentopaikalla tarjolla. Turun Lentokerhon hallin edessä on hyvä malli nähtävillä.

Noita MR FUNNEL suppiloita voi halukkaat kysellä myös  Andre Rönnbergiltä: andre piste ronnberg (at) ronema piste inet piste fi,
siis paikalliselta sprucen jälleenmyyjältä.

viper

Juuri luin tuossa Ilmailu-lehteä numero 6-7 1975, siinä oli juttua yhdestä suomessa tapahtuneesta tankkauspalo-onnettomuudesta. Mies oli tankannut suksilla olevaa konetta jäällä muovikannusta muoviämpäristä tehdyllä suppilolla, molemmat olleet käytössä jo 8 vuotta. Tällä kertaa päällä uusi nylontakki, sopiva sähköpurkauksen synnyttäjä. Koneesta suli erilaisten vaiheiden jälkeen oikeapuoleinen korkeusperäsin ja pyrstöön tuli myös muita vaurioita.

Ei pelkkää teoriaa siis tuo staattisen sähkön aiheuttama vaara tankatessa.

 

JuhLa

Just tällaiset konkretiat tuovat asialle uskottavuutta :police:

Arto

Mr Funnel suppilo löytyi näppärästi Roneman varastosta Sipoossa. Siellä näyttäisi olevan aika hyvä valikoima muutakin lentokoneosaa, renkaita, tulppia, akkuja jne. Suosittelen!

Arto
Arto

Gerhard Barkhorn

En kyllä itse keksi miksi pitäisi alkaa maadoittamaan niitä kannuja ja suppiloita lentokonetta tankatessa kun en niin joka tapauksessa tee autoakaan tankatessa. Eikö se riski kuitenkin ole sama kummassakin tapauksessa?

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Gerhard Barkhorn - syyskuu 16, 2010, 09:38:56
En kyllä itse keksi miksi pitäisi alkaa maadoittamaan niitä kannuja ja suppiloita lentokonetta tankatessa kun en niin joka tapauksessa tee autoakaan tankatessa. Eikö se riski kuitenkin ole sama kummassakin tapauksessa?
Tankkaatko autonkin irtokannuista suppilolla ?   :huh:

Meilläpäin autoon saa polttoainetta huoltoasemalta maadoitetun pistoolin kautta, joka taas maadoittaa auton pa-säiliön metallisen tankkauskauluksen kautta.  :thumbsup:

Gerhard Barkhorn

Ymmärsin että se riski on siinä vaiheessa kun "lyö" sen pistoolin siihen auton tankkiin kiinni, vai eikö? Autohan ei kaiketi ole maadoitettu normaalisti mitenkään? Ja onhan noita kulkupelejä sitten sellaisiakin mitä tankataan kannusta (ruohonleikkuri, moottorisaha, moottorikelkka jne).

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Gerhard Barkhorn - syyskuu 16, 2010, 12:18:18
Ja onhan noita kulkupelejä sitten sellaisiakin mitä tankataan kannusta (ruohonleikkuri, moottorisaha, moottorikelkka jne).

Paljonko siellä ruohonleikkurin tankissa on polttoainetta? Paljonko vahinkoa se voi räjähtäessään/palaessaan aiheuttaa (niin rahallista kuin maallistakin)?
- Pirkka -

Gerhard Barkhorn

Kyllähän noissa moottorikelkoissa kuitenkin on semmoisia 40-50 litran tankkeja.

kate

Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - syyskuu 11, 2010, 05:37:37
Olen käyttänyt tuollaista muovista mr Funnel suppiloa. Se suodattaa nopeasti ja on siten mukavampi käyttää kuin metallinen suppilo ja säämiskä. Lisäksi se on huomattavasti pienenpi ja kevyempi kuin metalliset suppilot. Huonopuoli suppilossa on se että filtterien kiinnityksestä johtuen suppiloon jää aina hiukan bensaa joka ei mene läpi, sen joutuu heittämään pois.

Käsittääkseni tuo pienen bensamäärän jääminen sinne suppilon pohjalle on ihan tarkoituksellinen ominaisuus eli toimii jonkinlaisena vedenerottimrena. En nyt tiedä onko tuo vedenerotinominaisuus miten 100% vedenpitävä mutta ainakin jos siellä tankkauksen jälkeen näkee vettä niin osaa olla varovainen ja sitä voi sitten olla tankissakin.

Kate

Mikko Nikunen

Tästä pitäis melkein saada provikkaan valmistajalta....

Mainospätkä
Full Demo


ropposa

Loppukaneettina on pakko sanoa, että mikään ei näköjään pakota käyttämään metallikannua. On metallisissa kannuissa enemmän haittapuolia kuin hyötyjä...

Totta on, että on mahdollista aiheuttaa tulipalo, mutta se on erittäin epätodennäköistä. Todennäköisempää on, että jerryyn jää ruostetta, jerry rikkoo konetta tai jerryyn tulee reikä jostain terävästä kulmasta kun sitä kuljettaa koneessa...

Talviaikainen "toppatakkisähkö" kunhan tulee maadoitettua siivelle noustessa, niin kipinöinti on erittäin epätodennäköistä.

Sami

Samulijp

Mulla on pari ylimääräistä käyttämätön MrFunnelia. Voin tuoda vaikka Malmille.

vetu

Alumiininen jerrykannu on paras! se on kevyt, eikä siitä irtoa ruostetta,eikä maalinhilsettä.
Lisätoivomuksena vilä olisi 10l koko ja ilmanpäästöventtiili(korkki). Enne vanhaan oli jopa kertakäyttoisissä öljykannuissakin ilmanpäästökorkki. Ilmanpäästö estää pulputuksen ja roikumisen.
vetu

t.a.t.u

Lainaus käyttäjältä: Gerhard Barkhorn - syyskuu 16, 2010, 12:39:31
Kyllähän noissa moottorikelkoissa kuitenkin on semmoisia 40-50 litran tankkeja.

Ja kyllähän niitä on myös ehditty polttamaan.

Lainaus käyttäjältä: ropposa - syyskuu 19, 2010, 12:02:07
Totta on, että on mahdollista aiheuttaa tulipalo, mutta se on erittäin epätodennäköistä. Todennäköisempää on, että jerryyn jää ruostetta, jerry rikkoo konetta tai jerryyn tulee reikä jostain terävästä kulmasta kun sitä kuljettaa koneessa...

Harvoin sitä jerryä voi koneessa kuljettaa. Pitäisi käytännössä täyttää välissä kokonaan vedellä, että bensiinihöyryt saisi sieltä pois. Sellaisenaan kun ei saa täyttä eikä tyhjää puhdistamatonta bensajerryä lennolla kuljettaa.

LainaaTalviaikainen "toppatakkisähkö" kunhan tulee maadoitettua siivelle noustessa, niin kipinöinti on erittäin epätodennäköistä.

Itsepähän siinä palat. Kerrotko vielä, miten se sähköä johtamaton kangas maadoittuu siivelle noustessa ja tankkausprosessin aikana?

Gerhard Barkhorn

Voisiko joku selittää että onko olemassa suurempi riski sille että polttoaine syttyy staattisen kipinän sytyttämänä lentokonetta tankatessa, kuin esim. autoa tai moottorikelkkaa tankatessa.

Itse olen itselleni perustellut sen että en käytä maadoitusjuttuja lentokonetta tankatessani sen takia että en kuitenkaan käytä niitä muistakaan ajoneuvoja tankatessa.

t.a.t.u

Lainaus käyttäjältä: Gerhard Barkhorn - syyskuu 23, 2010, 09:03:26
Voisiko joku selittää että onko olemassa suurempi riski sille että polttoaine syttyy staattisen kipinän sytyttämänä lentokonetta tankatessa, kuin esim. autoa tai moottorikelkkaa tankatessa.

Itse olen itselleni perustellut sen että en käytä maadoitusjuttuja lentokonetta tankatessani sen takia että en kuitenkaan käytä niitä muistakaan ajoneuvoja tankatessa.

Auto tankataan normaalisti jakeluasemalla. Tällöin auto maadotetaan tankkauspistoolilla, joka maadottuu edelleen jakelumittariin letkun kautta (letkussa johtava punos sisällä). Tällöin on tietysti mahdollista, että staattinen sähkö purkautuu kipinänä kytkennän yhteydessä, mutta tankkaustilanteen aikana esimerkiksi nestevirta ei pääse synnyttämään tai lisäämään enää potentiaalieroa. Moottorikelkan kohdalla ero lentokoneeseen ei olekaan niin suuri. Toisaalta, senpä takia niitä on myös poltettu bensalla tankkauksen yhteydessä. Moottorikelkan eduksi voidaan tosin laskea se, että tankkaus on usein ergonomisesti helpompaa, eikä oma liikehdintä tankkaustapauksessa aiheuta tämän takia niin paljoa staattisen sähkön muodostumista. Jonkin verran polttoaineen höyrystymiseen vaikuttaa tosin se vallitseva lämpötila - moottorikelkkaa tankataan pääsääntöisesti talvella, lentokonetta pääsääntöisesti kesällä, joitain poikkeuksia lukuunottamatta.

Vielä viimeinen tyypillinen ero: lentokoneen täyttömäärä on monesti melko eri luokkaa, kuin muiden kannuista tai irtoastioista tankattavien laitteiden. Näin ollen myös polttoaineen virtaamasta kehittyvän staattisen sähkön määrä voi nousta huomattavasti suuremmaksi. Jos erillistä maadoitusta ei lentokoneessa (ilmailumääräysten vastaisesti) käytä, niin suotavaa olisi ainakin se, että tankkauslaitteiston/välineistön osat olisivat toisiinsa kosketuksissa tankkauksen ajan, eikä niin, että polttoaine kulkisi "ilmatietä" pitkin kannusta trattiin.

Arto

Jos tankkaan konetta alumiinisesta jerrykannusta muovisuppilon kautta, niin kuinka maadoitus tehdään oikein? Muovin kautta alumiinikannu ei maadoitu koneeseen. Pitäisikö jerrykannuun liittää johto, jonka laitan vaikka hauenleualla kiinni koneeseen (mihin?). Turha tässäkään on turhia riskejä ottaa.
Arto

Risto Niemi

Lainaus käyttäjältä: Arto - syyskuu 27, 2010, 09:34:20
Jos tankkaan konetta alumiinisesta jerrykannusta muovisuppilon kautta, niin kuinka maadoitus tehdään oikein? Muovin kautta alumiinikannu ei maadoitu koneeseen. Pitäisikö jerrykannuun liittää johto, jonka laitan vaikka hauenleualla kiinni koneeseen (mihin?). Turha tässäkään on turhia riskejä ottaa.

Moi kaikki on toki suhteelista, mutta...
Suosittelen, että hankit muovisuppilon, joka on tehty sähköä johtavaksi. Sellaisia on yleisesti satavilla. Niissä ei tavallisesti näy olevan maadoitusjohtoa. Ne voivat sähkönjohtavuudestaan huolimatta kuitenkin varautua eri potentiaaliin kuin tankattava kone, esimerkiksi voimakkaasta hankauksesta tai vastaavasta johtuen. Kappale on kuitenkin pieni ja saat sen potentiaalin helposti samaksi koneen potentiaalin kanssa koskettamalla ensin sillä koneen sellaista kohtaa joka johtaa hyvin sähköä ennen kuin asetat suppilon polttoainneen täyttöaukkoon, josta saattaa purkautua bensiinihöyryä.
Maadoita sitten jerrykannusi johonkin koneen sähköä johtavaan kohtaan kaapelilla. Maadoitus on paras olla kytkettynä koko jerrykannutäytön ajan, sillä polttoaineen virtaus saattaa kannua tyhjentäessä saada aikaan jonkin verran hankaussähköpotentiaalia (tosin tämä lienee varsin vähäistä kyseeseen tulevan pienellä virtausnopeudella; samasta syystä en pidä kovinkaan tärkeänä suppilon maadoittamista operaation ajaksi, kunhan sen potentiaali on vaan ennen operaatiota tasattu koneen potentiaalin kanssa edellä kerrotulla tavalla. Tärkeintä on tehdä nuo potentiaalien tasaukset koneen potentiaaliin, jossain muussa kohdassa konetta kuin polttoainetankin täyttöaukon suulla siitä aiheutuvan kipinöintivaaran vuoksi!
Olen kyllä nähnyt useitakin kertoja, varsinkin talvisin, tankkauksia, joissa täyttöaukon sulla on leiskunut useita senttejä pitkiä salamia; no onneksi ainakin 100 LL on aika huonosti höyrystyvää, varsinkin talvella, kun on kylmää. Autobensiinin kanssa on syytä olla vieläkin tarkempana, koska se on paljon voimallisemmin höyrystyvää.

härpätin

Olen seuranut suurella mielenkiinnolla tätä keskustelua.

Asiaa on käsitelty monitahoisesti niin viranomaismääräyksin kuin faktoin sekä lujin uskomuksin.

Eräs seikka on jäänyt huomiotta. Jos onnekas tankkaaja on vielä hengissä laiminlyötyään potentiaalintasauksen niin myös tankkauksen aikana ja lopussa on kehittynyt helposti useita satoja ellei tuhansia voltteja potentiaalieroa.

Nimittäin, olen ollut testissä, jossa useita eri koehenkilöitä eri tavoin pukeutuneena paikallaan liikehtiessään kehittivät 300-1200V jännitettä. Sanoin jännitettä muodostui muoviastiaa käsinein käsitellessä.

Myös itse polttoaineen valutus astiasta aiheutti yli 1000V jännitteen hankaussähköä. Tavallisen muovin ollessa eriste ongelmaksi muodostuu se, että ilman maadoitusta jännite ei siirry vaan jää odottamaan purkausreittiä. Ihan varmaa on se, että jotenkin se tasoittuu. Muutenhan maailman muoviastiat olisit muuttuneet paristoiksi ;-)

Itse en uskalla tankata muoviastista. Valinta on luonnollisesti henkilökohtainen. Onnea!

Asteroid

#42
Oli se tankkausastia muovia tai metallia tai muuta sähköä johtavaa ainetta tai huonommin johtavaa
( muovi, epäpuhtaudet pinnassa) niin potenttiaalintasaus on AINA suoritettava. Positiivisesti varautunut henkilö alumiinikannun kanssa ( joka on henkilön kädessä ja ilmassa ) on myös positiivisesti varautunut, kohdatessaan vastakkaisessa potenttiaalissa olevan polttoainetankin syntyy kipinä aivan samalla lailla. Kääntäen vielä sama asia lentokone onkin positiivisesti varautunut ja itse olet vaikka kuinka hyvin maadoittunut alumiinikannusi kanssa siis negatiivisessa tai 0 varauksessa niin nämä kohdatessaan on potenttiaalieroa  joka saattaa aiheuttaa kipinän.  Eri materiaalit keräävät varausta tapauskohtaisesti eri lailla mutta ainoastaan potenttiaalintasaus nämä varaukset tasoittavat. Turvallisin vaihtoehto olisi käyttää kuparisia ( tai suprajohtavia ) materiaaleja niin tankkausastioissa, kengissä, vaatteissa, pysäköintiplatalla kuin lentokoneissakin ja tasata potenttiaali vielä samasta materiaalista tehdyllä (  maadoituksella ) johtimella.
Palstan aiemmassa videossa missä autoa tankkaava naishenkilö sai tulipalon syntymään:   auto kuin polttoainepistoolikin olivat samassa potenttiaalissa ( eli maissa - ) mutta kun henkilö käydessään autossa ja puhuessaan puhelimeen ja istuessaan autossa sai itsensä eri potenttiaaliin eli positiiviseksi +, tullessaan hyvin eristävillä kengillään ja maadoittamatta itseään tarjoten ensimmäiseksi positiiviseksi varautuneen sormensa tankkausaukosta tulevaan bensiini ilmahöyryyn ja pistooliin niin siinäpä tämä potenttiaali tasautui, aihetti kipinän ja palon. Piti tästä jo kirjoitta puoli vuotta aiemmin mutta nyt oli vasta aikaa. AINOASTAAN potenttiaalintasauksella siis maadoituksella kaikkien eri komponenttien kesken estetään tämä ilmiö materiaaleista riippumatta. Niin ja vielä se potenttiaalintasaus eli maadoitus on suoritettava pisteissä jotka ovat mahdollisimman kaukana polttoaineesta ja sen höyryistä.

Terv Pekka K.

Liitekuva: kumpi tähän väliin alu vai muovi ? Muovihan eristäisi tuon kipinän syntymisen !

Lentokapt:Hujane

Antistaattiset kengät parantaa oleellisesti tilannetta.

p.s ja jerrykannuja alumiinisia saa venäjältä vieläkin,hinta vaan on 30 euroa/kpl

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Lentokapt:Hujane - maaliskuu 25, 2011, 05:58:31
Antistaattiset kengät parantaa oleellisesti tilannetta.

Ja hyvänä esimerkkinä siitä todella huonosta kengästä on Crocsit.
- Pirkka -

migu

Aika "haisevaa" hommaa tuo kannujen kuljettelu autossa on. Mieluusti hankkisin kunnollisen peräkärryn ja siihen bensapousarin. Tämän hetkinen selvittelyni osoittaa, että sopivan kokoista säiliötä ei olekaan saatavilla? Onko joku toinen mahdollisesti löytänyt "hiihtoliiton" hyväksymän kuljetustavan. Tavallinen kansalainen voi puhtaalla omalla tunnolla kuljettaa 240 L bensaa takakontissa jos uskaltaa ja auto kestää. Peräkärryssä voisi vastaavasti saada kuljetettua sen ADR- vapaan määrän (=333L). Vaan eipä ole valmistajaa tiedossa. Eikä ollut poliisillakaan hyviä vinkkejä antaa tähän. Kuinkas muut saman ongelman kanssa taistelevat olette ratkaisseet ongelman? Sama ongelma tullee 100LL:n kuljetusten kanssa, jos kovasti lupailtu entisten Nesteen asemien avaaminen ei toteudukaan.   

Teuvo Okkonen

Lainaus käyttäjältä: migu - huhtikuu 15, 2011, 20:24:49
Aika "haisevaa" hommaa tuo kannujen kuljettelu autossa on. Mieluusti hankkisin kunnollisen peräkärryn ja siihen bensapousarin. Tämän hetkinen selvittelyni osoittaa, että sopivan kokoista säiliötä ei olekaan saatavilla? Onko joku toinen mahdollisesti löytänyt "hiihtoliiton" hyväksymän kuljetustavan. Tavallinen kansalainen voi puhtaalla omalla tunnolla kuljettaa 240 L bensaa takakontissa jos uskaltaa ja auto kestää. Peräkärryssä voisi vastaavasti saada kuljetettua sen ADR- vapaan määrän (=333L). Vaan eipä ole valmistajaa tiedossa. Eikä ollut poliisillakaan hyviä vinkkejä antaa tähän. Kuinkas muut saman ongelman kanssa taistelevat olette ratkaisseet ongelman? Sama ongelma tullee 100LL:n kuljetusten kanssa, jos kovasti lupailtu entisten Nesteen asemien avaaminen ei toteudukaan.   

Käsitrykseni mukaan määräykset ei koske astia/ säiliön kokoa, vaan paljonko siinä saa kuljettaa kerralla esimerkiksi bensiiniä. Säiliöitä eri materiialeista on valittavana kunkin mieltymysten/ näkemysten/ uskomusten/ määräysten mukaisesti runsasti.

Teuvo
Teuvo Okkonen

migu

Helsingin liikennepoliisin neuvontapalvelun mukaan ainoa mitattava suure on mitä säiliön kyljessä on ilmitettu tilavuudeksi, eli  säiliön maksimitilavuus ei saa ylittää 333 litraa. Muutoinhan tätä ongelmaa ei olisikaan, suurempia säliöitähän löytyy (500L). 1.7.2011 alkaen määräykset yhä tiukkenevat, eli sen jälkeen ei maantiekuljetuksiin saa käyttää edes ns. farmisäliöitäkään. No enää jää aika vähän vaihtoehtoja! Kannut (muoviset tai metalliset) voivat olla maksimissaan 60 litraisia, mutta ne ovatkin jo aika työläitä liikuteltavia. Niitähän voi siis jokainen rohkea suomalainen ottaa autonsa tavaratilaan 4 kappaletta = 240 L. Ei kuulosta kovin turvalliselta, ainakaan minusta ja ei poliisikaan riemusta hurrannut. Eikö todellakaan ole ketään poliittista tahoa, jota harrasteilmailu siinä määrin kiinnostaa, että puuttuisi tähän ongelmaan heinätekojärjellä? Poliisikin kertoi vain noudattavan laadittuja lakeja...... jää tässä sellainen mielikuva, että poliisikin pitäisi tätä aika omituisena lakina. Mutta ongelmaan on hyvin selkeä ratkaisu, kun löytyisi sellainen säiliön tekijä, joka valmistaisi alle 333 L:n säiliötä maantiekuljetuksiin järkevään hintaan. Saksasta saa rahamiehet ostaa sellaisen noin 15.000 e:n hintaan. Kuulostaa harrasteilmailuun aika kovalle investoinnille, varsinkin näin p-a. lentäjälle B). Säiliön materiaali rajoittuu aika tiukasti metallisiin säiliöihin, koska käsittääkseni kaikki Suomessa markkinoilla olevat "polttoainesäiliöt" ovatkin tarkoitettu ainoastaan luokkaan 3, joka sallii ainoastaan dieseliä vastaavan aineen säilyttämisen ko .säiliössä. Eli ne muoviset tai vastaavat eivät ole tarkoitettu bensiinille ollenkaan. Toki omaa oikeudentajua laajentamalla voi tehdä oikomista, mutta en suosittele sitä kenellekään.

Mika

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Rupeli - huhtikuu 19, 2011, 19:45:38
Lainaus käyttäjältä: migu - huhtikuu 15, 2011, 22:55:12
Mutta ongelmaan on hyvin selkeä ratkaisu, kun löytyisi sellainen säiliön tekijä, joka valmistaisi alle 333 L:n säiliötä maantiekuljetuksiin järkevään hintaan.
Oikein hyvä alku tämä InfraLine (http://www.infraline.fi/polttoaine_ja_oljysailiot/polttoaineen_kuljetussailiot/), mutta kaiveltuani sivustoa ja esitettä jonkin aikaa, mielestäni vain yksi säiliö täytti annetut speksit ja sekin oli 90 litrainen. Eli lentokäytössä vähän pieni vielä. Bensalle sopivaa säiliötä oli toki tarjolla, mutta ne lähtivät tämän vaihtoehdon jälkeen 400 litrasta ylöspäin, joka sitten vaatiikin sen ADR:n jne. Tältä firmalta voisi kuitenkin kysellä asiaa... jos tuollaiseen 400 litran säiliöön laittaa yhden lisäseinän ja pienetää sillä sen koon sallittuihin rajoihin, niin sitä ei tarvinne sen jälkeen hyväksyttää ja tällöin siitä voisi ehkä sopivan saada? Kokonaan uuden säiliön suunnittelu ei välttämättä ole se kustannustehokkain ratkaisu.
- Pirkka -

4trade

Sanokaa sille lafkalle että teettää tarrat joissa vetoisuus 330 litraa ja yksi tarra osoittamaan täyttöasteen siihen. Lisäksi ohjekirja joka kertoo ettei sitä saa tankata enempää kuin täyttöastetarra (330 L) kertoo. Siinä teillä oiva tankkausastia!
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod