Lehdistö tiedote: Malmin lentoaseman ystävät ry

[Toma]

Arvoisa vastaanottaja,

Helsingin kaupunki on lauantaina 4.12. julkistanut yksipuolisen tavoitteensa häätää historiallinen Malmin lentoasema Helsingistä maanvuokrasopimuksen irtisanomalla. Asiaa käsitellään kiinteistölautakunnan kokouksessa keskiviikkona 8.12.klo 8.30.

Malmin lentoaseman ystävät ry (http://www.pelastamalmi.org) haluaa kiinnittää huomionne seuraaviin seikkoihin ja toivoo, että voitte toimia asiassa tavalla, joka kunnioittaa kaupungin asukkaiden enemmistön mielipidettä.

---


KIIKALA EI VOI KORVATA MALMIA


Helsingin kaupunki esittää Kiikalan kunnan tarjoamaa lentokeskusta Malmin lentokentän "korvaajaksi". Kuitenkin jo Liikenne- ja Viestintäministeriön asettaman Piiraisen työryhmän mietinnön (2000) mukaan Kiikala on liian kaukana pääkaupungista ollakseen varteenotettava paikka pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeille [1].

Työryhmä määritteli korvaavalle kentälle selkeän tavoitetason. Sen on palveltava "toiminnallisesti vähintään nykyistä tasoa vastaavasti ja sijainniltaan tyydyttävästi Malmin nykyisiä käyttäjiä", ja kentän on myös tarjottava kehittymismahdollisuudet liikelentotoiminnalle.  Kentän on tarjottava monipuoliset koulutusmahdollisuudet yksityis- ja ammattilentämisestä harrastusilmailuun. Lisäksi kentän on oltava kansainvälinen (tulli ja passintarkastus) ja siellä on oltava Malmin tasoinen lennonjohto ja myös mittarilähestymislaitteet.

Kiikala ei nykymuodossaan täytä ainuttakaan näistä vaatimuksista. Lisäksi liikelaitosperiaatteella toimiva Ilmailulaitos on ilmaissut selvin sanoin, ettei ole valmis korvaavan lentopaikan kustannusten maksajaksi [2].



Malmi on ilmailun tärkein koulutuskeskus

Suurin osa Malmin tämänhetkisestä lentotoiminnasta muodostuu lentokoulutuksesta. Kentällä toimivien kaupallisten lentokoulujen taloudelliset toimintaedellytykset ovat koko Suomen ilmailuelinkeinolle tärkeitä, koska kentällä koulutetaan noin 2/3 maamme ammattilentäjistä [3,4]. Myös Porissa sijaitsevassa Suomen ilmailuopistossa opiskelevat liikennelentäjäoppilaat saavat peruslentokoulutuksensa Malmilla.
Yksityislentäjistä puolet koulutetaan Malmilla, samoin merkittävä osa harrasteilmailijoista.
Kouluttajat ovat yksiselitteisesti todenneet, että kustannusherkälle koulutustoiminnalle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä kaukana kaupungista.

Alati tiukentuvat yleiseurooppalaiset ilmailumääräykset ja viranomaisten valvonta edellyttävät tulevaisuudessa entistä enemmän alan koulutusta.
Samalla tilanne tarjoaa laajenevassa Euroopassa korkeatasoiselle ilmailun koulutukselle myös uusia mahdollisuuksia.

On täysin mahdotonta, että Kiikala voisi palvella näitä tarpeita. Matka Helsingistä Kiikalaan kestää yli tunnin yhteen suuntaan. Matka hankaloittaa kohtuuttomasti niin koulutus-, huolto- kuin viranomaispalveluidenkin tehokasta toimintaa. Käytännössä Kiikalan hyväksyminen "Malmin korvaavaksi" kentäksi merkitsisi koko pääkaupunkiseudun yleisilmailun loppumista. Lähin moottorilennon koulutuspaikka tulisi oleman Turun lentoasemalla, kuten asia on Kiikalan suhteen nykyäänkin [5].


Malmi on uhanalainen maailmanluokan kulttuurikohde

Suomi on UNESCOn jäsenmaana allekirjoittanut syksyllä 2003 UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoisesta tuhoamisesta. Se velvoittaa moraalisella tasolla jäsenvaltiot toimimaan kulttuuriperinnön tietoisen tuhoamisen estämiseksi ja mm. määrittelemään valtio- ja henkilötason oikeudelliset seuraamukset tapauksissa, joihin liittyy tietoista kulttuuriperinnön tuhoamista. Julkilausuma koskee kulttuuriperintökohteita riippumatta siitä, onko niitä listattu kulttuurikohdeluetteloihin vai ei.

Malmin lentokenttä toimivana kokonaisuutena on listattu sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittäväksi ja samalla uhanalaiseksi kulttuurikohteeksi (Museovirasto [6], DoCoMoMo Finland, World Monuments Fund [7]). Malmin lentokentän tapauksessa kansainväliset tahot tulevat tarkasti seuraamaan, mitä Suomen kohdalla tarkoittaa "moraalisen velvoitteen" toteuttaminen.

Malmin erityinen arvo on erinomaisesti 30-luvulta säilyneessä historiallisessa ja samaan aikaan elävässä kokonaisuudessa, jollaisia on koko maailmassa jäljellä erittäin vähän. Kentältä lentää useita historiallisia koneita, mm. DC-yhdistyksen ylläpitämä Suomen ainoaa lentokuntoinen ja erittäin arvokas DC-3 -liikennekone.

Viime vuosina kentästä onkin muodostunut yhä suositumpi perheiden ja ilmailuharrastajien vierailukohde. Malmin kentän tuhoutumisen myötä pääkaupunkiseutu menettäisikin ainoan ilmailualan virike- ja elämyspaikan ja samalla maailmanluokan kulttuuriharvinaisuuden, jolla olisi kaikki mahdollisuudet kehittyä kansainvälisesti ainutlaatuiseksi ilmailualan eläväksi nähtävyydeksi.

Malmi on portti Eurooppaan ja Baltiaan

Kaikissa merkittävimmissä Euroopan metropoleissa on yleisilmailua palveleva lentokenttä [8]. Malmin kentän menetyksen myötä Suomen pääkaupunkiseudusta tulisikin laajenevan Euroopan reunalla harvinainen poikkeus. Helsinkiin ei olisi enää käytännössä mahdollista matkustaa kevyemmällä lentokalustolla. Kuitenkin on nähtävissä, että tulevaisuudessa em. liikenne tulee väistämättä kasvamaan erityisesti Baltian suuntaan. On syytä aina muistaa, että Euroopasta katsottuna Suomi ja sen pääkaupunki ovat saarella.

Erillinen kevyttä liikennettä palveleva kenttä suurissa kaupungeissa on yleisen lentoliikenteen sujuvuuden kannalta merkittävä etu [9]. Esim. Ruotsissa historiallinen Bromman kenttä Tukholman keskustan tuntumassa on säilytetty nimenomaan alueen kaupallisen kilpailuedun ylläpitämiseksi siitä huolimatta, että 25 km säteellä kaupungin keskustasta on neljä muuta Malmiin rinnastettavaa yleisilmailukenttää.


Malmi on siviililentokenttä

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto pyrkii puolustelemaan häätöhanketta väittämällä, ettei maanvuokrasopimuksen edellyttämää lentotoimintaa enää ole [10]. Toisin kuin Helsingin kaupunki antaa ymmärtää, Malmin kentän maa-alueen vuokrasopimuksessa (1934) ei puhuta mitään reittiliikenteestä, vaan pelkästään siviililentoliikenteestä.

Maamme toiseksi vilkkaimman lentokentän Malmin toiminta on yksiselitteisesti siviililentoliikennettä. Vertailukohtana voi pitää henkilöautoilua, joka on maantieliikennettä siinä missä kaupallinen bussiliikennekin. Lisäksi Malmi toimii reittiliikennettä Tallinnaan lentävän Copterlinen tukikohtana. Samoin kentältä lennetään kaupallista taksiliikennettä ja satunnaisesti kenttä on toiminut myös Helsinki-Vantaan varakenttänä.

Malmin kentän siviililiikenteestä ylivoimaisesti suurimman osan muodostaa lentokoulutus. Tätä ei kuitenkaan kiinteistöviraston esityksessä [10] mainita sanallakaan. Kiinteistöviraston esitys on myös virheellinen väittäessään, että "nykyisten lentokerhojen kaltaista harrasteilmailua ei tiettävästi [Malmin kentän alkuaikoina] liiemmälti ollut".

Mm. Polyteknikkojen ilmailukerho PIK on toiminut kentällä sen valmistumisesta alkaen [11]. Myös Malmin kentän ensimmäisen kansainvälisen lähestymiskartan julkaisi vuonna 1938 nimenomaan kerho eli "Suomen Ilmailuklubi - Aéro-Club de Finlande".

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston perusteet ovatkin tarkoitushakuisuudessaan täysin läpinäkyviä eivätkä kestä lähempää kriittistä tarkastelua.

Lisäksi on täysin käsittämätöntä se, millä tavoin Helsingin kaupunki tulkitsee tehtyjä sopimuksia. Korvaukset valtiolle lentotoimintojen siirtämisestä ovatkin nyt äkisti Helsingin kaupungin kiinteistöviraston esityksen mukaan pelkkä neuvottelukysymys, joka ei sido Helsinkiä millään
lailla: "sovittavana on, mikä on toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja kenen kannalta katsottuna."

Tämä on ymmärrettävissä vain siten, että enää ei olekaan alkuperäisen sopimuksen hengessä tarpeen löytää elinkelpoista lentokenttää pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeille, vaan ainoastaan muunnella sanamuotojen merkityksiä ja pyrkiä häivyttämään alkuperäisen sopimuksen tarkoitusperät.


Malmin säilyttämisellä on laaja tuki

Helsingin kansalaiset ovat Suomen Gallupin toteuttamassa mielipidekyselyssä lokakuussa 2004 kannattaneet selkein numeroin Malmin historiallisen lentokentän säilyttämistä [12]. Kansalaisadressiin kentän puolesta on tähän mennessä kertynyt joka puolelta Suomea yli 26.000 allekirjoitusta [13] Helsingin kaupunki ei kuitenkaan osoita minkäänlaisia merkkejä kansan mielipiteen kunnioittamisesta.

Päinvastoin hanketta on viety eteenpäin salassa valmistellen ja tarjoamatta mahdollisuuksia avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Kai Hagelberg on jopa julkisesti todennut (HS 4.12.2004), että asiaa "ei haluttu tuoda käsittelyyn ennen kunnallisvaaleja". Kunnallisen demokratian ja asian tärkeyden näkökulmasta tällainen menettely on kestämätöntä.

Edellytämme, että Malmin kentän kohtalosta käynnistyy uusi, lähtökohdiltaan puolueeton ja kaikki näkökohdat huomioiva tarkastelu. Uutta keskustelua suositti myös puolustusministeri Matti Vanhanen puheessaan Malmin lentoaseman 65-vuotisjuhlissa:

"Avoimessa demokratiassa ihmisten mielipide aina lopulta ratkaisee.
Kannustan teitä kaikkia vaatimaan uutta keskustelua ja tavoitteenasettelua Malmin lentoaseman osalta. Malmin asukkaiden keskuudessa vallitseva voimakas tuki lentokentän säilyttämiselle kertoo uskoakseni siitä, miten ihmiset laajemminkin asiasta ajattelevat. "

Tässä keskustelussa on olennaista nähdä, että kentän kohtalossa ei ole kysymys vain Helsingin kaupungin sisäisestä asiasta. Kysymys on kansallisen ja kansainvälisen tason historiallisen ja toiminnallisen arvokohteen säilyttämisestä. Tämän on selkeästi osoittanut Malmin kentän saama laaja tuki.


Kunnioittavasti

Malmin lentoaseman ystävät ry
Puheenjohtaja Tero Auranen
Varapuheenjohtaja Raine Haikarainen
(valittu vuosikokouksessa 3.12.04)


Viitteet:

[1]http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/l...ne/Raportti.pdf
[2] http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/i...l-lausunto.html
[3]http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/fi..._LTH_vuosik.pdf
(s. 5)
[4]http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/fi...arjaL/SUOMI.pdf
(s. 5)
[5]http://gamma.nic.fi/~mtkoskin/kiikala_saatio_1.htm
[6]http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf
(6)http://www.museovirasto.fi/fi/lausuntotie3704
[7]http://www.wmf.org/html/programs/finhel.html
[8]http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/h...ulot.html#nelja
[9]http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/h...ulot.html#viisi
[10]http://www.hel.fi/kv/klk/EL_081204/Vp_03.rtf
[11]http://www.tky.hut.fi/~pik/historiaa/alkutaival.html
[12]http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/gallup.html
[13]http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi

Runsaasti lisää aiheeseen liittyvää asia-aineistoa löytyy Malmin lentoaseman ystävät ry:n sivuilta http://www.pelastamalmi.org.

[Hanu]

Tämä Helsingin kaupungin sitkeä tavoite Malmin lentoaseman lopettamisesta/siirtämisestä on kääntynyt sellaiseen liitokulmaan, että meidän jokaisen kynnelle kykenevän harrastajan ja ammattilaisen on tehtävä kaikkensa, jotta meidän ainoa ns. Citykenttämme olisi
käytössämme mahdollisimman pitkään.

Pelastakaa Malmi- yhteisön jäsenet ovat tehneet kiitettävää työtä, jotta eri päättävät tahot saisivat relevanttia tietoa Malmin lentoaseman laajasta käyttötarpeesta ja sen kulttuurillisestakin merkityksestä koko Suomen ilmailulle.  Siitä huolimatta on tänäänkin Helsingin kaupungin
johdossa tehty jälleen päätöksiä, jotka aiheuttaisivat toteutuessaan mittaamattomia vahinkoja muutenkin murroksessa olevassa yleisilmailuharrastuksessa.

Euroopassa on muitakin vastaavia projekteja ollut vireillä, mutta ehkä hieman eri syistä.  Bromma eli Tukholman Citykenttä oli pitkään lopetusuhan alla, mutta siellä sitkeä tiedotus ja valistustyö toi jatkoajan toiminnalle toki pienin toimintarajoituksin.  Varmaan moni meistäkin suomalaisista ilmailijoista kävi kirjoittamassa nimensä Bromman terminaalin keskellä olleeseen adressikirjaan.  Myös Lontoon Citykenttä on ollut uhattuna, mutta tietyin toiminnallisin rajoituksin sielläkin on päästy toimintaa jatkamaan (konetyypit, melu/toiminta-ajat).

Molemmissa yllämainituissa tapauksissa ilmailijoiden ja ilmailuyrittäjien lisäksi toimintaringissä on ollut mukana alueella erilaista yritystoimintaa työkseen tekevät tahot.  Voimaa on ollut käytettävissä riittävästi ja esillä oltiin näkyvästi.

Helsinki-Malmin tilanne on hieman erilainen mm. siksi, että ns. business-lentotoiminta on keskittynyt Vantaalle. Toisaalta Malmilla toimivien yritysten palveluksessa on runsas joukko ihmisiä, joille kentän sulkeminen aiheuttaisi työpaikan menetyksen tai rajusti pitenevät työmatkat jonnekin pois pääkaupunkiseudulta.  Tästä eivät päättäjät ole kiinnostuneet - työttömyysturva ja sosiaaliapuhan ovat tätä varten.

Malmin lentokenttä on Suomen vilkkain yleisilmailukenttä. Toimintaan kuuluu moniasteinen lentokoulutus, lentokoneiden vuokraus,
erilaiset ilmailuhuoltoyritykset (Helikopterit, Lentokoneet, avioniikka, elektroniikka), sekä pienimuotoinen liikelentotoiminta.  Tämä kaikki pitäisi siirtää noin vain muualle, olematta ollenkaan varma siitä, onko jossakin muualla edes edellytyksiä toiminnalle olemassa.  Ilmailuun liittyvät yritykset kun tarvitsevat toimintaansa varten lentopaikan läheisyyteensä.

Valitettavasti päättäjät ovat nyt lähteneet reitille, jossa aita oli matalin.  Perustelut ontuvat, eikä niitä ole helppo ymmärtää edes ilmailua harrastamattoman henkilön.  Vaihtoehtona esitetty Kiikalan lentokenttä on erittäin kaukana Helsingistä. Tämän hetkiseltä olemukseltaan
kenttä on myös voimakkaasti suuntaunut purjelentoon, varjoliitoon, moottoripurjelentoon eli normaaleihin korpikentän harrastuslajeihin. Jos aiottu "siirto" toteutuisi, joutuisivat purjelentäjät ensimmäisenä lähtemään evakkoon, kuten myös varjoliitäjät sekä riippuliitäjät.

Vahvasti näyttäisi visio sellaiselta, että lentokoulutus lähtisi pääkaupunkiseudulta Turkuun, Poriin tai Tampereelle, jossa olisi edellytykset kouluttaa lentäjiä jopa ammattilaistasolle.  Ei ole uskottavaa, että ILL tai Kiikalan kenttää hallinnoiva säätiö lähtisi rahoittamaan Malmin lentokentän korvaavalle kentälle tarvittavia valojärjestelmiä, puhumattakaan Mittarilähestymisjärjestelmästä.  Kyllä Kiikala olisi pitkään hiekkanummella sijaitseva miellyttävä harrastuskenttä, jonne toki on viime vuosina saatu kaksi asfaltoitua kiitotietä ja pätkät rullaustietä.  Lennonjohtolaitteistot ja henkilöstökin olisi investoitava paikalle???  Onhan Oripään kentälläkin (EFOP) kaksi kestopäällystettyä kiitotietä ja jopa rullaustiet!!

Tässä asiassa ei varmasti olla vielä lopullisessa päätösvaiheessa. Valitukset, joita kannattaa jokaisen asianomaisen tahon tehdä, viivyttävät projektia varmasti jonkin verran. Paukkujen täytyy kuitenkin olla kovia!  Malmin suoalueelle vanhan merenpohjan päälle rakentaminenkin maksaa hunajaa. Toki te Pääkaupunkilaiset olette tottuneet maksamaan asunnoistanne jo nytkin maltaita, eli asukkaita varmasti löytyy,
mutta onko Malmin lentokenttäalueelle rakentaminen tosiaankin Helsingin ainoa vaihtoehto?!

Onko Malmin kenttä sinulle tärkeä? Nyt on aika laittaa yleisönosastot koko suomessa pullolleen, koska kyllä ulkopaikkakuntalainenkin haluaisi lentää omalla koneellaan Hesaan, eikä monen kymmenen kilometrin päähän (EFHK), josta Hesaan pääsy on hidasta ja vaikeaa. Suomi on myö koko ajan enemmän esillä kansaivälisesti Euroopassa ja sen ulkopuolella. Me tarvitsemme Pääkaupunkikeudulle ns. Citykentän, jotta liikkuminen olisi joustavaa ja nyky-yhteiskunnan vaatimaa nopeaa matkustamista.
Samalla ajatusmallilla Malmin kentän toiminnot voisi siirtää Turkuun. Matkaahan tulee lisää "vain" 50 km.

Turkulaiset, Porilaiset ja Tamperelaiset ottavat mielellään vastaan Malmin kentältä siirtyvät toiminnot, mutta onko siinäkään sitten
mitään todellista mielekkyyttä. Näin ei korvata pääkaupunkiseudun Ilmailun tarpeita.!

T:Hanu
Yleisilmailuharrastaja ja -ammattilainen

[masal]

Oikaisen tuossa ylläolevassa tekstissä olevan virheen. Eli Kiikalan kentän omistaa VALTIO ja sen edustajana Metsähallitus. Lentokenttän hallinta (vuokralainen) on Kiikala-Säätiöllä Metsähallituksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

Tässä asiassa mistä nyt keskustellaan tiedotusvälineissä, eli Malmin siirtämisestä Kiikalaan, on Kiikalan kunta kunnanjohtajan äänellä ohittanut Kiikala-Säätiön ja tarjonnut kunnan nimissä Valtion omistamaa kenttää Malmin korvaajaksi. Eli varsinaiset Kiikalan kentän käyttäjät eivät ole olleet näissä suunnitelmissa mukana eikä heitä (meitä) ole asiassa kuultu. Eli samanlainen ohitus on täälläkin käynyt kunnan virkamiesten taholta kuten Helsingissä kaupungin virkamiesten toimestakin.