Vintturit

Aloittaja Tapani Honkanen, toukokuu 18, 2008, 09:40:39

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Tapani Honkanen

Poikkesin eilen iltapäivällä Hyvinkään Ilmailukerhon tiloissa ja tutustuin heidän uuteen valmistumaisillaan olevaan "rakennussarja"vintturiin. Vintturi on hieno ja sitä rakenteli ammattitaitoisen tuntuinen mekaanikko. Hyvin nopeasti päädyimmme yhteiseen mielipiteeseen, että kovin kallishan se on. Olihan se uutta, että vetonaruna tullaan käyttämään jotakin lampaansuolen tapaista muoviputkea, joka sekin kilohinnaltaan ylittää luultavasti kullan arvon.
Ajaessani kotiin asiat askarruttivat mieltäni ja yleisen paheksunnan uhallakin uskallan kertoa mielipiteenäni, että mikäli mokomia vinttureita yleensä tarvitaan, sellaisen voisi rakentaa ja rakennuttaa uusista osista murto-osan hinnalla, verrattuna näkemääni laitteeseen. Tarvitaan vain luovaa ajattelua ja teknillisesti kouluttautunut (ei koulutettu) kokemusta omaava suunnittelija ja rakentajia sekä RAHOITTAJAT.
Uskoisin silti, että uusia vinttureita tarvitaan, kun lekobensan hinta ja hinauskoneiden kustannukset pomsahtelevat (ylöspäin). Lisäksi kalliilla kouluttautuneiden hinauspilottien saatavuus kuulemma joskus tökkii. Itselläni kokemusta vintturihinauksesta on yli kaksikymmentä vuotta sitten Hyvinkäältä.  "Lupaava harrastus" kariutui kerhossa kauan vaikuttaneeseen henkilöön jonka "eskon puumerkki" kiusasi paljon ehkä enemmän muita kuin minua. Aika on tehnyt tehtävänsä ja maadoittanut "eväidensyöjän" ja myöskin minut. Joskus tuli mieleen ajatus, että minä en tarvitse Suomen harrasteilmailua mutta olisi kuitenkin houkuttelevaa ajatella että voisin itse olla hyödyksi aatteelle.

Kun kokemukseni vinttureista ja siiihen liittyvistä asioista on vähäinen ja tietoni siitä, onko todellista tarvetta vinttureille olemassa, pyydän vaikka tällä foorumilla vierailevista selvittämään asiaa (kerhoissaan) ja tarvittaessa kokoamaan työryhmän asian edistämiseksi.  Suomen Ilmailuliiton projektista (diesel-) jäi minulle sentään oppia ja kokemusta sekä ilmaista työtä 350 tuntia. Alennusvaihde tuli kuitenkin "valmiiksi". Muuta ei sitten tullutkaan. Siksi en ole varma, kannattaako sellaista jättiorganisaatiota valjastaa kyseiseen hommaan.
Itse tarjoisin vaihtoehtoja vintturin rakenteisiin ja kokemukseni mekaanisen voimansiirron parissa ja työpanokseni tuotekehityssuunnittelijana, mikäli sitä tarvitaan.



Andrei Simonievits

Et kertonut paljonko Hyvinkään vintturi tulee maksamaan?  Täällä Kiteen suunnalla on tällä hetkellä Suomen paras vintturi. Käytössä jo kolmatta kesää ja hyvin on pelannut. Tuli tuokin maksamaan 30 000 rahayksikköä vaikka moottori ja turbiinikytkin ovatkin käytetyt.Tuon rakensi paikallinen ilmailun harrastaja omakustannushintaan. Työn jälki ja laatu on ensiluokkaista, aivan kuin tehtaasta tullut.
Ja lankana on se lampaansuoli (dyneema) . Etuja parempi kestävyys ja selvästi suuremmat vinttauskorkeudet kuin teräsvaijerilla.Haittapuolia ainoastaan melko kallis hinta.
1500m langalla saatu ASKilla noin 650 korkeuksia ja yksipaikkaiset nousevat noin 600m.  Kenttää ollaan jatkamassa 2000m jolloin vintturista aletaan päästä 750- 800m korkeuksin ja jopa hieman ylikin.

Vinttureita tarvitaan, näilllä nurkilla olisi pursilentäminen hiljaista jos oltaisiin lekohinausten varassa.

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: taho - toukokuu 18, 2008, 09:40:39
Suomen Ilmailuliiton projektista (diesel-) jäi minulle sentään oppia ja kokemusta sekä ilmaista työtä 350 tuntia. Alennusvaihde tuli kuitenkin "valmiiksi". Muuta ei sitten tullutkaan. Siksi en ole varma, kannattaako sellaista jättiorganisaatiota valjastaa kyseiseen hommaan.
Itse tarjoisin vaihtoehtoja vintturin rakenteisiin ja kokemukseni mekaanisen voimansiirron parissa ja työpanokseni tuotekehityssuunnittelijana, mikäli sitä tarvitaan.

Todella ikävää, että diesel-projektin lopputulos oli se mikä oli. Tärkeämpää on saada projektille tarmokas vetäjä kuin mahtavan taustaorganisaation tuki. Ainakin omien kokemusten mukaan isännätön projekti ei tule valmistumaan, rahan lisäksi täytyy olla mukana myös hengen paloa. Tapanin suunnittelutaidolle olisi varmaan tälläkin saralla käyttöä.

Markku Koivurova

Tuo "lampaansuoli" mahdollistaisi langanpalautusvintturin rakentamisen. Tällaisia systeemeitä on tehty ainakin Saksassa mutta minulla on sellainen käsitys, että pitkillä langoilla kahden teräslangan paino (vaikka palautuslanka voikin olla ohuempaa) rupeaa rajoittamaan merkittävästi saavutettavia korkeuksia.

Kysymyshän on yksinkertaisesti systeemistä, jossa on pienempi vintturi vastakkaisessa päässä kiitorataa vetämässä langan irroituksen jälkeen takaisin. Näin sitä ei tarvitse vetää millään ajoneuvolla takaisin pitkin maata jolloin kallis lanka kuluisi tarpeettomasti. Kun lanka vedetään takaisin riittävän nopeasti, se ei kerkeä laskeutumaan maahan ainakaan koko pituudeltaan ennen kuin liike lakkaa.

Nykytekniikalla vinttaaja pystyisi käyttämään myös langanpalautusvintturia eikä systeemissä tarvittaisi sitä langan ulosvetäjää. Lisäksi vinttauskapasiteetti kasvaisi kun lanka saadaan nopeasti lähtöpaikalle.

Toma

Lainaus käyttäjältä: Markku Koivurova - toukokuu 18, 2008, 18:20:54
Tuo "lampaansuoli" mahdollistaisi langanpalautusvintturin rakentamisen. Tällaisia systeemeitä on tehty ainakin Saksassa mutta minulla on sellainen käsitys, että pitkillä langoilla kahden teräslangan paino (vaikka palautuslanka voikin olla ohuempaa) rupeaa rajoittamaan merkittävästi saavutettavia korkeuksia.

Kysymyshän on yksinkertaisesti systeemistä, jossa on pienempi vintturi vastakkaisessa päässä kiitorataa vetämässä langan irroituksen jälkeen takaisin. Näin sitä ei tarvitse vetää millään ajoneuvolla takaisin pitkin maata jolloin kallis lanka kuluisi tarpeettomasti. Kun lanka vedetään takaisin riittävän nopeasti, se ei kerkeä laskeutumaan maahan ainakaan koko pituudeltaan ennen kuin liike lakkaa.

Nykytekniikalla vinttaaja pystyisi käyttämään myös langanpalautusvintturia eikä systeemissä tarvittaisi sitä langan ulosvetäjää. Lisäksi vinttauskapasiteetti kasvaisi kun lanka saadaan nopeasti lähtöpaikalle.

Jos mielessäni yhtään osuin kohdalle tuon langanpalautusvintturin toiminnasta  niin se voisi ehkä myös ratkaista kapeiden kenttien vintturiongelmat, eli langan irroittaminen puiden ym, esteiden seasta... Onko joku hyvä hakusana tai peräti linkki mistä/millä tuota voisi tutkia enemmän?
Terveisin
Tom Arppe

Tapani Honkanen

Jatkoa aiempaan aloitukseen.
Jos moottoriksi valitaan GM:n noin 400hv V-8 7.4 L bensiini, niin sen hinta uutena ja täydellisenä lienee 6500e. Nähdäkseni automaattivaihteistoa tarvita, vaan nestekytkin(turbiini) moottorin jatkoksi. Sen koko pitää olla riittävän suuri, ettei se lämpiä liiaksi. Autokäytöstä sellainen löytynee. Vaatii joitakin lisälaakerointia kun jatkona ei olekaan automaattiloota. Hinta asettunee 500...1500 euron vällle. Nyt suurin muutos vallitseviin käytäntöihin on se ettei käytetä ollenkaan kulmavaihdetta, vaan käytetään kytkimen jatkoksi kiinteällä välityssuhteella (n. 6:1) olevaa vaihdetta, jonka akselille asennetaaan järrulevy ja auton jarrusatula (t). Käyttövoimana auton roippeet. Jos käytetään vakio teollisuusvaihdetta, sen ensiöakselin pyörimisnopeusrajoitus tullee vastaan jossakin 4000 rpm jälkeen, joten sen tarkastelu on aiheellista. Kelan voisi kiinnittää suoraan vaihteen toisioakselille. Vaihteen kiinnityksen pitää kestää tuo vetolangasta aiheutuva  maksimikuormitus (alustan tarkastelu). Jarrulevyn voisi kiinnittää ensiöakselille. Johonkin väliin pitäisi sijoittaa irroituskytkin kelan ulosvetoa varten. Järkevin lienee nestekytkimen ja vaihteen väliin.  Periaatteena olisi sijoittaa kaikki roippeet peräkkäin ja tyytyä vain yhteen kelaan. Runko suunnitellaan minimikokoiseksi. Kokonaismassa saattaisi olla pienikin mutta se vaatisi ankkuroimista ennalta maahan sijoitettuihin kiinnityspisteisiin. Rungon voisi sijoittaa myöskin vanhan kuorma-auton lavalle. Ohjaamon voisi sijoittaa parhaiten sopivaan kohtaan, vaikka pois vintturin välittömästä läheisyydestä.  Ongelmana on tehonsäätö, jarrun käyttö ja giljotiinin käyttö kaukaa. Telemetriaa voisi soveltaa siirrettäessä koneen nopeus- ja nousunopeustietoja vintturin käyttäjälle.
Arvioni on, että koko roskan hinnaksi tulisi 12 000euroa alimmillaan ja teettämällä osia ilman puhelahjoja korkeintaan 20 000 euroa.  
Onko tässä paljonkaan järkeä?  Vaikka HYIK vintturi onkin hieno, tuntui siinä olevat roippeet sijoiteltu pitkin maakuntaa. Eniten järkytti "taka-akselisto" jossa teollisuuslevyjarru ja vaihtokytkentä vetokeloille. Sen hinnaksi kerrottiin 15 000 euroa.







Andrei Simonievits

Lainaus käyttäjältä: taho - toukokuu 18, 2008, 20:46:29
Arvioni on, että koko roskan hinnaksi tulisi 12 000euroa alimmillaan ja teettämällä osia ilman puhelahjoja korkeintaan 20 000 euroa.  
Onko tässä paljonkaan järkeä?  Vaikka HYIK vintturi onkin hieno, tuntui siinä olevat roippeet sijoiteltu pitkin maakuntaa. Eniten järkytti "taka-akselisto" jossa teollisuuslevyjarru ja vaihtokytkentä vetokeloille. Sen hinnaksi kerrottiin 15 000 euroa.







Empä oikein usko että 12000 saa edes tarvikkeita. 20 000 ehkä jo saa. Ja jos kokonaishintaa lasketaan niin työkin maksaa. Kiteen vintturia rakensi yksi osaava rakentaja päätoimisesti n. 1,5 vuoden ajan. Kyllä kunnon vintturille hintaa tulee. Ja vintturissa pitää olla kaksi kelaa. Nopeuttaa toimintaa ja säästää turhaa langanoikaisuajoa kun voi oikaista kaksi lankaa samalla ajolla.
Kiinnostuneet voi tulla Kiteelle katsomaan vintturia,siinä on joitain rakenneratkaisuja joita ei muista vinttureista löydy.

PK

Kyllä sillä saa jo vaikka mitä. Käy kaivamassa myydään palstalta. 12 tonnia on jo melko paljon rahaa.

Markus Hatakka

#8
Onko sähkömoottorilla toimivista vinsseistä käyttökokemuksia kellään? Onko Suomessa yhtään sähkövinssiä käytössä purjelentotoiminnassa? Sähkömoottorin luulisi olevan ihanteellinen vintturin voimanlähteeksi vääntö- ym. ominaisuuksiensa perusteella, ongelmaksi saattaa tietenkin muodostua sähkön saanti siellä radan päässä.

jkettu

Taho puhuu asiaa, kuitenkin haluaisin suositella:

Moottoriksi iso, matalaviritteinen dieseli.  Vääntö riittää ilman mitään vaihtavia laatikkoja eikä tarvitse kahteenkymmeneen vuoteen muuta huoltoa kuin öljyn ja suodattimien vaihdot.  Polttoaine on halvempaa ja sitä kuluu vähemmän.  On simppeli käyttää ja käyntivarmuus parempi kuin pensapäristimillä.

Auton nestekytkimistä ei minulla ole kokemusta, saattavat olla vähän heiveröisiä vintturikäyttöön.  Maansiirtokoneista löytyy sopivia.

Jos käytetään palautusvintturia (retrieve winch), voi hinaamiseen käyttää ainoastaan yhtä kelaa.  Ainoa hyöty toisesta kelasta tässä tapauksessa olisi toimia varastona nopeasti käyttöön otettavalle varalangalle jos se varsinainen lanka sattuisi katkeamaan.  En usko että palautusvintturin kauko-ohjaus olisi mahdollista, kyllä siellä pitää olla paikalla joku joka näkee läheltä mitä tapahtuu ja milloin palautusveto pitää lopettaa.

Ja se tärkein: projektilla pitää olla vetäjä joka saa valmista aikaan.  Ne on eri miehet jotka puhuu ja ne jotka tekee.

Ps. Yahoogroupsilla on ryhmä winchdesign, jossa on paljon asiaa aiheesta.  Muistaakseni pitää rekisteröityä jos haluaa nähdä Files- osiossa olevat parhaat palat.

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: jkettu - toukokuu 19, 2008, 15:16:43
Ja se tärkein: projektilla pitää olla vetäjä joka saa valmista aikaan.  Ne on eri miehet jotka puhuu ja ne jotka tekee.

Vielä tärkeämpää: pitää myös löytyä purjelentoyhteisö/-kerho joka tarvitsee vintturin sekä pystyy rahoittamaan ja rakentamaan sen ;-)

nimim. vanhempi vinttaaja

Ansis

Joku aika sitten tarkastelin Wasserkuppen uutta vintturia, oli rakennettu Dodge Ram 3500 kevytkuorma-auton päälle.
Moottoriksi oli päätynyt tai valittu moparin oma v-10 bensakone, joka saattaa suomessa olla tutumpi Viperistä?
Vaihteistona oli myös alkuperäinen automaatti, josta veto valittiin joko akseleille tai vinssikeloille. Kuviakin värkistä löytyy kotikoneelta tarvittaessa. Syy tähän kirjoitukseeni on se, että jenkeistä saa kyseisiä autoja sopuhintaan taalan kurssista ja sikäläisestä polttoaineen kallistumisesta johtuen. Dieselin hinta tullee nousemaan myös suomessa bensan hintaa kovemmaksi, joka puoltaa myös jalostamojätteillä toimivan voimalaitteen valintaa, unohtamatta vinttaajan altistumista dieselin pienhiukkasille..
Bensamoottori on myös helppo muuttaa nestekaasukäyttöiseksi, joka on myös verovapaa kuorma-autossa tieliikenteessäkin.

Pitäisikö suomessa myydä jollekin tv-kanavalle ohjelmaidea tyyliin "Monster Garage", jossa tehtäisiin vintturi annetulla budjetilla ja aikataululla, kuten amerikkalaisessa esikuvassa..

Muutenhan täällä projektit venyy, varsinkin niitä porukalla tehtäessä..


Ps. Dodgen kuormureita saa myös Cumminsin kutosdieselillä, joissa on virityspotentiaalia myös runsaasti. Tosin ympäristöstä huolissaan olevat saattaisivat herkistyä hiukkasille bensakoneita enemmän;


http://www.youtube.com/watch?v=s4Nj848VNns


http://www.youtube.com/watch?v=hPhkAyQ8BLI


My mind is willing, but purse is weak.

Andrei Simonievits

Lainaus käyttäjältä: Andrei Simonievits - toukokuu 18, 2008, 12:56:49
1500m langalla saatu ASKilla noin 650 korkeuksia ja yksipaikkaiset nousevat noin 600m.  Kenttää ollaan jatkamassa 2000m jolloin vintturista aletaan päästä 750- 800m korkeuksin ja jopa hieman ylikin.
Itse itseäni lainaten..  Kiteellä puskettu pillarilla kenttää pidemmäksi ja tänään käyttöön saatiin lankaa noin 1800m. Vinttauskorkeudet jo huomattavasti kasvoi, ASKilla päästiin parhaimmillaan 780m!! Ensi viikonloppuna käytössä kenttää ja lankaa jo 2000m ja korkua pitäisi tuleman jo 800-850m. Missäs muualla pääsee noihin korkeuksiin halvimmillaan 9 eurolla..??

Tommi K

10 l tankilla kolme vetoa 1200 metriin, eli noin kuusi normivetoa a´ 2.5 euroa. Vintturi, MZ35 kulkee mukana, ja tarvitsee  400 metriä 15 metrin esteen yli, lentopaikkoja on monta.

Kysyin joskus Miukulta uteliaisuuttani, millä lennetään Suomessa eniten purjelentotunteja vuositasolla ja vastauksena oli itsehinaava  E-mallin PIKi jossain Itä-Suomessa, 400 tuntia. Voi olla, että muistan väärin.

Tietenkin bensan hinta ei ole ainoa kulu, mutta vakuutukset yms. ei paljon poikkea pelkän purjekoneen vastaavista, joten jätin ne laskelmissa huomiotta, koska oli kyse hinauskuluista. Moottori ei paljon vaadi, huoltoväli 25h, peruskorjausjakso 500 h.  Viiden vuoden välein on hyvä vaihtaa pehmeät osat, kaasuttimen kalvot, letkut yms. Hyvät, vaimentavat headsetit kannattaa olla. Ne voi panna sitten syrjään, kun motti on kelattu sisään.


jkarjanl

Lainaus käyttäjältä: Andrei Simonievits - toukokuu 24, 2008, 22:10:26
Lainaus käyttäjältä: Andrei Simonievits - toukokuu 18, 2008, 12:56:49
1500m langalla saatu ASKilla noin 650 korkeuksia ja yksipaikkaiset nousevat noin 600m.  Kenttää ollaan jatkamassa 2000m jolloin vintturista aletaan päästä 750- 800m korkeuksin ja jopa hieman ylikin.
Itse itseäni lainaten..  Kiteellä puskettu pillarilla kenttää pidemmäksi ja tänään käyttöön saatiin lankaa noin 1800m. Vinttauskorkeudet jo huomattavasti kasvoi, ASKilla päästiin parhaimmillaan 780m!! Ensi viikonloppuna käytössä kenttää ja lankaa jo 2000m ja korkua pitäisi tuleman jo 800-850m. Missäs muualla pääsee noihin korkeuksiin halvimmillaan 9 eurolla..??

Meillä Jämillä on käytössä aivan perinteinen vintturi, mallia "ruma mutta toimiva". Tarkoittaa siis että ei mitään automaattilaatikoita taikka momentinmuuntimia. Kuorma-auton kardaaniakselilta vain suoraan voima kelalle ja se on siinä. Vinttausta varten 10. vaihde päälle ja lämää..
Enpä usko että kovin monta tuhatta euroa vastaavan rakentamiseen menisi, ainakaan jos ei työtä lasketa.

Dyneemasta emme näe edes unta, ja silti viime viikolla yhtenä iltapäivänä kun Puchaczia vinttailtiin niin kaikki vedot välillä 600 - 650 metriä, riippumatta siitä että oliko kyydissä yksi vai kaksi miestä. Ja tuulta ei lähtöpaikalla ollut nimeksikään, ylempänä jonkin verran.

Tämä ihan siis rohkaisuksi muille pienille kerhoille, että kyllä halvemmallakin pärjää. Toki Dyneema alkaa näyttää kyntensä siinä vaiheessa kun langan pituus kasvaa. Meillä taisi tuossa olla jotain luokkaa 1400-1500 metriä. Perinteisellä langalla taikka vaijerilla kun tuosta kasvattaa niin korkeudet eivät vastaavasti enään kasva koska langan oma paino alkaa näytellä jonkinmoista osaa.


Andrei Simonievits

#15
Lainaus käyttäjältä: Andrei Simonievits - toukokuu 24, 2008, 22:10:26
Lainaus käyttäjältä: Andrei Simonievits - toukokuu 18, 2008, 12:56:49
1500m langalla saatu ASKilla noin 650 korkeuksia ja yksipaikkaiset nousevat noin 600m.  Kenttää ollaan jatkamassa 2000m jolloin vintturista aletaan päästä 750- 800m korkeuksin ja jopa hieman ylikin.
Itse itseäni lainaten..  Kiteellä puskettu pillarilla kenttää pidemmäksi ja tänään käyttöön saatiin lankaa noin 1800m. Vinttauskorkeudet jo huomattavasti kasvoi, ASKilla päästiin parhaimmillaan 780m!! Ensi viikonloppuna käytössä kenttää ja lankaa jo 2000m ja korkua pitäisi tuleman jo 800-850m. Missäs muualla pääsee noihin korkeuksiin halvimmillaan 9 eurolla..??
No nih, Kiteellä dyneemalankaa suorana 2000m ja vintturilla pääsee vakiona 850m ainakin tänään jolloin vastatuulta n.5 solmua.Purjetaitolentokursi lentää temppua suoraan vintturista irroituksen jälkeen.
EDIT: Tänään paras korkeus vintturista Askilla 910m!!

H.Sandberg

Tere

Ei muuta kuin tuosta hinnasta. Kävin katsomassa Krefeldissä käytettyä Tost vintturia. Se oli muistaakseni 4v vanha ja hintapyyntiä oli 35000€ plus verot.
Tuossa kerhorakentelussa on vain se vika, että se vie aikaa ja ratkaisut ovat yleensä aika omaperäisiä, pitää kokeilla jotain uutta jne. Sen lisäksi tulee huollettavuus ja luotettavuus. Kun ostaa lähes valmiin paketin, nämä asiat ovat kunnossa. Lisäksi nämä tehdasvintturit ovat todella valmiita kaikin puolin.
Kiteen vintturiprojekti ansaitsee hatunnoston, mutta monellakaan kerholla ei ole tuota Pelle Pelotonta, joka jaksaa ottaa vastuulleen koko rakennusprojektin. Kerhotyöhön löytyy yhtä monta neuvojaa, kuin siinä on jäseniä.
Håkan

Andrei Simonievits

Tonnit paukkuu!  Tänään Kiteellä vintattiin uusi korkeusennätys 1020 metriä. Koneena taitolentokone Pilatus ja puikoissa Jysky Viitasaari. Vastatuulta n.11KT. Kaikki muutkin vinttaukset nousi yli 900metrin. Ja lankaa oli suorana 2000m.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod