Winglettien aerodynamiikka ja käyttö lentokoneissa

Aloittaja Karoliina, joulukuu 20, 2008, 23:23:32

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karoliina

Tuolla kun oli toisaalla (Twin Star video -aihe) pyyntöä että tästä aiheesta voisi tehdä ihan kokonaisen viestiketjun, aloitanpa sitten tällä.

Voin aloittaa vaikka sillä että Diamond DA42:ssa wingletit ovat efektiivisen aspect ration kasvattamiseen. Koneen siivet ovat jo niin pitkät että esim. Palo Alton kentällä ainoastaan osa rullausteistä olivat riittävän leveitä jotta koneella mahtui siitä rullaamaan. Myös Malmilla todennäköisesti on niin että joka välistä DA42:lla ei ajella. Koneen kärkiväli lienee siis yleisilmailukenttien kannalta käytännöllisyyden ylärajoilla kärkivälillä 13.42 m. Kuitenkin koneen L/Dmax on 1:18, enemmän kuin nyrkkisääntökaava (epätarkasti) estimoi AR = 12, e = 0.9 siivelle (kaavahan ei ota huomioon profiilin vastusta eri kohtauskulmilla vaan käyttää hattuvakiota, joka perustuu historiaan). Tosin DA42:n tapauksessa käytetty Wortmann FX63-137 profiili on "puolilaminaariprofiili" missä matalan vastuksen alue on melko lavealla Cl-alueella, joten tässä tapauksessa nyrkkisääntö ehkä osuu paremmin kohdalleen kuin tietylle Cl:lle matalan vastuksen "piikittävällä" profiilillla. Toisaalta koneen runko on keskimääräistä parempi aerodynaamisesti, mutta toisaalta tappiota tulee taas aika tavalla isoista moottoripömpeleistä jotka ovat epäedullisen muotoiset.

Muita koneita joissa on tehty samalla tavalla on Lancair IV ja myös joissakin matkustajakoneissa sekä purjekoneissa on käytetty winglettiä. Burt Rutanin canard-koneissa käytettiin winglettejä (Vari-Ez, Long-Ez, Defiant), mutta niiden pääkäyttötarkoitus oli sivuperäsin eikä niinkään AR:n kasvatus tai indusoidun vastuksen vähentäminen. Näissä wingletit eivät olekaan indusoidun vastuksen vähentämisen kannalta ihan optimaaliset, mutta auttavat asiaan jossain määrin (ja joidenkin väittämien mukaan enemmän kuin wingletistä itsestään tulee profiili- ja interferenssivastusta). Alapuolisilla wingleteillä on tarkoitus toimia myös wing fenceinä, jolla pyritään viivyttämään pääsiiven sakkauskohtauskulmaa suuremmaksi kuin canardin sakkauskohtauskulma.

Aloitanpa vaikka näillä linkeillä:
Marc Zeitlinin sivulta "Blended winglets for E-racer":
Slidet:
http://www.cozybuilders.org/Oshkosh_Presentations/2007_Blended_Winglet_Eracer.pdf
Esitelmä audiona:

http://www.cozybuilders.org/Oshkosh_Presentations/Rutan_Derivative_Canard_Forum_2007_Zeitlin_1.mp3

Koska haluan päästä tänään saunaan, annan puheenvuoron seuraaville tässä välissä. Lisäilkää muut linkkejä ja kirjallisuusvinkkejä tänne tai ihan mitä aihepiirin tiimoilta on pohdittavaa/sanottavaa.

backland

Varmaan hoututtelevaa yrittää tehdä Canardin sivuperäsimistä myös toimivat wingletit. Muutenhan nuo tuovat vain lisää painoa..mikäli hallitila on ahdas voi wingletti tuoda korvaavan helpotuksen.

Alapuoleinen wingletti tosiaan vaikuttaa sakkausnopeuteen.

Karoliina

Niin muuten tekee yläpuolinenkin. Ja puolittain eri syystä.


Toma

Tämä ei ehkä ihan ole Winglet mutta siiven päässä ja hyvin mielenkiintoinen konstruktio sinänsä. Taas on tosin luonto ehtinyt ensin koska kun tutkii kotkan "vinglettejä" niin näkee mistä on apinoitu :)





Aiheesta löytyy tietoa mm. täältä: http://www.allstar.fiu.edu/aero/winggrid.htm
Terveisin
Tom Arppe

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod