Pienellä teholla nopeasti

Aloittaja Toma, lokakuu 10, 2008, 20:55:43

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toma

Tekeekö mieli päästä nopeasti pienellä teholla tai kokea miltä tuntuisi olla ohjaajana RC-lennokissa

Tässä voisi olla vastaus: http://www.hoverbatics.com/Star-Lite/Star-Lite.html

Terveisin
Tom Arppe

backland

Lainaus käyttäjältä: Toma - lokakuu 10, 2008, 20:55:43
Tekeekö mieli päästä nopeasti pienellä teholla tai kokea miltä tuntuisi olla ohjaajana RC-lennokissa

Tässä voisi olla vastaus: http://www.hoverbatics.com/Star-Lite/Star-Lite.html

[ Invalid Attachment ]

Mielestäni tuo näyttää aivan täysiverisesltä yksipaikkaiselta lentokoneelta. Lattakierteen oikaisu noin pienellä sivuperäsinlapulla lienee mahdotonta..onko koneessa recovery chute ?

Suunnittelin taannoin saman kokoista konetta 3-paikkaisena ja kahdella moottorilla. Jos en väärin muista USAF suunitteli sotaikana samankokoisen hävittäjän, mutta se ei miellyttänyt pilotteja.

XP-77;

http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_XP-77

...no on se himpun verran isompi.

Toma

Lattakierteestä oikaisu voi osoittautua monellakin koneella vaikeaksi, kuten Skycatcher sai tässä taannoin huomata, Kikka taitaa olla se että suunnittelee koneen niin että ei moiseen tilaan joudu... ainakaan helposti.
Tuohan on "pienoismalli" Pulsar koneesta joita Suomessa lentää ainakain yksi.

Tässä sitten seuraava pienokainen: http://www.i-spacek.com/sd1a.htm





Trtabant moottori...hmmm. Näin joskus taannoin Unkarissa 4 paikkaisen triken missä oli kakasi trabantmoottoria yhteenliitettynä niin että siitä tuli 4 mukinen boxeri, kaikkea veli venäläinen keksii...
Terveisin
Tom Arppe

Karoliina

#3
Tässä toinen pienellä teholla ja nopeasti -kone:





Vmax proben tarina:
http://www.webcamsue.nl/vmax.html

Ominaisuuksia:
NLF414F laminaariprofiili (60% laminaari)
Laminaari rungon etuosa (huomaa: ei aukkoja, luukkuja, liitoksia, antenneja, pitot-putkea, epäjatkuvuuskohtia)
Moottori ja potkuri yhdistetty akselilla (lieniköhän välissä flexidyne coupling)

Moottori: 100 hp
flat plate equivalent drag area (D/q): 0.45 sqft
wetted area: 139.9 sq ft
siiven jänne: 2 ft
kärkiväli: 14 ft
Huippunopeus: >300 mph (=480 km/h, 260 kts)
Lähestymisnopeus laskuasussa: 105 kts (195 km/h)
Lähestymisnopeuden Re NLF414F profiilille (chord = 2ft, V=177 ft/s): 2251470
Siivessä ei twistiä, drooppia eikä stall stripsejä. Ylläriylläri, huonoin seurauksin.

Yhdennäköisyys ei ole sattumaa - Cirrus VK-30 isommassa skaalassa samoja periaatteita:



- sama siipiprofiili
- samanlainen akselisysteemi
- rungon muodossa samaa ideaa, paitsi että Cirruksessa ei ole ihan yhtä täydellinen ja aukoton

backland

#4
http://www.nefkom.net/elektroflug/history_en.html

Tuossa mainitaan Gö-9 joka lensi ekaksi tuolla Propen periaatteella.

Lisää Göppingenistä;

http://www.luft46.com/prototyp/go9.html

Tuo Giertzin tarina on hyytävä..sakkasi parista metristä ja lensi ilman kypärää ja menehtyi 6 tuntia onnettomuuden jälkeen sairaalassa. Täytyy kyllä sanoa heti, että ihmettelin missä sen ilmanottoaukko on ja se on pieni..ei ihme, että alkoivat lämmöt nousta konehuoneessa.

Karoliina

Mielenkiintoisia koneita muuten tuolla saitilla. Tässä eräs minun suosikki Luftwaffe-konsepteista:
http://www.luft46.com/misc/sanger.html

Ottaen huomioon että tämän jälkeen USA lensi polttoainetta sisältävään putkeen kiinnitetyllä puhelinkioskilla ensin kiertoradalle, sitten kuuhun, ja sen jälkeen paras mitä saivat aikaan on avaruussukkula, joka on vanhanaikaisempi kuin tuo Dr. Sängerin idea alunperin vuodelta 1929 (eikä se ollut ainoa hänen juttunsa, myös RAMJET oli silloin jo pohdinnassa), Verner von Braunin lisäksi olisi kannattanut amerikkalaisten palkata muitakin, ja nyt NASA taas aikoo lentää putkeen liitetyllä puhelinkioskilla Kuuhun oppimatta mitään uutta tai edes pääsemättä sille tasolle mitä pohdittiin jo 70 vuotta aikaisemmin. Hassua että Saksalaisille vaan ei tullut mieleen silloin minkä keksinnön partaalla he olivat, konetta pohdittiin vain pommittajana, vaikka sillä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin. Tästä voidaan hyvin päästä aiheeseen ilmailun tila: jämähtänyt ja surkea.

backland

a
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 16, 2008, 12:51:52
Mielenkiintoisia koneita muuten tuolla saitilla. Tässä eräs minun suosikki Luftwaffe-konsepteista:
http://www.luft46.com/misc/sanger.html

Ottaen huomioon että tämän jälkeen USA lensi polttoainetta sisältävään putkeen kiinnitetyllä puhelinkioskilla ensin kiertoradalle, sitten kuuhun, ja sen jälkeen paras mitä saivat aikaan on avaruussukkula, joka on vanhanaikaisempi kuin tuo Dr. Sängerin idea alunperin vuodelta 1929 (eikä se ollut ainoa hänen juttunsa, myös RAMJET oli silloin jo pohdinnassa), Verner von Braunin lisäksi olisi kannattanut amerikkalaisten palkata muitakin, ja nyt NASA taas aikoo lentää putkeen liitetyllä puhelinkioskilla Kuuhun oppimatta mitään uutta tai edes pääsemättä sille tasolle mitä pohdittiin jo 70 vuotta aikaisemmin. Hassua että Saksalaisille vaan ei tullut mieleen silloin minkä keksinnön partaalla he olivat, konetta pohdittiin vain pommittajana, vaikka sillä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin. Tästä voidaan hyvin päästä aiheeseen ilmailun tila: jämähtänyt ja surkea.

Uskomatonta Karoliina  (guru)  juuri ajatteli aloittaa uuden ketjun tämän alla; http://www.luft46.com/

114 Saksalaista raketti- ja lekosuunnittelijaa laivattiin USA:han sodan jälkeen ja 3 000 pakkosiirrettiin Neuvostoliittoon. Monet neuvostokoneet ovat juuri näitä saksalaisten vanhoja juttuja uudelleen kehiteltynä kuten Huckebein Ta-183 => Mig-15 jne.

Jukka Mäkelä

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 16, 2008, 12:51:52

http://www.luft46.com/misc/sanger.html

Hassua että Saksalaisille vaan ei tullut mieleen silloin minkä keksinnön partaalla he olivat, konetta pohdittiin vain pommittajana, vaikka sillä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin. Tästä voidaan hyvin päästä aiheeseen ilmailun tila: jämähtänyt ja surkea.

Olen tuosta verneristä lueskellut ja kyllä ainakin hänelle tuli mieleen muutakin käyttöä kuin pommien paiskominen - aatua ei vaan vernerin ajatukset asiasta innostaneet.
Juu, jämähtänyt on, mutta onko ihme - kyllä kaikki saadaan jämähtämään pykälä/direktiivi/sääntö sun muilla byrokratiumin eri olomuodoilla.

Toma

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 15, 2008, 17:01:58
Tässä toinen pienellä teholla ja nopeasti -kone:
Vmax proben tarina:
http://www.webcamsue.nl/vmax.html

Ominaisuuksia:
NLF414F laminaariprofiili (60% laminaari)
Laminaari rungon etuosa (huomaa: ei aukkoja, luukkuja, liitoksia, antenneja, pitot-putkea, epäjatkuvuuskohtia)
Moottori ja potkuri yhdistetty akselilla (lieniköhän välissä flexidyne coupling)

Moottori: 100 hp
flat plate equivalent drag area (D/q): 0.45 sqft
wetted area: 139.9 sq ft
siiven jänne: 2 ft
kärkiväli: 14 ft
Huippunopeus: >300 mph (=480 km/h, 260 kts)
Lähestymisnopeus laskuasussa: 105 kts (195 km/h)
Lähestymisnopeuden Re NLF414F profiilille (chord = 2ft, V=177 ft/s): 2251470
Siivessä ei twistiä, drooppia eikä stall stripsejä. Ylläriylläri, huonoin seurauksin.



Tässä hyvin samankaltainen projekti tosin huomattavasti enemmän koloja havaittavissa mutta on vähemmän kriittinen..

http://www.mini-imp.com/

           

Terveisin
Tom Arppe

Juha Karjalainen

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 15, 2008, 17:01:58
Ominaisuuksia:
NLF414F laminaariprofiili (60% laminaari)
Laminaari rungon etuosa (huomaa: ei aukkoja, luukkuja, liitoksia, antenneja, pitot-putkea, epäjatkuvuuskohtia)
Moottori ja potkuri yhdistetty akselilla (lieniköhän välissä flexidyne coupling)

Moottori: 100 hp
flat plate equivalent drag area (D/q): 0.45 sqft
wetted area: 139.9 sq ft
siiven jänne: 2 ft
kärkiväli: 14 ft
Huippunopeus: >300 mph (=480 km/h, 260 kts)
Lähestymisnopeus laskuasussa: 105 kts (195 km/h)
Lähestymisnopeuden Re NLF414F profiilille (chord = 2ft, V=177 ft/s): 2251470
Siivessä ei twistiä, drooppia eikä stall stripsejä. Ylläriylläri, huonoin seurauksin.

Huh huh, melkoinen pulkka, suorastaan lentävä ruumisarkku. Mutta onhan se selvää, että mitä pienempi koko ja sitä kautta pieni märkäpinta-ala (ilma-aluksessa tosin pysynee useimmiten melko kuivana) takaa pienemmän leikkausvoiman ilman kanssa (kutsutaan tavallisemmin kitkavastukseksi). VAstuksen pienentämiseen liittyy myös melkoinen siipikuormitus tuossa koneessa, siiven pinta-alahan on vain 29 sqrft eli vaivaiset 2,6 m2. Painoahan tuolle tulee lentokunnossa kuitenkin vähintään kolmatta sataa kiloa. Jos lähestymisnopeus on 195 km/h, niin mikähän mahtaa olla sakkausnopeus? Lienee jotain välillä 130-150 km/h. Ympärillä ei ole juuri mitään suojaavia rakenteita jos jotain sattuisi. Noin rankka laminaariprofiili ei sitten siedä mitään häikkää pinnalla, kärpäsen kakkakin saa tuon jo melkein sakkaamaan, mutta kaipa tuo onkin enemmän kauniin sään raaseri kuin vesisateessa lennettävä IFR matkakone.

Sen tosiasian tuo kyllä tuo hyvin ilmi, että lentokone ei vaadi lentääkseen kovinkaan kummoista tehoa - etenkään jos aerodynamiikkaa on vielä noinkin rankasti optimoitu. Suurin tehontarve on lentoonlädössä, sen jälkeen mukana kannettavat ylimääräiset hevoset ovat lähinnä turhaa painolastia mikä heikentää matkalentosuoritusarvoja. Tosin huippunopeutta ja lakikorkeutta saadaan tietenkin lisää tuolla tehoreservillä, mutta taloudellinen matkalento onnistuisi vähemmälläkin voimalla.

Jukka Mäkelä

Jos märkä pinta-ala haluttaisiin minimoida niin lopputuloksena olisi varmaan seuraavanlainen konsepti: Perustana canard rakenne, lentäjä koneessa jalat harallaan jalkojen paikat olisi pääsiiven sisässä, kädet levällään canardin sisällä. Näkymä eteenpäin välittyisi pilotin nenän edessä olevaan näyttötauluun nokassa sijaitsevan kameran kautta. Jalkojen lisäksi pääsiipeen mahdutettaisiin polttoainetankit ja moottori sijaitsisi ohjaajan haarojen välissä.  ;D

Toma

WeeBee 1949 toteutti jo osan tuosta skenariosta :D



http://www.youtube.com/watch?v=g-TE7MOuo7c

"prone piloting" kunniaan...
Terveisin
Tom Arppe

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - lokakuu 16, 2008, 14:47:42
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 15, 2008, 17:01:58
Vmax Probe

Huh huh, melkoinen pulkka, suorastaan lentävä ruumisarkku.

Joo, niinhän siinä sitten kävikin. Kun koneessa ei ole vetovaraa (ks. peräsinevä alla), siivissä ei ole mitään mikä hillitsisi sakkaustaipumusta (NLF414F täytyy NASA:n tech paperin mukaan varustaa stall stripseillä sekä leading edge droopilla (ulompi pää siivestä), jotta sen sakkausominaisuudet saadaan järkeviksi), ja kuten totesit, ei suojaavaa rakennetta, ja pilotilla niin ahdasta että ei edes kypärä mahtunut päähän, rakentaja ja pilotti sitten ensilennon päätteeksi osittain nousevien ja laskevien virtausten osavaikuttamana pomppasi koneellaan katolleen ja kuoli pään kitkakertoimen testaamisessa asfalttia vastaan. Hyvä syy miksi koneessa kannattaa olla turvakaaret (vaikka "ne painaa!!!" - entä sitten, hengettömänä on huono olla vaikka olisi ollut kuinka kevyt kone).

Cirrus VK-30:n (VK = Viken ?) perusteella NLF414F (profiilin keksijä Jeff Viken) kokemusten mukaan profiili toimii aivan hyvin kun sen sakkausominaisuuksia muokataan. Ja VK-30 oli targetoitu IFR-koneeksi. Jotakin NLF414F:n sukulaisia/johdannaisia lienee profiilit nykyisissäkin Cirruksissa, ja hyvin niillä voi ajaa pilvessä, minäkin olen ajanut Cirruksella pilven sisällä, ja hyvin se toimii. Kone oli vielä SR20 eikä siinä ole TKS-järjestelmää.

Tapani Honkanen

Lisäys Vmax proben tarinaan. Kone tuhoutui ja lentäjä kuoli. Juttu Sport Aviation lehdessä muutama vuosi sitten. Taisi joku kuvailla lentäväksi ruumisarkuksi. Näin kävi.

backland

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 16, 2008, 18:01:12
rakentaja ja pilotti sitten ensilennon päätteeksi osittain nousevien ja laskevien virtausten osavaikuttamana pomppasi koneellaan katolleen ja kuoli pään kitkakertoimen testaamisessa asfalttia vastaan. Hyvä syy miksi koneessa kannattaa olla turvakaaret (vaikka "ne painaa!!!" - entä sitten, hengettömänä on huono olla vaikka olisi ollut kuinka kevyt kone).

Voihan turvakaaren integroida koneen rakenteen osaksi, jolloin sen paino ei ole mitään lisäpainoa.

Mainittiinko jossain että nousevat ja laskevat virtaukset aiheuttivat VmaxProben tuhon ( lentokorkeus 2 metriä )?

http://www.webcamsue.nl/jun1-1small.jpg

backland

Tässä vielä Probeakin pienempi suunnitelma ja huippunopeutta ajateltu 900 km/t.

http://www.luft46.com/arado/are381.html

Karoliina

Kyllä, se mainittiin toisaalla. Vmax Probesta on hieman selitystä Bruce Carmichaelin kirjasessa/vihkosessa nimeltä Personal Aircraft Drag Reduction.
Ko. kirjasta saa ostaa Aircraft Sprucesta. Tietenkin minulla on tuokin kirja. Kirja ei mene kovin syvälliselle tasolle asioissa, mutta selittää ja listaa monia asioita ja lähteitä joita voi kannattaa tutkia.

http://www.aircraftspruce.com/catalog/bvpages/drag_reduct.php

Vmax Probe jopa komeilee ko. kirjan kansikuvassa.

backland

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 20, 2008, 13:05:21
Kyllä, se mainittiin toisaalla. Vmax Probesta on hieman selitystä Bruce Carmichaelin kirjasessa/vihkosessa nimeltä Personal Aircraft Drag Reduction.

Just joo eli Lars Giertz nanosekuntti ennen kuolemaa valitti radiolla pahoista nousevista ja laskevista 167 cm korkeudella kiitotiestä ?

Mtä mieltä olet sanoisiko hän ( BC ) suoraan vakavasta suunnitteluvirheestä, jos sellainen olisi ollut koneessa ?

Missä mainittiin laskevista ja nousevista...vaikuttaa hieman epämääräiseltä. Manittiinko se kirjassa PADR ?

Karoliina

Kentän pinnassa on aina nousevia ja laskevia, sille ei voi mitään.

Ei koneessa voi sanoa olleen suoraa suunnitteluvirhettä, vaan se nyt vaan oli tapporaaseri - NLF414F modifioimattomana matalalla Reynolds-luvulla
(ei wing drooppia, stall stripsiä, ei kiertoa), ilman
vetovaraa (ks. peräsin), ehkä sen jossain olosuhteissa saattaa joku saada laskettua pääsemättä hengestään. Itse en kokeilisi. Annas olla kun pompahtaa, niin sitten lähtee.
Minkä tahansa koneen voi saada pomppimaan, toisissa koneissa se vaan on faataalimpaa kuin toisissa. Nousevat, laskevat, tuuli ja
vähemmän täydelliset laskut ovat osa lentämistä (eikä niistä aleta informoida radiolla kesken laskun loppuvedon kun muutenkin on tiukkaa, siis minkälaisen
lepotuolin kuvittelet Vmax Proben ohjaamon oikein olevan, siitä vaan vasemmalla kädellä vähän ohjaillaan ja soitellaan torniin että joo, nyt vähän tuulee, niinkö?),
ja hengissäpysymisen kannalta on suotuisaa että kone on suunniteltu niin että se ei erityisen halukkaasti
ala pomppimaan, vahvista pomppimista, ja vetovara riittää ko. tilanteessa, eikä siitä tule tail strikea kuten tässä, josta seurasi pomppu josta seurasi katolleenmeno.
Mutta kyllä ihmisillä on oikeus suunnitella tapporaasereita ja ajaa niillä katolleen jos haluaa, ja experimental amateur built-kategorian original intent on sen tyyppinen
että se sellaiset sallii. Suunnittelemalla ja rakentamalla koneen itse ottaa siitä itse liability-vastuun, ja oma vika jos tekee koneen joka ei ole turvallinen (turvallisuusnäkökohdat
olivat tietoisesti jätetty sivuun, ja ne eivät jääneet puuttumaan vahingossa), ja käy huonosti.
Lars Gierz oli virallisesti koneen suunnittelija, Bruce Carmichael on vaan aerodynaamikko, eikä ole ko. koneen suunnittelija (ei liability-vastuussa),
vaikka lieneekin auttanut konseptoinnissa. Siipiprofiilin on suunnitellut Jeff Viken, joka ei niinikään ole liabilityvastuussa myöskään, koska ei ole koneen suunnittelija.


backland

#19
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 21, 2008, 12:53:13
Kentän pinnassa on aina nousevia ja laskevia, sille ei voi mitään.

Tossa koneessa oli valtava siipikuormitus en usko sen pomppineen ...mikään lukemani ei viittaa siihen.

Ratkaiseva onnettomuuteen vaikuttava seikka lienee se, että Lars G itse koelensi koneen kun David Morss kieltäytyi lentämästä sillä. Lars G oli jo iäkäs ja lentotunnit minimaaliset. Alle 4 000 tunnin ei kukaan ala tuollaista muutenkaan lentämään ja Larsilla oli 90 tuntia hieman kehittyneemmällä potkurikoneella tiimaa.

http://www.davemorss.com/testingsafety.html

Lisää pienitehoisia koneita; http://www.homebuiltairplanes.com/forums/hangar-flying/1878-cassutt-aircraft.html

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 16, 2008, 18:01:12

Cirrus VK-30:n (VK = Viken ?)

Viken & Klapmeier (Jeff Viken and Alan Klapmeier)

Toma

Entäs tämä?

http://web.mac.com/tony.bishop/e-plane/welcome.html

Tuo E-go voisi kiinnostaa Karoliinaa ja Katea, vaikka kauppakassina kunnes iso Canardi valmistuu  ;D



Terveisin
Tom Arppe

backland

#22
Lainaus käyttäjältä: Toma - marraskuu 02, 2008, 22:15:11
Entäs tämä?

http://web.mac.com/tony.bishop/e-plane/welcome.html

Moottorin Tbo on 1000 tuntia melkein sama kuin lennokkimoottorissa joita ajattelin Tweedyyn. Pieni Hirth F33 ( tuunattuna 28,5 hp ) joka firma tuli kuuluisaksi 70 luvulla kun se meni välillä konkkaan ja Bede-5:n tilaajat saivat sitten keksiä omia voimalaitteita koneisiinsa..erillaisin seurauksin. Moottoria pidetään erinomaisena.

Enemmän Hirth moottoreista;

http://www.vortechonline.com/engines/

Toma

Tämä ei ehkä ihan sovi kategoriaan pienellä teholla nopeasti kun on jo 110hp mutta mielenkiintoinen konsepti muuten... Moottori takana ja potkuri edessä hmm...




http://www.ngaero.com
Terveisin
Tom Arppe

Karoliina

Kyllä se sopii mielestäni kategoriaan, 110 hp = pieni teho vrt. Lyco-contisaurukset.

Tuo konsepti on aika sama kuin Stemmessä, ero vaan on että Stemmessä on suurempi sivusuhde kun se on moottoripurjekone.

backland

Mua hieman pelottaa nuo moottoritakana koneet.

Luin juuri ( kun päivitin virustorjuntoja ) Günther Rallin kirjaa Lentopäiväkirjani.

Pätkäsi vastarinteeseen sökön mersunsa ja selvisi hengissä ja pelastui kuten kotimainen ässä Eino Luukkanen metsään ajosta..moottori otti iskun vastaan ja lopuksi runko katkesi molemmissa tapauksissa.

Tosin Eino Luukkanen ohjasi konettaan vielä mäntyrunkojen keskellä vaikka koneessa ei ollut enää tasoja. Hän käveli koneesta ulos..Gynti leikattiin ulos ja oli 7 kk toipilaana ja joutui selkäleikkaukseen.

Tosin Uhari selvisi Hawkilla metsään silmukasta onnettomuudesta..mikä sinänsä on ihme.

----------

NGA tunnustaa osan puutteista:

The NGA concept contains design challenges, such as the power shaft, the engine cooling or the fire protection, etc. NGA recognizes these important issues and will solve them thoroughly, step by step.

backland

#26
Lainaus käyttäjältä: Karjalainen
Vastuksen pienentämiseen liittyy myös melkoinen siipikuormitus tuossa koneessa, siiven pinta-alahan on vain 29 sqrft eli vaivaiset 2,6 m2. Painoahan tuolle tulee lentokunnossa kuitenkin vähintään kolmatta sataa kiloa.

Mistä tuo 29 sqft tuli ?

Siipi pinta-ala 24 sqft  ( Wing area (exposed): 24 square feet ) eli reilu 2 m2.

Toma

E-go on saanut hieman lisää lihaa luitten ympärille meinaavat saada prototyypin valmiiksi jo tämän vuoden aikana

http://www.e-go.me/
Terveisin
Tom Arppe

FlyHigh

Mitens Jim Beden suunnittelema ja aikanaan (vissiin) suosittu DB 5J?
Menee kauheeta kyytiä ja pikkuinen kuin mäkäräinen.

Olen hiukan jopa etsinyt piirustuksia, jotta pääsisin verestelemään niittaustaitoja. Luulisin RV:n jälkeen tuonkin onnistuvan..

Liekö vielä Microturbine valmistanee pikkuisin turbiineja?
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

Aki Suokas

Lainaus käyttäjältä: FlyHigh - toukokuu 03, 2009, 16:32:49
Liekö vielä Microturbine valmistanee pikkuisin turbiineja?

Kyllä niitä on vielä kierrossa, tässä eräs erä.  Mutta se on aika vanha moottori, valmistus loppunut aikaa sitten.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

Toma

Nyt se E-Go lentää, hienoa nähdä että joku saattaa jotain loppuun, tai ainakin lentovaiheeseen.

 - 
First flight of the e-Go on Vimeo

 - 
Practice demo flight on Vimeo

http://e-go.me/
Terveisin
Tom Arppe

FlyHigh

Lainaus käyttäjältä: Toma - lokakuu 16, 2008, 13:43:38
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - lokakuu 15, 2008, 17:01:58
Tässä toinen pienellä teholla ja nopeasti -kone:
Vmax proben tarina:
http://www.webcamsue.nl/vmax.html

Ominaisuuksia:
NLF414F laminaariprofiili (60% laminaari)
Laminaari rungon etuosa (huomaa: ei aukkoja, luukkuja, liitoksia, antenneja, pitot-putkea, epäjatkuvuuskohtia)
Moottori ja potkuri yhdistetty akselilla (lieniköhän välissä flexidyne coupling)

Moottori: 100 hp
flat plate equivalent drag area (D/q): 0.45 sqft
wetted area: 139.9 sq ft
siiven jänne: 2 ft
kärkiväli: 14 ft
Huippunopeus: >300 mph (=480 km/h, 260 kts)
Lähestymisnopeus laskuasussa: 105 kts (195 km/h)
Lähestymisnopeuden Re NLF414F profiilille (chord = 2ft, V=177 ft/s): 2251470
Siivessä ei twistiä, drooppia eikä stall stripsejä. Ylläriylläri, huonoin seurauksin.



Tässä hyvin samankaltainen projekti tosin huomattavasti enemmän koloja havaittavissa mutta on vähemmän kriittinen..

http://www.mini-imp.com/

[ Invalid Attachment ]   [ Invalid Attachment ]

Tuo Mini-Imp on kyllä mielenkiintoinen.
Ei vaatisi kamalasti tiloja, tehoa, suht nopea... Lienekkö näissä pohjoloissa noita rakennettu yhtään?
Toisenpolven koneenrakentaja ja lentäjä

4trade

Lainaus käyttäjältä: FlyHigh - toukokuu 03, 2009, 16:32:49
Mitens Jim Beden suunnittelema ja aikanaan (vissiin) suosittu DB 5J?
Menee kauheeta kyytiä ja pikkuinen kuin mäkäräinen.

Olen hiukan jopa etsinyt piirustuksia, jotta pääsisin verestelemään niittaustaitoja. Luulisin RV:n jälkeen tuonkin onnistuvan..

BD 5 piirustukset on kittirakentajien "construction plans" tyyppiset, lähinnä yleiset kokoamiseen tarkoitetut piirustukset, ei siis kokonaisvaltaiset rakennepiirustukset. Noista ei konetta voi tehdä, ellei vieressä ole laite mistä ottaa kaikki puuttuvat mitat, kuten peltipaksuudet ym. Rungossa on myös runsaasti kahteen suuntaan kaarevuutta, joten tarvitsee kunnon peltityövälineet.

3000-4000 E saa jo ostaa kokonaisia kittejä piirustuksineen maailmalta. Tuolta esim löytyy usein vanhoja kittejä: http://www.barnstormers.com/
Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Trike

Lainaus käyttäjältä: 4trade - marraskuu 02, 2013, 11:12:23
Lainaus käyttäjältä: FlyHigh - toukokuu 03, 2009, 16:32:49
Mitens Jim Beden suunnittelema ja aikanaan (vissiin) suosittu DB 5J?
Menee kauheeta kyytiä ja pikkuinen kuin mäkäräinen.

Olen hiukan jopa etsinyt piirustuksia, jotta pääsisin verestelemään niittaustaitoja. Luulisin RV:n jälkeen tuonkin onnistuvan..

BD 5 piirustukset on kittirakentajien "construction plans" tyyppiset, lähinnä yleiset kokoamiseen tarkoitetut piirustukset, ei siis kokonaisvaltaiset rakennepiirustukset. Noista ei konetta voi tehdä, ellei vieressä ole laite mistä ottaa kaikki puuttuvat mitat, kuten peltipaksuudet ym. Rungossa on myös runsaasti kahteen suuntaan kaarevuutta, joten tarvitsee kunnon peltityövälineet.

3000-4000 E saa jo ostaa kokonaisia kittejä piirustuksineen maailmalta. Tuolta esim löytyy usein vanhoja kittejä: http://www.barnstormers.com/


Hep hep!

Satun omistamaan yhden BD5 "projektin" ja kaikki ei mennyt ihan kuten edellä.

BD-5 kone rakennussarjoja tehtiin aikas paljon siloin aiemmin.
Aika helposti löytyy tehtan sarjoja jotka on jo valmiiksi prässätty muotoon ja jigissä porattu valmiiksi...
(Rakennussarjasta voidaan puhua)

Tehoa tuo kyllä syönee 60hp - 100hp+ joten onko se paljon vai vähän tehoa?

Sarjani tuhoutui maahantuonnin yhteydessä, joten kalua siitä ei saa.

Saapi koittaa udella lisää.

Toni Mäkelä

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod