Peltiultran rakennuskustannuksia yms...

Aloittaja jarij, lokakuu 13, 2008, 11:59:04

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

jarij


Mikäli maailman talous ja/tai varsinkin oma talous ei heitä aivan häränpyllyä tässä lähitulevaisuudessa, on vakaa aikomukseni aloittaa ensikeväänä ultran tai mopun lupakirjaopinnot "ja tämän myötä myös jatkuva foorumilaisten häiriköinti kaikenmaailman kysymyksillä". Mitä nyt tähän mennessä olen tulevasta harrastuksestani oppinut niin mieleeni päälimmäisenä tulee jumalattomat hinnat, jotka ovat uskomattomia kautta linjan (lupakirja, lentotunti, vakuutukset , koneet, vehkeet ja vermeet). Tähän kalleuteen siis pitäisi löytää jokin köyhän pojan ratkaisu, joka voisi olla lentotuntien osalta esim. oman koneen rakentaminen. Koneen kyhääminen olisi tietysti kovasti opettavainen vaikkakin ehkä pitkä ja osaltaan tuskainenkin prosessi mutta kertainvestoinnit saattaisivat sopia pienelle kukkarolle paremmin, koska se jakaantuisi pidemmälle aikajaksolle.

Kysymykseni kovan alustuspuheen jälkeen onkin, millaisia rakennuskuluja esim. metallivalmisteiseen "alumiiniverhoiltuun", 2 paikkaiseen, sauvaohjatuun ultraan syntyy kun sen tekee piirustuksista? Tarkkoja kustannuksia en nyt hae, kun ei edes koneen merkkikään ole tässä tiedossa. Voisitteko kuitenkin antaa osviittaa ja myös hyvät neuvot asian ympäriltä ovat aina tarpeen kaikille meille uusille ilmailijan aluille.

-rakennuslupa ja muut hallinnolliset tarpeet ja kulut?
-valvojan kustannukset? (mistä ko. henkilön edes löytää?)
-katsastus, koelennot jne.?

Käsittääkseni varsinainnen kustannus löytyy mittaristosta eteenpäin, joten mitä jää koneen runkolle (runko, pyrstö, siivet, ohjaamo, telineet...)?

Mitä vaaditaan harrastevalmisteisen ilma-aluksen nelitahtisilta koneilta? Millaisia muutoksia auton esim. VW -koneele tulee tehdä jotta se hyväksytään ilmailukäyttöön (esim. magneetot, öljyn lauhduttajat, paino, jne...)? Ja ne hinnat, ne hinnat :) 

Mikä on koneen jälleenmyyntiarvo: piirustuksista itsetehty vs. rakennussarjasta valmistetu vs. tehtaalla koottu "tyyppihyväksytty" kone?

Onko ylipäätänsä järkeä tehdä uutta konetta metritavarasta vai olisiko jonkinasteinen rakennussarja kuitenkin parempi sijoitus?


Eiköhän näillä jo alkuun päästä   :)

Hyvää ilmailusäätä toivotellen ja vastauksista etukäteen kiitellen
-jari

Juha Karjalainen

Lainaus käyttäjältä: jarij - lokakuu 13, 2008, 11:59:04
Millaisia muutoksia auton esim. VW -koneele tulee tehdä jotta se hyväksytään ilmailukäyttöön (esim. magneetot, öljyn lauhduttajat, paino, jne...)?

Volkkarin kone ei taida oikein sopia ultraan, on sen verran painavaa ja painoonsa nähden tehotonta sorttia - jollei nyt sitten meinaa viritellä reilummin. Mutta sitten vastaan tuleekin ne luotettavuusseikat tai se, että motin joutuu rakentamaan sen verran rankasti uudestaan ettei lopulta enää kyseessä olekaan se volkkarin moottori vaan aivan jotain muuta. Experimentaleissa, joissa painon kanssa ei tee niin tiukkaa, noita volkkareita on kyllä nähty.

Vaikka moottori onkin varmasti kallein yksittäinen komponentti tuollaisessa projektissa, on se kuitenkin vain osa kokonaishintaa. Vaikka en ihan täsmällisiä hintoja tunnekaan, itselläni on sellainen käsitys, että tuollainen Rotax 912 4-tahtimotti maksaisi uutena jotain 8000 euroa, ± jotain riippuen versiosta, tyyppihyväksytty lienee jotain pari tonnia kalliimpi. Korjatkoon ne jotka täsmälleen tietävät.

Rakennussarjasta on varmasti nopeinta rakentaa, ei mene niin paljon aikaa ihmettelyyn. Toisaalta ns. metritavarasta saa kenties tehtyä koneen halvemmalla, mutta oikeiden materiaalien metsästämiseen saattaa kulua tunti jos toinenkin ja sitten kun mitään ei ole esivalmistettu, niin kaiken, aivan kaiken, joutuu tekemään alusta lähtien itse. Eli aikaa saa kyllä kulumaan, mutta oikeilla välineillä ja menetelmillä siitäkin tiettävästi selviää. Tsemppiä vaan projektille.

Reijo Österberg

#2
Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - lokakuu 13, 2008, 12:21:13
Vaikka moottori onkin varmasti kallein yksittäinen komponentti tuollaisessa projektissa, on se kuitenkin vain osa kokonaishintaa. Vaikka en ihan täsmällisiä hintoja tunnekaan, itselläni on sellainen käsitys, että tuollainen Rotax 912 4-tahtimotti maksaisi uutena jotain 8000 euroa, ± jotain riippuen versiosta, tyyppihyväksytty lienee jotain pari tonnia kalliimpi. Korjatkoon ne jotka täsmälleen tietävät.

Kyllä Rotax 912UL (80 hv) maksaa uutena 13500 - 14500 €, 912ULS (100hv) pari tonnia enemmän ja tyyppihyväksytty liki 20000€.
Ja moottorin hinnalla ei saa vielä jäähdyttimiä, potkria, tasasuuntaaja/säädintä, pakoputki-äänenvaimenninta ym. Kaikki em. ovat vähintään puolet projektin kustannuksista, jos sen tekee esim. rakennussarjasta.
Jos projektiin saa hankittua sopivan käytetyn moottorin, esim. Rotax 912, niin silloin moottorin hinta on 3500 - 5000 € ja muutama sata tuntia voi olla vielä jäljellä peruskorjausjaksoa, mutta kalenteriajan suhteen voi olla toisin.

Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - lokakuu 13, 2008, 12:21:13
Rakennussarjasta on varmasti nopeinta rakentaa, ei mene niin paljon aikaa ihmettelyyn. Toisaalta ns. metritavarasta saa kenties tehtyä koneen halvemmalla, mutta oikeiden materiaalien metsästämiseen saattaa kulua tunti jos toinenkin ja sitten kun mitään ei ole esivalmistettu, niin kaiken, aivan kaiken, joutuu tekemään alusta lähtien itse. Eli aikaa saa kyllä kulumaan, mutta oikeilla välineillä ja menetelmillä siitäkin tiettävästi selviää. Tsemppiä vaan projektille.

Rakennussarjasta metallikoneen tekee 1 - 3 vuodessa, kappaletavarasta menee vähintään 3 -4 kertainen aika. Kappaletavaran käsittely vaatii lisäksi koneita ja laitteita, joita ei rakentajalla välttämättä ole, esim. hitaukseen ja levyjen taivutukseen. Sarjasta koneita rakentaneena tiedän, että töitä on niissäkin ihan tarpeeksi.

Lainaus käyttäjältä: jarij - lokakuu 13, 2008, 11:59:04
Kysymykseni kovan alustuspuheen jälkeen onkin, millaisia rakennuskuluja esim. metallivalmisteiseen "alumiiniverhoiltuun", 2 paikkaiseen, sauvaohjatuun ultraan syntyy kun sen tekee piirustuksista? Tarkkoja kustannuksia en nyt hae, kun ei edes koneen merkkikään ole tässä tiedossa. Voisitteko kuitenkin antaa osviittaa ja myös hyvät neuvot asian ympäriltä ovat aina tarpeen kaikille meille uusille ilmailijan aluille.

-rakennuslupa ja muut hallinnolliset tarpeet ja kulut?
-valvojan kustannukset? (mistä ko. henkilön edes löytää?)
-katsastus, koelennot jne.?
Rakennuslupa oli muistaakseni ilmainen (!), valvojan kustannukset riippuvat henkilöstä, (itselläni 0 €), katsastuksetkin ovat olleet tähän saakka ilmaisija ja koelennoista muodostuu kustannukset poltto- ja voiteluaineista ja huolloista, jos rakentaja itse lentää ne.
Rekisteröinti maksaa 150 € ja lupa ilmailuun (koelennot) olikohan 60 €, eli koko projektin kustannuksiin verrattuna minimaalisen pieniä.
-Reijo Österberg-

Juha Karjalainen

Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - lokakuu 13, 2008, 15:50:06
Kyllä Rotax 912UL (80 hv) maksaa uutena 13500 - 14500 €, 912ULS (100hv) pari tonnia enemmän ja tyyppihyväksytty liki 20000€.
Ja moottorin hinnalla ei saa vielä jäähdyttimiä, potkria, tasasuuntaaja/säädintä, pakoputki-äänenvaimenninta ym.

OH-HOH! Taisikin tuo hintamuistikuvani olla peräisin käytetyistä moottoreista. Ei ihme, että volkkarin koneilla on kysyntää.


jarij

Kiitos hyvistä vastauksista. Vastata kannattaa vaikka ei varsinaista kysymystä olisi esitettykkään, kas kun tällaisia vasta-alkajan planttuja saattaa olla/tulla sivustoille useampiakin :)

Oli todella ikävä kuulla volkkaripuhaltajien olevan niinkin raskasta valua etteivät sovi ultran nokalle. Mielestäni olen kyllä jostakin lukenut, että jopa ultrissa olisi kuitenkin dieseleitäkin käytössä mutta ovatko nämä sitten tehdaskutoisia lentomoottoreita?

Olisi todella mukava kuulla suuntaa antava hinta metritavarasta tehdylle alumiinikoneen rungolle tai minkälaisista säästöistä puhutaan verratuna johonkin sarjaan?

Tietysti Te vanhemmat ilmailijat myös osaatte sanoa, onko metritavara-/rakennussarjakoneen jälleenmyyntiarvossa jotakin eroa?


-jari

masal

Rahan säästön takia ei konetta kannata (eikä edes pysty) rakentaa. Itse olen rakentanut 2 konetta ja valitettavasti täytyy
todeta, että valmiin saa samaan hintaan ellei jopa hieman halvemmalla kuin itse tehden. Pieniä poikkeuksia voi olla. Omalle työlle, jota tulee
todella paljon, ei voi laskea hintaa konetta myydessä. Jälleenmyynnissä on hyvä jos saa sijoittamansa rahan takaisin, useimmiten ei. Markkinoilla on
valmiita koneita myynnissä halvemmalla kuin koneen rakentamisessa menee.

Experimental koneiden markkinat ovat niin pieniä että hinta syntyy lähinnä myyjän ja ostajan välillä käytävissä neuvotteluissa, missä hinta määräytyy
siihen mihin kumpikin tyytyy. Eli minun näkemyksen mukaan ratkaisevaa ei ole onkon esim. Zenair tehty sarjasta vai suorasta tavarasta, vaan siitä mikä
on viimeistelyn ja käytettyjen osien laatu ja ostajan sekä myyjän tarpeista.

Mieti myös tätä: Jos toinen kaveri ostaa (hieman käytetyn valmiin) koneen vaikkapa pankkilainalla nyt ja itse aloitat koneen rakentamisen samaan aikaan, niin kaveri on lentänyt koneellaan 5 vuotta ja lyhentänyt lainansa kun sinä saat omasi valmiiksi ja maksoit siitä koneen hinnan + 5v työtä.
Tällä haluan vain sanoa, että ei todellakaan ole halvin ja nopein tapa lentää omatekoisella omalla koneella.

Edullisinta on lentää kerhon tai konekimpan koneilla. Tästä huolimatta tuskin nämä 2 jo rakentamaani konetta jäävät viimeisiksi... Meitä hurahtaneita
on kumminkin jokunen. Eli rakentamista täytyy harrastaa rakentamisen ilosta ja lentelyä sitten erikseen (joskus omavalmisteisellakin kenties).

Koneen rakentaminen on ylettömän hauskaa, opettavaista ja palkitsevaa, mutta oikotie onneen se ei ole. Itse suosittelisin rakennussarjasta rakentamista, siinä voi ajallisesti saada koneensa valmiiksi järjellisessä ajassa eikä se lopullisen koneen hintaan juuri suuria tee. Tietysti jos todellakin haluaa vain rakentaa ja lentelee muilla koneilla siinä ohessa niin eihän sen oman koneen valmistumisella ole mikään kiire ja voi rakennella metritavarasta omaan rauhalliseen tahtiin...

Ja lopuksi vielä, halvimpia peltikoneita saanee tehtyä Zenairin ja Sonexin piirrustuksista ja rakennussarjoista. Siitä ylöspäin kannattanee harkita RV sarjoja joissa hinta/laatu on todella kohdallaan. Vaihtoehtoja ja rakennusmaateriaaleja on toki vaikka millä mitalla, mutta suosittelisin katselemaan malleja mitä lentää useita ja kokemuksia on monilta suunnilta.

Niin ja pakko vielä sanoa, lennä lupakirja ensin ja muutenkin erilaisilla koneilla, jotta todella tiedät mitä haluat rakentaa. Rakentamiseen menee kuitenkin niin paljon aikaa, että ei kannata aloittaa sellaista projektia mikä sitten ajanmittaan osoittautuu itselle vääräksi valinnaksi.
Markku Salminen

pimattil

Ei kai tuohon Markun juttuun voi kuin lisätä, että ultrassa ja lentokoneessa on kuitenkin eroa. Jälkimmäinen antaa paljon enemmän mahdollisuuksia ja valintoja, kun taas ultrien valikoima on huomattavasti suppeampi... pelkkien piirrustusten pohjalta tehtynä, ei niitä metallikoneita nyt niin hirvesti taida olla tarjolla.

Edelleen mahtaako tuolla suorasta tavarasta rakentelemalla edes merkittävää taloudellista säätöä saada, mutta tuo rakentamiseen käytetty aika kyllä kasvaa rajusti. Oletko pohdiskellut, paljonko aikaa olisit valmis uhraamaan projektille? Jos käytät 1h joka päivä projektille, se on vain 365 tuntia vuodessa... Se ei ole kovin paljon rakentamista, mutta se on paljon aikaa pois muusta.

Lupakirjan hintaero ei taas enää ole niin kovin merkittävä jos puhutaan koneen rakentamiseen menevistä kustannuksista eli siinä mielessä en heti unohtaisi PPL:kään. Yksi mahdollisuus on tietenkin laskea vielä tulevien lupakirjojen varaan ja EASA-aikaan, mutta...
- Pirkka -

jarij


Pimattil tuossa mainitsi uudet lupakirjat, ja osui tietysti arkaan paikkaan, uuden ultran rakennusprojektia ajatellen. Jos tuo LPL nyt toteutuu lähivuosina niin miten näkisitte ultra harrastukselle käyvän? Ilmeisesti uudet lupakirjat tulevat suositummaksi, kun ovat varustettuna järkevimmillä painorajoilla ja kevyemmät koneet alkavat jäämään maahan, vai kuinka tuo tulisi ymmärtää.

-jari

Tommi K

Lainaus käyttäjältä: jarij - lokakuu 13, 2008, 11:59:04
Kysymykseni kovan alustuspuheen jälkeen onkin, millaisia rakennuskuluja esim. metallivalmisteiseen "alumiiniverhoiltuun", 2 paikkaiseen, sauvaohjatuun ultraan syntyy kun sen tekee piirustuksista? Tarkkoja kustannuksia en nyt hae, kun ei edes koneen merkkikään ole tässä tiedossa. Voisitteko kuitenkin antaa osviittaa ja myös hyvät neuvot asian ympäriltä ovat aina tarpeen kaikille meille uusille ilmailijan aluille.

Metallikoneen tekemisessä täytynee ottaa huomioon myös työkalukulut. Metalli on hyvä materiaali sarjatuotantoon, yksittäiskappaleen teko saattaa vaatia erikoistyökaluja, jos niitä ei ole jo muuten hankittuna. En ole rakentanut puukonetta, mutta sellainen käsitys on muodostunut, että puukoneen pystyy kyllä helposti rakentamaan, jos yleensäkin pystyy käyttelemään perustyökaluja: saha, höylä, pora puukko, ja kokemusta on esimerkiksi sen verran, että on onnistuneesti, itseään telomatta nikkaroinut vaikkapa linnunpöntön. Hyppäys puukoneesta rakennussarjasta koottuun muovikoneeseen ei ole suuren suuri, eikä vaadi paljon erikoistaitoja, samat menetelmät ja työkalut tarvitaan työstämisessä kuin puurakenteessakin.  Tietenkin on oltava perustiedot käytetyistä materiaaleista, puu- ja muovikoneen tekemiseen löytyy kurssitusta Suomesta, metallikoneen teklemiseen ilmeisesti ei, ellei sitten ole muuten alan ammattilainen.

Reijo Österberg

Lainaus käyttäjältä: jarij - lokakuu 23, 2008, 09:01:11

Pimattil tuossa mainitsi uudet lupakirjat, ja osui tietysti arkaan paikkaan, uuden ultran rakennusprojektia ajatellen. Jos tuo LPL nyt toteutuu lähivuosina niin miten näkisitte ultra harrastukselle käyvän? Ilmeisesti uudet lupakirjat tulevat suositummaksi, kun ovat varustettuna järkevimmillä painorajoilla ja kevyemmät koneet alkavat jäämään maahan, vai kuinka tuo tulisi ymmärtää.
-jari

Vuoden 2008 alussa oli Suomen ilma-alusrekisterissä 239 kpl ultrakeveitä lentokoneita. Lentäjiä, joilla on vain ultrakevytlentäjän lupakirja, on varmaankin menikertainen määrä koneiden määrään verrattuna. Harrasteilmailun lentotunnit vuonna 2006 (viimeinen tilasto netissä) olivat noin 37 000 h, josta ultralevytlentoja noin 10 000h ja ultrakoululentoja noin 3 000h.
Tuleva LPL lupakirjaluokka on nykyisten tietojen mukaan kuitenkin 2000 kg:n painoineen aivan eri kuin nykyinen ultraluokka 450/495 (+22,5) kg:n painoilla, samoin se on huomattavasti laajempi, kuin mitä on jenkkien LSA luokka 600 kg:n painoilla.
Edellisestä voi päätellä, että tuleva LPL lupakirjaluokka ei kilpaile nykyisen UPL luokan kanssa, vaan lähinnä nykyisen PPL:n kanssa. Uskon vahvasti siihen, että nykyinen ultraluokka tulee säilymään ja kehittymään varsinkin, jos esim. tsekkien esittämä ul koneen MTOM saataisiin nousemaan 600 kg:aan.
Uuden LPL luokan voimaantuloonkin menee helposti 3 - 5 vuotta, joten kannattako sitä jäädä odottelemaan?

-Reijo Österberg-

backland

Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - lokakuu 14, 2008, 11:51:31
Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - lokakuu 13, 2008, 15:50:06
Kyllä Rotax 912UL (80 hv) maksaa uutena 13500 - 14500 €, 912ULS (100hv) pari tonnia enemmän ja tyyppihyväksytty liki 20000€.
Ja moottorin hinnalla ei saa vielä jäähdyttimiä, potkria, tasasuuntaaja/säädintä, pakoputki-äänenvaimenninta ym.

OH-HOH! Taisikin tuo hintamuistikuvani olla peräisin käytetyistä moottoreista. Ei ihme, että volkkarin koneilla on kysyntää.



Niin siis ei ihme, että Cri Crin materiaalihinta oli 1000 $ aikoinaan..pieni koko ja kaksi n. mopon/moottorisahan/ruohonleikkurin moottoria ei voi maksaa paljon.

Juhannus

Olispa mielenkiintoista tietää, mitä maksaa tulevaisuudessa UPL päivittäminen LPL:äksi...Ja paljonkohan tuohon lentotunteja tarttee lisäksi...

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - lokakuu 23, 2008, 11:36:40
Tuleva LPL lupakirjaluokka on nykyisten tietojen mukaan kuitenkin 2000 kg:n painoineen aivan eri kuin nykyinen ultraluokka 450/495 (+22,5) kg:n painoilla, samoin se on huomattavasti laajempi, kuin mitä on jenkkien LSA luokka 600 kg:n painoilla.
Edellisestä voi päätellä, että tuleva LPL lupakirjaluokka ei kilpaile nykyisen UPL luokan kanssa, vaan lähinnä nykyisen PPL:n kanssa. Uskon vahvasti siihen, että nykyinen ultraluokka tulee säilymään ja kehittymään varsinkin, jos esim. tsekkien esittämä ul koneen MTOM saataisiin nousemaan 600 kg:aan.
Uuden LPL luokan voimaantuloonkin menee helposti 3 - 5 vuotta, joten kannattako sitä jäädä odottelemaan?


Ei se LPL tule kilpailemaan PPL:n kanssa, koska Basic-LPL:stä ja LPL:stä saa tehtyä PPL:n hankkimalla raskaammasta lupakirjasta puuttuvat palikat entisen päälle. Basic-LPL ja LPL ovat erittäin järkeväntuntuisia välietappeja kohti PPL:ää (joskaan kukaan ei estä jäämistä välietapille).

Sen sijaan LPL tulee aivan taatusti syömään UPL-lupakirjojen määrää, koska sillä pystyy lentämään raskaampia lentokoneita pienemmällä koulutusmäärällä. Kaiken lisäksi LPL voitaneen helposti konvertoida UPL:ksi, mutta luultavasti lupakirjaviranomainen tekee perinteisellä tyylillä konvertoinnin toisinpäin liioitellun hankalaksi.

LPL:ää (tai oikeastaan uutta EASA-lupakirjamääräystä) kaavaillaan tätänykyä voimaantulevaksi vuosien 2009-2010 aikana, mutta todennäköisesti voimaantulo venyy kauemmaksi. Ei tosin ole mahdotonta, että kokisimme positivisen yllätyksen tässäkin. EASA ei välttämättä tarkoita samaa kuin asioitten hankaloittaminen.

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - lokakuu 23, 2008, 11:36:40
Uskon vahvasti siihen, että nykyinen ultraluokka tulee säilymään ja kehittymään varsinkin, jos esim. tsekkien esittämä ul koneen MTOM saataisiin nousemaan 600 kg:aan.

Tsekkien esitystä ei hyväksytty perusasetuksen muutoksen yhteydessä, sen sijaan on tulossa EASA:n hallinnoima:

'LSA aircraft' means any aeroplane with:
· a maximum takeoff weight of not more than 600 kilograms, and
· a maximum stalling speed in the landing configuration (VS0) of not more than 45 knots CAS at the aircraft's maximum certificated takeoff weight and most critical centre of gravity, and
· a maximum seating capacity of no more than two persons, including the pilot, and
· a single, nonturbine engine fitted with a propeller, and
· a nonpressurised cabin.

Nils Rostedt

Lainaus käyttäjältä: Jouni Laukkanen - lokakuu 23, 2008, 16:51:04
LPL:ää (tai oikeastaan uutta EASA-lupakirjamääräystä) kaavaillaan tätänykyä voimaantulevaksi vuosien 2009-2010 aikana, mutta todennäköisesti voimaantulo venyy kauemmaksi. Ei tosin ole mahdotonta, että kokisimme positivisen yllätyksen tässäkin. EASA ei välttämättä tarkoita samaa kuin asioitten hankaloittaminen.

kehotan kuitenkin varautumaan siihenkin että voimaantulo venyy. 2010 on mielestäni käytännössä ensimmäinen mahdollinen vuosi jolloin koulutusorganisaatiotkin voitaisiin saada tulevien määräysten mukaisiksi . Niiden osalta määräysvalmistelu ei ole yhtä pitkällä kuin itse lupakirjan ja sen koulutuksen sisällön osalta. 2011 saattaa olla ihan yhtä todennäköinen.

Kuten pimattil sanoo, lupakirjan kustannus ei ole koneen hinnan rinnalla kovin merkittävä, joten voi olla perusteltua satsata siihen.

Aki Suokas

#15
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - lokakuu 23, 2008, 22:43:26
Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - lokakuu 23, 2008, 11:36:40
Uskon vahvasti siihen, että nykyinen ultraluokka tulee säilymään ja kehittymään varsinkin, jos esim. tsekkien esittämä ul koneen MTOM saataisiin nousemaan 600 kg:aan.
'LSA aircraft' means any aeroplane with:
· a maximum stalling speed in the landing configuration (VS0) of not more than 45 knots CAS at the aircraft's maximum certificated takeoff weight and most critical centre of gravity, and

On hyväkin ettei Tsekkiehdotuksella ole mahdollisuutta.

Jos vain ultraluokan painorajaa nostettaisiin, niin se teettäisi suuria kustannuksia valmistajille, koska sakkausnopeusraja ei silloin muutu ja sen 65 km/h rajan noudattaminen 600 kg painolla merkitsee uutta siipeä! (ja siitä seurausvaikutuksena uutta pyrstöä jne). Tästä muuten aiheutuisi vaakalentonopeuden pieneneminen!

LSA sisältää myös sakkausnopeusrajan nostamisen (45 kts = 83 km/h), jolloin ultrasta -> LSA kone edellyttää vain rakenteen vahvistamista. Toki 33% massankasvatus tarkoittaa käytännössä kokoneen uutta sisäistä rakennetta kaikkiin koneen osiin, jos siellä ei ole kasvuvaraa.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

jarij

Millaisia lupakirjavaatimuksia tuo LSA tarkoittaisi?

Reijo Österberg

Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - lokakuu 24, 2008, 06:51:08

On hyväkin ettei Tsekkiehdotuksella ole mahdollisuutta.

Jos vain ultraluokan painorajaa nostettaisiin, niin se teettäisi suuria kustannuksia valmistajille, koska sakkausnopeusraja ei silloin muutu ja sen 65 km/h rajan noudattaminen 600 kg painolla merkitsee uutta siipeä! (ja siitä seurausvaikutuksena uutta pyrstöä jne). Tästä muuten aiheutuisi vaakalentonopeuden pieneneminen!


Pitää paikkansa ultrille, joiden rakenteellinen MTOM on 450 kg, mutta meillä on jo nyt käytössä ultria, joiden MTOM on 520 - 560 kg ja sakkausnopeus >65 km/h eikä niihin tarvitse tehdä mitään muutoksia, silloin niillä voisi lentää määräysten mukaisilla, rakenteen sallimilla, kuormilla.
-Reijo Österberg-

Nils Rostedt

#18
Lainaus käyttäjältä: jarij - lokakuu 24, 2008, 10:16:41
Millaisia lupakirjavaatimuksia tuo LSA tarkoittaisi?

LSA:sta tulee EASAn määräysten mukainen ilma-aluskategoria, joten lentämiseen tarvitaan EASAn määräysten mukainen lupakirja, nykymääräyksillä PPL ja tulevaisuudessa myös LPL. LPL ja LSA oletettavasti tulevat melko samoihin aikoihin saataville.

Kansallinen UPL ei kelpaa suoraan mutta todennäköisesti  siitä saa LPL-koulutuksessa hieman hyvitystä, aika näyttää.

Mopu-lupakirjasta tulee nykytietojen perusteella saamaan enemmän hyvitystä kuin UPL:sta, joten jos LPL tulevaisuudessa kiinnostaa, kannattaa pitää MGPL voimassa.



Markku Hiedanpää

#19
Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - lokakuu 24, 2008, 10:56:29
Pitää paikkansa ultrille, joiden rakenteellinen MTOM on 450 kg, mutta meillä on jo nyt käytössä ultria, joiden MTOM on 520 - 560 kg ja sakkausnopeus >65 km/h eikä niihin tarvitse tehdä mitään muutoksia, silloin niillä voisi lentää määräysten mukaisilla, rakenteen sallimilla, kuormilla.

On sitten aikanaan oma paininsa siitä millä edellytyksillä nykyinen ultra siirretään LSA luokkaan, jos se edes on EASA:n sääntöjen perusteella mahdollista.
On myös huomattava että nämä "ylipainoiset" ultrat eivät välttämättä täytä EASA:n laatimaa tai hyväksymää LSA koodia ja jos täyttävätkin niin millä menettelyllä se tositetaan.

Lisäys 1:

EASA:n määritelmä

"LSA-ilma-alus" tarkoittaa kevyttä urheilulentokonetta, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
i) suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 600 kg
ii) suurin sallittu sakkausnopeus laskuasussa on enintään 45 solmua kalibroitua ilmanopeutta ilma-aluksen suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla ja kriittisimmässä massakeskiössä
iii) suurin sallittu henkilökapasiteetti on kaksi henkilöä, lentäjä mukaan luettuna
iv) yksi turbiiniton potkurimoottori
v) paineistamaton matkustamo."

Lisäys 2:

EASA:ssa referoidaan monessa kohdin seuraavan linkin asiakirjoihin (http://aero-defense.ihs.com/news/2005/eaa-lama-light-sport-aircraft.htm) kun ottaa kantaa LSA:n lentokelpoisuus (ASTM F 2245), valmistus (ASTM F 2279) ja muihin teknisiin vaatimuksiin.

Markku Koivurova

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - lokakuu 24, 2008, 14:46:35
iv) yksi turbiiniton potkurimoottori

Tarkoittaa varmaan, että kaasuturbiinia ei sallita. Pakokaasuahtimessakin on turbiini mutta Rotax 914 on kuitenkin sallittu tässä.

Markku Hiedanpää

Testi on EU-suomea  :thumbsup:

Olen luennossa nähnyt myös tekstin "pistonengine".

Nils Rostedt

Tässä lienee yritetty olla kaukokatseisia, eli esim. sähkömoottori on OK kuten myös Wankel.


backland

Lainaus käyttäjältä: Nils Rostedt - lokakuu 24, 2008, 17:15:13
Tässä lienee yritetty olla kaukokatseisia, eli esim. sähkömoottori on OK kuten myös Wankel.

Aamulla kun ajoin partaa juuri ladatulla sähkökoneella funtsin montako näitä ( sähköparranajokoneen moottoreita ) pitää olla jotta ultra saadaan ilmaan...mikä on oikea vastaus ?

:2funny:

ari

Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - lokakuu 24, 2008, 17:26:51
Aamulla kun ajoin partaa juuri ladatulla sähkökoneella funtsin montako näitä ( sähköparranajokoneen moottoreita ) pitää olla jotta ultra saadaan ilmaan...mikä on oikea vastaus ?

:2funny:

Sehän riippuu ihan siitä pyörivätkö vai heiluvatko sinulla terät kaulavaltimolla. Mutta paina vain, kohta hyppäät ilmaan  *0*

Tylsillä ei lentoo kuitenkaan pääse, turbulenttinen pinta kun synnyttää enemmän vastusta. Terävillä jatkojohdon pituus tulee rajoittavaksi tekijäksi.

backland

#25
Tämän palikat maksaa 7500 ekkua ja moottori 1900-4000 euroa.

http://www.bedecorp.com/images/bd6/3.jpg



Ei oo 236 km/t menijä enää kallis ?!

Lisää BD-6:sta; http://www.bedecorp.com/designs/bd6/intro.htm

jarij


Olen tuossa hämmästellyt päivitetäänkö tuota http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/Ilma-alukset/Rakennuslupa.pdf listaa nykyään enää laisinkaan, vai onko tosiaan niin, ettei uusia rakennusprojekteja ole aloitettu vuoden 2006 kesän jälkeen enää ensimmäistäkään.

Saiskos nyt tuo edullinen kone/dollari liikettä listanpäivittäjiin :thumbsup:  Olisi meinaan tosi mukavaa lukea uusista projekteista.

nimimerkillä: odottavan aika käy pitkäksi

Reijo Österberg

Lainaus käyttäjältä: jarij - marraskuu 04, 2008, 09:05:50

Olen tuossa hämmästellyt päivitetäänkö tuota http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/Ilma-alukset/Rakennuslupa.pdf listaa nykyään enää laisinkaan, vai onko tosiaan niin, ettei uusia rakennusprojekteja ole aloitettu vuoden 2006 kesän jälkeen enää ensimmäistäkään.

Saiskos nyt tuo edullinen kone/dollari liikettä listanpäivittäjiin :thumbsup:  Olisi meinaan tosi mukavaa lukea uusista projekteista.

nimimerkillä: odottavan aika käy pitkäksi

Katso http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/Ilma-alukset/Rakennuslupa_11_2007.pdf
-Reijo Österberg-

jarij

Kiitos Reijo nopeasta vastauksesta.
Kiitosta nyt saa aina odottaa pidempään mutta tässä sekin nyt tulee.

Linkin jos joku viitsisi vaihtaa tähän uudempaan Rakennuslupalistaan niin olisi se helpommin tavoitettavissa. Noo, jos vähän aikaa odottaa ja lisää tämänkin vuoden luvan saaneet listaan ja sitten ei kun julkaisemaan linkkien kera  ;D

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - marraskuu 04, 2008, 10:08:53
Lainaus käyttäjältä: jarij - marraskuu 04, 2008, 09:05:50
Olen tuossa hämmästellyt päivitetäänkö tuota http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/Ilma-alukset/Rakennuslupa.pdf listaa nykyään enää laisinkaan, vai onko tosiaan niin, ettei uusia rakennusprojekteja ole aloitettu vuoden 2006 kesän jälkeen enää ensimmäistäkään.
Saiskos nyt tuo edullinen kone/dollari liikettä listanpäivittäjiin :thumbsup:  Olisi meinaan tosi mukavaa lukea uusista projekteista.
nimimerkillä: odottavan aika käy pitkäksi

Katso http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/Ilma-alukset/Rakennuslupa_11_2007.pdf


Tiedostonimi hämää, lista on 5.11.2008 päivitys

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod