Avid amphibian

Aloittaja Toma, syyskuu 06, 2009, 12:54:23

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toma

Lauantaiksi oli luvattu hyvää keliä ja Arvi Satuahon Avid amfibio, OH-U581 ei ollut vielä saanut maistaa Suomalaista järvivettä, vaan raukka oli vain tassutellut Jyväskylän, tikkakosken kuumalla asfaltilla. Tarkoitus oli suorittaa tämä kaste jo aikoja sitten mutta meikäläisen työnantajalla oli muita mielessä, kuten niin usein muulloinkin.
Nyt kuitenkin oli täysin vapaa viikonloppu ja säätiedotukset näyttivät lupavalta vielä perjantai-illallakin. Meidän kummatkaan lentoveneet eivät vedä vertoja nykyaikaisille muoviluodeille nopeuden suhteen joten päätettiin tavata Vesivehmaalla jonne oli sopivasti matkaa molemmille, tällä tavoin saisimme optimoitua valoisan ajan.

Minä saavuin pyrstötuulen avittamana ensimmäisenä perille ja suoritin vesialuekartoituksen. Suunnilleen etelälounaaseen vesikseltä löytyikin Paimelan kylän viereltä loistava lahti jossa ei ollut korkeajännitejohtoja eikä muita kaapeleita ilmassa ja lahti oli myös hyvin tuulen suunnassa. Plussana oli vielä lahden itäpuolella yleinen uimaranta jossa oli myös siiville tarpeeksi tilaa.



Avidin tassut koskettivat vesiksen kiitotietä noin pari minuuttia ennen yhtätoista.


Kuuluisa koripallonenä


Parkkiin ja lisää menovettä


Tankkauksen jälkeen meikäläinen pääsi sitten vihdoin lentämään tyypit. Vesiksellä oli todella vilkasta toimintaa, samaan aikaan pyöri mm. purjekoneiden maaliinlaskukisat, ultria oli myös kiitettävä määrä laskukierroksessa sekä lennokkitoimintaa lähempänä maata, hienoa nähdä tämmöinen kuhina kentällä. Tosin paikalliset sanoivat että nythän on rauhallista :)



Avid Amphibian on mielestäni erittäin positiivinen tuttavuus, se lentää rauhallisesti ja tuntuu paljon isommalta koneelta kun mitä todellisuudessa on. Kannuspyöräkoneeksi maakäyttäytyminen on todella johdonmukaista ja rauhallista. Näkyvyys on hyvä joka suuntaan ja joka tilanteessa, jopa rullatessa jossa kannuskoneet yleensä ovat heikoilla.

Suositeltava laskutapa on ns. vedetty lasku eli kolmipiste, joka Avidin tapauksessa tarkoittaa että kannuspyörä osuu maahan hieman ennen päätelinettä.
Rouva Avid tykkää lentämisestä siinä määrin että pitää muistaa pitää sauva vedettynä että hän myös jää maahan, muuten hän innostuksen valtaamana haluaa tassutella vuoroin vasemmalla ja vuoroin oikealla tassullaan.

Kun sitten vihdoin ja viimein saatiin meikäläinen ymmärtämän vahan rouvan mieltymyksiä, niin ruokittiin itsemme ja hänet ja noustiin ilmaan kohti Paimelan kylän lahtea.

Tyyppilennon aikana myös Kolehmaisen Pasi oli saapunut kelluke Jabirullaan Paimelan "biitsille" seuraamaan ensikastelua.




Saavuttuamme lahdelle lennettiin oikeaoppinen laskukierros ja loppuosuudella nokka osoitti kohti kilometrien pituista lahtea  



Ensikosketus lähestyy


Nyt on enää millimetreistä kiinni...
Avidilla tehdään lasku veteen samalla tavalla kuin maallekin eli vedettynä joka poikkeaa hieman kellukekoneella lentävien tottumuksiin jossa tehdään yleensä osateholaskuja. Tämä tosin madaltaa oppimiskynnystä ja todellisuudessa laskeutuminen veteen Avidilla on helpompaa kuin maalle.


Ensin osuu kannuspyörä, ihan niin kuin maallakin


Ja heti perään runko, pohjan v-kulma on aika loiva joten vesikäyttäytyminen korkeissa nopeuksissa on helppo ja mitään pyrkimyksiä "leikkaamaan" sivuille ei ollut havaittavissa. Loiva v-kulma aiheuttaa tosin sen että aallot tuntuvat aika hyvin, ei kannata pitää kieltä hampaiden välissä vaan keskellä suuta...

Rantautuminen onkin Avidilla yllättävän helppoa, isot pyörät veivataan ulos vedessä jotka eivät lisää vastustusta paljoakaan. Entinen ruotsalainen omistaja olikin tehnyt klassisen laskeutumisen veteen pyörät ulkona ja Avidin tapauksessa tämä vain lisäsi pärskintää hieman.


Ihan omilla voimilla päästiin kuivin jaloin rantautumaan joka on todella harvinaista rungolleen laskeutuvalla amfibiolla.


Ja sitten vaan kääntö starttiasentoon, (Pasi valitti että pyrstö painaa muuten yllättävän paljon)
Ja takaisin veteen...





Annetaan hieman tehoa että rouva nousee yli pyörien eteen asetetun kakkosnelosen, ja sitten hän pulahtaa sulavasti veteen

Lentoonlähtö seuraa hyvin standardia tapaa, sauva mun.... taakse, rauhallisesti tehot täysille kun pärskintä edessä vähenee sauva eteen ja kun nousee liukuun niin sauvaa taaksepäin ja etsitään kohta missä ei loiki (sauva liian edessä) ja missä vauhti kiihtyy hyvin. Vauhdin kiihtyessä, kiristetään hieman vetoa ja rouva nousee kun itsestään ilmaan.


Tässä nähdään että aika paljon vettä sitä joudutaan syrjäyttämään että päästään liukuun.


Tehot ovat täysillä ja keula (se on vene vielä) lähtee nousemaan, nyt aloitetaan työntö että päästään liukuun


Liuku on saavutettu ja etsitään sauvalle paikka missä ei loikita ja vauhti kiihtyy koko ajan, eli pysytään "stepillä"


Kun tämä paikka löytyy niin sitten vaan odotetaan...



Se joka ensin kosketti vettä, niin myös viimeisenä sieltä haluaa pois


Kaiken kaikkiaan Vanha rouva Avid oli erittäin miellyttävä tuttavuus ja kiitokset Arville että sain mahdollisuuden tutustuttaa itseni häneen sekä hänet Suomalaiseen järviveteen.


Terveisin
Tom Arppe

Lasse

Hieno kuvasarja ja kertomus Rouva Avidin ominaisuuksista. :thumbsup:

Toma

Lainaus käyttäjältä: Lasse - syyskuu 06, 2009, 14:29:05
Hieno kuvasarja ja kertomus Rouva Avidin ominaisuuksista.  :thumbsup:

Kiitos Lasse, mutta sinulle myös kunnia monesta noista kuvista vaikka ne minun kameralla on otettukin, vaikea olla maissa kuvaamassa ja lentää samalla  ;D
Terveisin
Tom Arppe

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod