Lento-ominaisuudet peltikone / komposiittirakenne ??

[inkavuori]

Hei ! Olen aloitellut ultra-kurssin ja kiinnostukseni olisi hankkia oma konekin joskus .
Tiedustelisin esim. EV-97 nuorempi kuin vm. 2002 vastaan samanikäiset komposiittirakenteiset koneet
onko niissä suuriakin eroja lentoteknisesti ja muissakin ominaisuuksissa ?
Onko tuo EV-97 jo vanhanaikainen malli ja nämä komp. rakenteiset syrjäyttämässa peltiset laitteet ?
En juurikaan ole kiinostunut näistä alumiiniputkikehikkokoneista !
T.raimo j

[Aki Suokas]

Rakennemateriaali (pelti, komposiitti, puu, putki jne) ei vaikuta suoraan mitenkään lento-ominaisuuksiin tai lentämiseen. Ilma ei tiedä mitä materiaalia siellä pinnan alla on!  Ja lentämiseen taas vaikuttaa ulkokuoren muodon lisäksi miten ohjainpinnat on järjestetty. Ja siihenkään ei rakennusmateriaalilla ole mitään suoraa vaikutusta.

Miten kone on yleensä toteutettu vaikuttaa. Mutta mitään yleistystä (vm 2008 on aina parempi kuin vm 2002) ei voi antaa.
Hyvyyteen voit myös liittää koneen yleisen ylläpidon, huollettavuuden, korjaamisen mahdollisuudet, säilytyksen helppouden jne. Lentäminen on vain se mukavin osa koneen omistamisessa.

Mutta tälläkin foorumilla on taitettu peistä (ja paljon) siitä mikä olisi paras kone jne. Jos tästä kehittyy sellainen säie, niin paras olla lukematta, ei siitä varsinaisesti mitään kostu. Lennä ensin kurssi ja mieti vasta sitten (tai kurssin aikana) mitä haluat.

[Lattakierre]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

[inkavuori]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

Eiköhän se operointi tulisi olemaan kaikkia noita, jos mahdollista. En tunne juurikaan laitteiden tehoja, mutta ei noissa näyttäsi olevan kuin tuo 100 hv.
Kelkoissa ja jeteissäkin on jo toista sataa. Jos kone 2 paikkainen niin eikös se luonnollisesti tuntuisi olevan jo 2:lle tarkoitettu
Eli jos ymmärsin oikein kirjoituksen niin jos kone on jotenkin kasvattanut vuosien saatossa painoaan ja 2 hlö:llä ylittyy se tietty painoraja niin eikun
kaveri jää pois kyydistä>> Pahimmassa tapauksessa kuskikin ! Taitaa olla mahdollista näillä lasikuitu/vaahto koneilla !  :huh:
Jos joku ei uskalla vastailla noihin lento-ominaisuuksiin jne. voi lähettää yksityisviestiäkin sähköpostiosoitteeseeni .

[Markku Hiedanpää]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

Eikä vain punnitustodistuksen numeroita, ota vaaka mukaan jos menet ostamaan konetta ja punnitse kone itse, niiin näet mitä se todella painaa 

[inkavuori]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

Eikä vain punnitustodistuksen numeroita, ota vaaka mukaan jos menet ostamaan konetta ja punnitse kone itse, niiin näet mitä se todella painaa 

Mistäs se sitten johtuu, että niistä on tullut niin ylipainoisia ( onko rakenteet imeneet kosteutta jne.  ? ) :huh:

[Markku Hiedanpää]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

Eikä vain punnitustodistuksen numeroita, ota vaaka mukaan jos menet ostamaan konetta ja punnitse kone itse, niiin näet mitä se todella painaa 

Mistäs se sitten johtuu, että niistä on tullut niin ylipainoisia ( onko rakenteet imeneet kosteutta jne.  ? ) :huh:

Tehtailta sai aikoinaan sellaisen punnitustodistuksen kuin halusi (tämän takia kaikki ultrat nykyisin tarkastuspunnitaan ensikatsastuksen yhteydessä) ja koneiden ylivarustelu, jossa jätetään huomiotta se että jokainen osa joka lisätään koneeseen painaa jotakin 

ps. Konetta hankittaessa kannattaa muistaa myös TRG M1-7 siirtymäsäännös:

17.4 Peruskoulutukseen käytettäväksi ilma-alukseksi ei saa 31.12.2008 jälkeen lisätä koulutuslupaan kaksipaikkaista ilma-alusta, jonka kuormattavuus punnitustodistuksen perusteella on alle 165kg.

[inkavuori]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

Eikä vain punnitustodistuksen numeroita, ota vaaka mukaan jos menet ostamaan konetta ja punnitse kone itse, niiin näet mitä se todella painaa 

Mistäs se sitten johtuu, että niistä on tullut niin ylipainoisia ( onko rakenteet imeneet kosteutta jne.  ? ) :huh:

Tehtailta sai aikoinaan sellaisen punnitustodistuksen kuin halusi (tämän takia kaikki ultrat nykyisin tarkastuspunnitaan ensikatsastuksen yhteydessä) ja koneiden ylivarustelu, jossa jätetään huomiotta se että jokainen osa joka lisätään koneeseen painaa jotakin 

Eli kerrataanpa nyt kun uusi punnitus 5-vuoden välein ja esimerkki kone painaakin 350 kg ja UL-kone saa nyt painaa 450 kg niin kantavuus
on vain tuo 100 kg eli eihän sinne silloin mahdu kuin 1 tukevampi savolainen rattiin 

[Markku Hiedanpää]

Niin siinä käy  :embarassed:

[inkavuori]

Niin siinä käy  :embarassed:

No voi nenä  :huh:
Nyt sitten voi jo jatkaakin tuon aiheen parissa , jos löytyisi kommentoitavaa 

[Reijo Österberg]

Jos kyseessä on amfibioultra tai kellukkeilla oleva ultra, niin maksimipaino saa olla 495 kg (mikäli valmistaja antaa luvan).

[Armin Züger]

Mistäs se sitten johtuu, että niistä on tullut niin ylipainoisia ( onko rakenteet imeneet kosteutta jne.  ? ) :huh:

näin tietysti voi käydä myös miehistölle (b)

[kate]

Ja kannattaa myös miettiä tuletko operoimaan asfaltilta ,soralta, lumelta vai kiinnostaako kellukelentäminen. Eli nokka- vai kannuspyörällä ja riittääkö tehot/toimiiko kellukkeilla jos tarvis..jos kaverin haluat kyytiin tutki/laske punnitustodistuksen lukemia, markkinoilla on helskutin ylipainoisia koneita. 

Pelkkien punnitustodistuksen numeroiden katsominen tai koneen punnitseminen ei tee hullua hurkaammaksi,
markkinoilla on myös kevyempia aika heiveröisiä koneita jotka eivät anna niin helposti anteeksi pilotin tekemiä
virheitä ja korjaus voi tulla todella kalliiksi.

Ultraluokan ongelma on että voit ostaa heiveröisen koneen ja olla sovussa omantuntosi kanssajos ylipaino sitä kolkuttaa
tai ostaa vahvan koneen joka on mitoitettu kestämään Amerikan LSA-luokan painot ( esim 600kg). Käytännössä kun
useimmiten paino ja kestävyys käy käsikädessä.

Tosin, aina voi tehdä niin suuren virheen että mikään kone ei sitä kestä eli vahvan koneen
ostaminen ei ole mikään tekosyy olla opettelematta lentämään hyvin.

Komposiittikoneen etu on myös etu on myös se että se on helposti korjattavissa jos jotain sattuu.

Me päädyille ekana koneena aikanaan vahvaan komposiittirakenteiseen koneeseen, se oli
ennen meitä kestänyt satoja tunteja koullentoja ja sitten keidän kahden silloin vielä
aloittelevan pilotin toimesta tiimankeruuta ja aloittelijoiden virheitä ilman vaurioita.
Päätöstä emme ole katuneet ....



Kate

PS. En sitten kehoita ketään lentämään ylipainolla, tosin, en myöskään ottamaan turhan niukasti polttoainetta
ja laihdutuskuuria voin suositella itseni lisäksi monelle muullekkin pilotille ylipaino-ongelmien ratkaisuksi

[Vesa Pehkonen]

Ei paino tee koneesta turvallista :huh:! Taitaa päinvastoin olla niin, että painon lisääntyessä myös riski henkilövaurioista kasvaa.
Kuten Aki jo toikin esille, ei myöskään rakennemateriaali vaikuta siihen mikä kone on turvallinen lento-ominaisuuksiltaan.
Jos olet etsimässä valmista uutta ultraa, jäävät rakennevaihtoehdoiksi laminaatit ja metalli sekä niiden sekarakenteet.
En äkkiä muista yhtään puurakenteista konetta jonka voi ostaa valmiina. Jos haetaan konetyyppiä jonka kuormattavuus on kaksipaikkaisena
aidosti 175 kg ei kuitulaminaattikoneita montaa löydy. Aidolla tarkoitan sitä, että punnituksessa ei poisteta ovia ja muita varusteita taikka vesikoneella
pyöriä. Jos ko. materiaalista tehdään "aito ultra" maksavat materiaalit, suunnittelu ja valmistus niin paljon että hintalaput alkavat lukemista 80.000 €
ylöspäin. Alkuperäinen ultralentämisen idea on noilla hinnoilla kadonnut. Kate korostaa kuitukoneen helppoa korjattavuutta, en ole samaa
mieltä. Nykyaikaisilla laskentamenetelmillä, alipaine tekniikalla ja autoklaavissa tehty kuormaa kantavan kolmitaho kaarevan pinnan korjaus ei onnistu
alkuunkaan kotikonstein. Kalliiksi tulee!!

Kokometallikoneita vaivaa sama liikalihavuus kuin edellä mainittuja. Ylivoimainen rakennetyyppi on edelleen ultrissa metalliputki polyesterikangaspinnoit-
teella. Markkinoilta löytyy suuri määrä tyyppejä aidolla 175 kg kuormattavuudella. Helpoin rakenne korjattavuuden kannalta on
mekanisesti liitetyt alumiiniputket. Toinen ja historian saatossa yleisin putkirakenne on hitsattu teräsputkirakenne.

Em. seikoista johtuen hinta on noin puolet halvempi kuin kuiturakenteinen. Eihän valmis kone ole koskaan harrastajan kannalta edullinen.

Korostaisin samaa kuin edellä on jo tullut esiin:
- Mieti miten koneellasi harrastat, maalta-lumelta-vedestä ? Oma kone/kimppa kone ? Paljonko lennät ?
- Koska em. juttuja et voi vielä tietää, lennä lupakirja ja lentele eri käyttötarkoituksiin soveltuvilla laitteilla ja muodosta sitten ITSE kuva tarpeistasi.
   Meille neuvoja antaville kuva on jo muodostunut ja meillä on pyrkimys vedättää oman mieltymyksemme suuntaan.
- Ylhäällä 1000...1500 jalassa et ollenkaan tunnista onko matkanoputesi 100 vaiko 150 km/h. 80 % lennoista tehdään 10 km säteellä kotikentästä
   joten nopeudella ei ole ratkaisevaa merkitystä ja mihin hemmetissä sitä sitten on niin kiire.

[Lattakierre]

Pehkosen Vesa puhuu asiaa.. ylipaino ei välttämättä tee koneesta yhtään lujempaa, kertoo ennemminkin heikosta suunnittelusta kun ei ole pysytty sovituissa normeissa.Yleensä tällä palstalla ylipainoa vähättelevät ne jotka sellaisen koneen ovat hankkineet. Se että jossain maailmalla saa lentää suuremmilla massoilla ei sinua auta suomessa, ehkä joskus rajat nousevat mutta en laittisi sen varaan mitään..ja sen ylipainon huomaat viimeistään siinä kun laitat kellukkeet alle, teho loppuu siitä sataheppaisestakin..

[pimattil]

- Ylhäällä 1000...1500 jalassa et ollenkaan tunnista onko matkanoputesi 100 vaiko 150 km/h. 80 % lennoista tehdään 10 km säteellä kotikentästä
   joten nopeudella ei ole ratkaisevaa merkitystä ja mihin hemmetissä sitä sitten on niin kiire.

Sinulla oli viestissäsi monta hyvää juttua, mutta tämä kyllä ampuu yli. Tämä lienee enemmänkin kiinni jokaisen henkilökohtaisista taipumuksista eli sen sijaan, että 80 % lennoista olisi kentän ympärillä niin enemmänkin kiinnittäisin huomiota, mitä ne kullakin yksilöllä ovat. Eli jos haluaa lentää laskukierrosta pidemmälle, niin matkalentonopeus on hyvinkin merkittävä. Siihen kun lisätään 20 - 30 km/h vastatuulta niin alkaa usko äkkiä loppua hitaalla koneella kun matkaa olisi taitettavana jokusen sataa kilometriä.

Ultran solvetumisesta matkalentämiseen kaksi päällä ja matkatavaroilla onkin sitten toinen juttu, johon tässä säikeessä onkin jo viitattu.

[inkavuori]

- Ylhäällä 1000...1500 jalassa et ollenkaan tunnista onko matkanoputesi 100 vaiko 150 km/h. 80 % lennoista tehdään 10 km säteellä kotikentästä
   joten nopeudella ei ole ratkaisevaa merkitystä ja mihin hemmetissä sitä sitten on niin kiire.

Sinulla oli viestissäsi monta hyvää juttua, mutta tämä kyllä ampuu yli. Tämä lienee enemmänkin kiinni jokaisen henkilökohtaisista taipumuksista eli sen sijaan, että 80 % lennoista olisi kentän ympärillä niin enemmänkin kiinnittäisin huomiota, mitä ne kullakin yksilöllä ovat. Eli jos haluaa lentää laskukierrosta pidemmälle, niin matkalentonopeus on hyvinkin merkittävä. Siihen kun lisätään 20 - 30 km/h vastatuulta niin alkaa usko äkkiä loppua hitaalla koneella kun matkaa olisi taitettavana jokusen sataa kilometriä.

Ultran solvetumisesta matkalentämiseen kaksi päällä ja matkatavaroilla onkin sitten toinen juttu, johon tässä säikeessä onkin jo viitattu.

Pimattil >> sulla näyttää lukevan tuon koneen kohdalla EV 97 voisitko kenties kertoa sen lento-ominaisuuksista rehellisesti ja mitään pois jättämättä 
Kiinostukseni olisi myös lentää matkalentoa yleisesti eli jos tämänluokan koneilla ajellaan se 80 % siinä kentän tuntumassa ja se on se saatava lentonautinto
niin ehkä minun sitten kannattaa lennellä noilla turistilennoilla tuonne Aasian suuntaan jne. 

[kate]

Pehkosen Vesa puhuu asiaa.. ylipaino ei välttämättä tee koneesta yhtään lujempaa, kertoo ennemminkin heikosta suunnittelusta kun ei ole pysytty sovituissa normeissa.Yleensä tällä palstalla ylipainoa vähättelevät ne jotka sellaisen koneen ovat hankkineet. Se että jossain maailmalla saa lentää suuremmilla massoilla ei sinua auta suomessa, ehkä joskus rajat nousevat mutta en laittisi sen varaan mitään..ja sen ylipainon huomaat viimeistään siinä kun laitat kellukkeet alle, teho loppuu siitä sataheppaisestakin..

Paino ei lisää lujuutta jos painoa tehdään lisää tekemällä
kone betonista tai pistämällä takapaksiin 50kg painava suppari.

Nyt kuitenkin puhutaan lentokonesuunnittelusta. Eräissä
aerodynamiikan ja lentokonesuunnittelun teoksessa mainittiin
että perus suunnittelun "thumb rule" on MTOW:in ja tyhjäpainon suhde
0.6, Ulran 450/275=0.61 Tämä sopii hyvin kaavaan. Kaava muuten
k.o kirjan mukaan pätee erittäin hyvin lähes suureen osaan pieniä
"tavallisilla" tekniikoilla puu/metalli/komposiitti/putki/rätti jne koneita
poikkeukset on harvoja. Jos tuostahirveästi poiketaan parempaan
päinniin sitten aletaan tarvitsemaan aika kaliita erikoisstarkaisuja
kuten Dynaeron MCR-01.

Siis, yksi kilo lisää koneen massaan tuo melkein yhden kilon kuormattavuutta
tai vastaavan määrän lujuutta jos k.o kuormattavuutta ei käytetä.
Tai toisinsanottuna, kun koneen toiminta-aluetta (envelope) lasketaan,
niin lasketaan siipisalkoihin yms laskennallisella maksimi MTOW:illa
että kestääkö konje  vaatimusten mukaiset kiihtyvyydet ( +3.8g , -1.2g)
ja niidenmukaan määritellään sitten mittarin vihreä kaari jne.
Ei liene yllätys että jos kone on mitoitettu yli 450kg painolla
niin se on kestävämpi.

Siis, sanoisin että on aika paljon perustellumpaa näyttöä sanoa että
painavampi kone on vahvempi kuin sanoa että se sitä ei ole.

Lentokoneen suunittelu on aina kompromissi monen asian välillä, paino, lujuus,
sakkausnopeus, huippunopeus, hinta jne. Minkä tahansa asian liiallinen
painottaminen yleensä aina johtaa siihen että jostain noista toisista on tingittävä.
Valitettavasti tilasto(vakuutus) matematiikka osoittaa että ultrissa
se on useimmiten tingitty lujuudesta.

Käytännön esimerkkejä asiasta:

Taitaa olla aika yleisesti hyväkytty tosiasia että ultrien suuri
vauriotiheys osittain johtuu heiveröisistä rakenteista. Muistaakseni
tämän on saanut kuulla jo onnettomuustutkija Lähteenmäenkin lausumana
monen muun asiantuntijan lisksi. Vakuutusyhtiötkin ovat tuon vauriotiheyden
suhteen tulleet samaan tulokseen ja ultralla vakuutusmaksu on tuplat
moottorikoneeseen.

Jostain kummasta syystä se peltinen 2-paikkainen ultran vastine,
Mopo-Cessna kestää kummasti kokemattomien oppilaiden virheet.

Ei tarvita kovin kummoista maalaisjärkeä arvata että jos laskutelineet
näyttävät mehupillin päässä olevilta ostoskärrynrullilta niin ne ei
ole kovinkaan kestävät.

Jos koneella aikoo lentää matkaa niin nopeudella on merkitystä.
Kun tuuli siellä 2000 jalassa on ihan tavallisestikkin 20..30 solmua niin
se verottaa 70 solmua menevän koneen matkanopeudesta aika paljon.
Jos vielä pedanttisesti lentä vähillä bensoilla ja yrittää epätoivoisesti
yhä harvenevassa polttoineenjakeluverkostossa päästö kenttälle jolla
saa tankatuksi koneen niin jomma alkaa olla pian itsemurhatouhua.

Vielä enemmän kamikatze touhuksi se muuttuu, jos veilä ennestään
hitaaseen ylätasokoneeseen pistetään kellukkeet ja matkanopeus tippuu
entisestään, painon säästämiseksi koneeseen ei hankita gepsiä,
VFR:ssä voi joutua kiertämään pilviä ja sateita, ollaan menossa oudolle
korpikenttälle jne

Tosin, henkihän on jokaisen oma .....

Itse edeleen mielummin lennän vahvalla riittävän nopealla matkakoneella
ja riittävällä polttoaineella, kytän kartan ja kompassin lisäksi gepsiä jne.

Kate

[kate]

Sinulla oli viestissäsi monta hyvää juttua, mutta tämä kyllä ampuu yli. Tämä lienee enemmänkin kiinni jokaisen henkilökohtaisista taipumuksista eli sen sijaan, että 80 % lennoista olisi kentän ympärillä niin enemmänkin kiinnittäisin huomiota, mitä ne kullakin yksilöllä ovat. Eli jos haluaa lentää laskukierrosta pidemmälle, niin matkalentonopeus on hyvinkin merkittävä. Siihen kun lisätään 20 - 30 km/h vastatuulta niin alkaa usko äkkiä loppua hitaalla koneella kun matkaa olisi taitettavana jokusen sataa kilometriä.

Ultran solvetumisesta matkalentämiseen kaksi päällä ja matkatavaroilla onkin sitten toinen juttu, johon tässä säikeessä onkin jo viitattu.

Pimattil >> sulla näyttää lukevan tuon koneen kohdalla EV 97 voisitko kenties kertoa sen lento-ominaisuuksista rehellisesti ja mitään pois jättämättä 
Kiinostukseni olisi myös lentää matkalentoa yleisesti eli jos tämänluokan koneilla ajellaan se 80 % siinä kentän tuntumassa ja se on se saatava lentonautinto
niin ehkä minun sitten kannattaa lennellä noilla turistilennoilla tuonne Aasian suuntaan jne. 

Kerron vähän omia kokemuksia. Meillä on TL-96 Star, helpoiten sitä voi verrata EV-97 Eurostarin komposiittirakenteiseksi
kilpailijaksi. Kun konetta oltiin hankkimassa niin näitä kahta lähinnä katseltiin. Eurostaaria kuten myös Ikarusta
olen kerhokoneena lennellyt.

Omasta mielestäni Eurostari on ihan hyvä kone lentää ja jos olisin itse ostamassa nyt ultraa
niin ostaisin mielummin Eurostarin kuin sitä useamman kymmenen kiloa keveämmän
heiveröisen härpäkkeen.

Itse olemme yuon TL-96 Starin kanssa käyneet pari kertaa lapin reissulla
Reissukuvia löytyy http://www.katix.org/gallery2/main.php .
Lisäksi on tullut käydyksi Barkarbyssä yms

Eli mielestäni erinomainen matkakone, riittävän nopea ja sopii silti hyvin
vaikka noille lapin lyhyemmille kenttillekkin. Eurostarista voisi sanoa about samat.

Kate

[Lattakierre]

Siinäpä tuli jälleen selittelyä miksi painorajat saa ylittää..jos ultran painorajat käy ahtaaksi niin kukaan ei kiellä siirtymästä niihin "oikeisiin" koneisiin. TL vissiin ihan lentokelpoinen mutta vain hyväkuntoisille kentille, suksi ja vesi hommiin on tarjolla parempiakin vaihtoehtoja. Ja jotenkin sai käsityksen omistajan selityksistä että kyseisen koneen painot ei mene ultran rajoihin..

[kate]

Siinäpä tuli jälleen selittelyä miksi painorajat saa ylittää..jos ultran painorajat käy ahtaaksi niin kukaan ei kiellä siirtymästä niihin "oikeisiin" koneisiin. TL vissiin ihan lentokelpoinen mutta vain hyväkuntoisille kentille, suksi ja vesi hommiin on tarjolla parempiakin vaihtoehtoja. Ja jotenkin sai käsityksen omistajan selityksistä että kyseisen koneen painot ei mene ultran rajoihin..

En selittänyt, miksi painorajat saa ylittää. Ilmailumääräysten lisäksi kun on olemassa sellaiset asiat kuin
fyyiikan lait. Jos koneesi on mitoitettu 450kg MTOW:ille, niin ylikuormattuna se ei kestä enää luvattuja
G-kuormia,esimerkiksi puuskaisella säällä joten älä ihmettele jos siivet jää matkalle tai jos
laskutelineet menee rullalle.

Tuo TL-96 on erittäin soveltuva sellaisille kenttille jonne yllensä tri-gear koneella voi mennä.
Siinä on isommat renkaat jotka soveltuu nurmi- ja hiekkakenttille paljon paremmin kuin monen
koneen ostoskärryn rullat. Jos haluat todellisen puskakoneen niin silloin kannattaa
harkita kannuspyöräkonetta mutta siitäkin ilosi jää pieneksi jos yrität sillä mennä
joidenkin ostoskärryn rullienkanssa huonolle kenttälle sillä niistä kunnon
"trundra-tires" tekee heti lisäpainoa .....

Sukset saat TL96 Stariin tai EuroStariin siinä kuin muihinkin koneisiin.

Jos haluat vesikoneen jolla kelpaa tehdä matkaa niin sitten kannattaa harkita
SeaMax:ia. Nuo kellukkeet kun hidastavat vielä reilusti lisää muutenkin
jo hitaan ylätasokoneen kulkia että matkasta varsinkin vastatuuleen ei tule enää mitään.


Niin, ja Piper Archeria Thielertin dieselillä tässä ollaan oltukkin katselemassa, einiinkään
painojen takia kuin sen takia että saisi IFR-koneen.

Kate

[Lattakierre]

Myös siinä sun piipperissä on rajat jotka ylittämällä ei kestä luvattuja g-voimia, tiedoksi vaan ettei tule yllätyksenä..

[kate]

Myös siinä sun piipperissä on rajat jotka ylittämällä ei kestä luvattuja g-voimia, tiedoksi vaan ettei tule yllätyksenä..

Totta. Avainasia on vain tuntea, mitkä ne rajat on. Se, mitä kritisoin oli että tehdään yksioikoisia
johtopäätöksiä että kevyempi ultra olisi parempi. Yleensä vaan on vahvemmalla ja siten raskaammalla
koneella ne rajat on kauempana. Kevytrakenteisella koneella siinä 450kg:ssä ollaan helposti myös
koneen rakenteellisen kestävyyden rajoilla.  Muistaakseni näiden 2-tahtiultrien aikakaudelta löytyy monia
todella kevyitä kaksipaikkaisa koneita. Siis jos keveys on sinulle tärkein niin kannattaa
harkita Fox:ia, Kojoottia  Kolb Twinstaria jne. Monessa noista ei MTOW ole edes tuo 450kg
kun koneen rakenteelliset rajat tulee vastaan aikaisemmin. Jos haluat taatusti painoihin menevän
todella kevyen koneen ja edullisesti niin katsoppa huviksesi tämän foorumin myydään palstaa
Siellä kaupan on Kolb TwinStar, Tyhjäpaino 185 kg, max. lentopaino 341 kg ja koneesta pyydetään 7500.

Kate

[inkavuori]

En selittänyt, miksi painorajat saa ylittää. Ilmailumääräysten lisäksi kun on olemassa sellaiset asiat kuin
fyyiikan lait. Jos koneesi on mitoitettu 450kg MTOW:ille, niin ylikuormattuna se ei kestä enää luvattuja
G-kuormia,esimerkiksi puuskaisella säällä joten älä ihmettele jos siivet jää matkalle tai jos
laskutelineet menee rullalle.

Sukset saat TL96 Stariin tai EuroStariin siinä kuin muihinkin koneisiin.

Jos haluat vesikoneen jolla kelpaa tehdä matkaa niin sitten kannattaa harkita
SeaMax:ia. Nuo kellukkeet kun hidastavat vielä reilusti lisää muutenkin
jo hitaan ylätasokoneen kulkia että matkasta varsinkin vastatuuleen ei tule enää mitään.


Niin, ja Piper Archeria Thielertin dieselillä tässä ollaan oltukkin katselemassa, einiinkään
painojen takia kuin sen takia että saisi IFR-koneen.

Kate

Eikös tuo MTOW 450 kg ole myös EV-97 eli eihän siihen lisäkuormaa saa hyvinkään paljoa laitettua ! ?
Mutta kait niitä testataan suuremmilla kuormilla ja eikös samaisia koneita yleensä myydä muihin maihin
suuremmilla arvoilla> ainut nämä Eu-säännöt , joissa on nyt keksitty tämä 450 kg

Suksiasia ok

Seamax oli 1 vaihtoehto mutta nyt täytyy se sulkea pois, vaikka se noissa esitelennoilla näkyy ilmassa pysyvänkin ( myötätuulessa )

Vaihtoehtoja on moniaita mutta noita myytäviä taitaa olla vähempi ( käytetyt ) !
Ja kun nyt ei ollut ajatus lähteä ihan näitä yks.len.lupakirjoja hankkimaan ajatus oli vähän toisenlainen eli jos tämä Ul-riittäisi ensialkuun
tällaiseen harrasteilmailuun. Tai sitten on hommattava uusi luuta  :

[kate]

Eikös tuo MTOW 450 kg ole myös EV-97 eli eihän siihen lisäkuormaa saa hyvinkään paljoa laitettua ! ?
Mutta kait niitä testataan suuremmilla kuormilla ja eikös samaisia koneita yleensä myydä muihin maihin
suuremmilla arvoilla> ainut nämä Eu-säännöt , joissa on nyt keksitty tämä 450 kg

Ainakin Tuosta Evektorin uudemmasta mallista, SportStarista he sanovat suoraan "Reduced MTOW to UL
regulations (472.5 kg) but with designed MTOW 575 kg".

Seamax oli 1 vaihtoehto mutta nyt täytyy se sulkea pois, vaikka se noissa esitelennoilla näkyy ilmassa pysyvänkin ( myötätuulessa )

Vaihtoehtoja on moniaita mutta noita myytäviä taitaa olla vähempi ( käytetyt ) !
Ja kun nyt ei ollut ajatus lähteä ihan näitä yks.len.lupakirjoja hankkimaan ajatus oli vähän toisenlainen eli jos tämä Ul-riittäisi ensialkuun
tällaiseen harrasteilmailuun. Tai sitten on hommattava uusi luuta  :

Niin koneen valinta on kompromissi aina ja raha ei ole suinkaan vähäpätöisin niistä.
Kaikkea hyvää ei voi koskaan saada kerralla. Nopea matkakone tai kellukekone
harvoin löytyy samasta. Jos haluat lujan ja kevyen, osta kaksi konetta.

Jos haluat vahvaa ja edullista matkakonetta niin käytetty EV-97 Eurostar, tai TL-96 star on hyviä.
Jos haluat uudempaa, nopeampaa ja kalliimpaa matkakonetta niin WT-9 Dynamic tai Xephyr,
jos rahasta ei ole pulaa niin MCR-01 ja saat kevyen, erittäin nopean ja ilmeisesti myös lujan.
Jos haluat matkantekoon soveltuvan vesikoneen ja raha ei ole ongelma niin SeaMax.
Jos haluat hitaan kellukekoneen kohtuuhintaan niin sitten käytetty Ikarus, Zenair tai SkyRanger.

Jos rahasta ei ole pulaa, olet valmiita maksamaan unelmasta ( siis ei vielä yhtään lentävä tehty )
itsesi kipeäksi  ja haluat todella nopean amphibio matkakoneen niin  Sitten vaanmuiden miljonäärien
kanssa Lisa:n jonotuslistalle http://lisa-airplanes.com/


Kate

[Lattakierre]

Mistä kohtaa TL on vahvempi kuin zenair?

[kate]

Mistä kohtaa TL on vahvempi kuin zenair?

Jotta tuon voisi sanoa niin pitäisi olla valmistajan laskelmat. Starista ne minulla
on mutta Zenairista ei. Zenairin sivulla sen VLA-versiolle luvataan 500kg .
Eli, esitin kirjallisuudessa olevan kaavan että yleensä "normaaleilla" rakenteilla
tämän koneluokan koneilla Mtow:in ja tyhjämassan suhde on 0.6 .
Yleistetystä kaavasta ei voi tietenkään ilman valmistjan tarkkoja laskelmia
vetää minkään koneyksilön lujuudesta suoria johtopöötäksiä.

Tilastollisesti(vakuutusmatemaattisesti)  voidaan todeta että monet ultrat
ovet liian heiveröisiä.

Kate

[Vesa Pehkonen]

Et Kate näytä kovin syvällisesti perehtyneen 80- ja 90-lukujen ultraharrastukseen.
Harrastajat olivat innoissaan kun vihdoinkin saatiin kalustoa jolla voi harrastaa lentämistä kaikkina vuodenaikoina.
Ne olivat kuule aikoja joita moni muistelee kaiholla:
- Parasta oli porukoissa touhuaminen ja koneiden rakentelu ja varustelu. Lennettiin puljassa naapurikentälle tai meren- tai järvenjäälle
   makkaranpaistoon. Samalla siinä pohdittiin joskus vähän oikukkaan kaksitahtisen sielunelämää.
- Oli Ultrien SM-kisat kesäisin, mieleenjääneitä hyviä hetkiä.
- Sitten saatiin 450 kg tyhjäpainopainoraja, se oli jo yli kaikkien odotusten, mahtavaa.

Semmoista! Alunperinkään ultrakevyttä ei ole tarkoitettu matkakoneeksi vaan lähilentämiseen soveltuvaksi mahdollisimman monipuoliseksi
harrastevälineeksi, jonka itse voi huoltaa ja korjata tiettyyn rajaan asti. Me lennettiin ja viranomainen valvoi että homma pysyi jotenkin
raameissaan. Homma oli niin uuttaa että perinteiset ilmailukerhotkaan eivät oikein tienneet miten suhtautua ilmiöön. Oli vähättelyä ja jopa
ivailivat ns. perinnelentäjät. Ei lentäminen voi olla jokamiehen oikeus, se kuuluu vain harvoille ja valituille. Kateus taisi olla monesti perim-
mäinen vaikutin. Noilla ultralentäjillä on jotenkin liian positiivinen ote ja meininki.

Jotenkin nuo käyttämäsi ilmaisut ovat tuttuja tuolta ajalta:
- "2-tahtisen aikakaudelta"
- "härpäkkeet"
- "kangaspuut"
- "raatokärpänen" meillä päin käytetty ilmaisu

Voisinhan minäkin alkaa käyttämään ilmaisua "turvonneet lasikuitumöhköt, pilaavat ultrailmailua". Toisaalta kyllä odotankin viranomaiselta
tiukempaa massojen kontrollia. Hiedanpää kerran luennoidessaan sanoikin että se on ilmailijoiden vika kun ostatte liian painavia koneita,
näinhän se on. Kun kauppa ei käy niin pakko on keventää.

Olet selvästikkin siirtymässä pois ultrailmailun parista kun matkalentäminen on se sinun juttusi. Ristiriitojahan siinä syntyy kun yrität liiaksi
tehdä kompromisseja. Matkalentäminen harrastuksena on selvästikkin tyyppihyväksyttyjen aluetta, toki uusi VLA tuo asiaan loivennusta.
Teet mielestäni hallaa ultrailmailulle kun heittelet yleistyksiä:
- "450 kg ollaan helposti myös koneen rakenteellisen kestävyyden rajoilla", MITEN NIIN KYSYN MINÄ?
- "Tilastollisesti voidaan todeta että monet ultrat ovat liian heiveröisiä", MITÄ OVAT SITTEN LIITIMET JA TRIKET SINUN MITTAREILLA?
- "2-tahtiultrien aikakudella" 2-TAHTISET OVAT VIELÄ PITKÄÄN VOIMLAITTEENA JA UUSIA KEHITETÄÄN MAILMALLA

Em. kommentit aiheuttavat uusien ultralentäjäehdokkaiden päissä ristiriitaisia tunteita kuten jo huomaamme Raimon palautteesta.

Lueppas Raimo "inkavuori" Julkunen tarkkaan oheisen luettelon ultrien teknisiä arvoja ja yllätyt, löytyy myös hyvin kuormattavia ultria.

http://www.pilotmix.com/aircraft.php
http://www.aeropup.com/specs.htm

[kate]

Et Kate näytä kovin syvällisesti perehtyneen 80- ja 90-lukujen ultraharrastukseen.
Harrastajat olivat innoissaan kun vihdoinkin saatiin kalustoa jolla voi harrastaa lentämistä kaikkina vuodenaikoina.
Ne olivat kuule aikoja joita moni muistelee kaiholla:
- Parasta oli porukoissa touhuaminen ja koneiden rakentelu ja varustelu. Lennettiin puljassa naapurikentälle tai meren- tai järvenjäälle
   makkaranpaistoon. Samalla siinä pohdittiin joskus vähän oikukkaan kaksitahtisen sielunelämää.
- Oli Ultrien SM-kisat kesäisin, mieleenjääneitä hyviä hetkiä.
- Sitten saatiin 450 kg tyhjäpainopainoraja, se oli jo yli kaikkien odotusten, mahtavaa.

Empä ollut tuolloin mukana kuvioissa mutta ihan hauskalta tuo kuullosti.
Joskus on miettinyt että kun noita 2-tahtisia saa halvalla niin voisihan se olla kivaa pörrätä
mökkijärvellä kauniina kesäpäivänä mutta kieltämättä Lähteenmäen juttuja lukeneena
ja kuunnelleena jos metsän päälle tekee mieli niin pitäisi päivittää HKS-700 moottoriin.

Semmoista! Alunperinkään ultrakevyttä ei ole tarkoitettu matkakoneeksi vaan lähilentämiseen soveltuvaksi mahdollisimman monipuoliseksi
harrastevälineeksi, jonka itse voi huoltaa ja korjata tiettyyn rajaan asti. Me lennettiin ja viranomainen valvoi että homma pysyi jotenkin
raameissaan. Homma oli niin uuttaa että perinteiset ilmailukerhotkaan eivät oikein tienneet miten suhtautua ilmiöön. Oli vähättelyä ja jopa
ivailivat ns. perinnelentäjät. Ei lentäminen voi olla jokamiehen oikeus, se kuuluu vain harvoille ja valituille. Kateus taisi olla monesti perim-
mäinen vaikutin. Noilla ultralentäjillä on jotenkin liian positiivinen ote ja meininki.

Jotenkin nuo käyttämäsi ilmaisut ovat tuttuja tuolta ajalta:
- "2-tahtisen aikakaudelta"
- "härpäkkeet"
- "kangaspuut"
- "raatokärpänen" meillä päin käytetty ilmaisu

Tuo ilmaisu minun "2-tahtisten aikakaudella" ei sinänsä sisällä arvotuksia, itse voit pitää sitä hyvänä ja musitaa makkaranpaistoa jäällä.
Kieltämättä nuo tuonaikaiset koneet olivat aika monet, jos nyt sitten kauniimmin sanotaan niin ainakin aika omintakeisia ulkoasultaan
ja rakenteiltaan.

Voisinhan minäkin alkaa käyttämään ilmaisua "turvonneet lasikuitumöhköt, pilaavat ultrailmailua". Toisaalta kyllä odotankin viranomaiselta
tiukempaa massojen kontrollia. Hiedanpää kerran luennoidessaan sanoikin että se on ilmailijoiden vika kun ostatte liian painavia koneita,
näinhän se on. Kun kauppa ei käy niin pakko on keventää.

Olet selvästikkin siirtymässä pois ultrailmailun parista kun matkalentäminen on se sinun juttusi. Ristiriitojahan siinä syntyy kun yrität liiaksi
tehdä kompromisseja. Matkalentäminen harrastuksena on selvästikkin tyyppihyväksyttyjen aluetta, toki uusi VLA tuo asiaan loivennusta.

Kun ihmiset lentävät matkaa niin eikö silloin ole kohtuullista olettaa että koneet voivat olla riittävän
vahvoja ja turvallisia. Kyllä ne kevyet 2-tahtikoneet siihen kenttän tai järven kiertoon soveltuivat
eikä minulla ole mitään sen muotoista harrastelua vastaan. Eikö nyt kuitenkin kohtuus ole
että ne, jotka haluavat lentää matkaa voivat lentää sitä turvallisesti ja jotka kiertä järveä
voivat tehdä sitä omilla koneillaan ?

Teet mielestäni hallaa ultrailmailulle kun heittelet yleistyksiä:
- "450 kg ollaan helposti myös koneen rakenteellisen kestävyyden rajoilla", MITEN NIIN KYSYN MINÄ?

Tuohon painoon on vaikeaa puristaa konetta joka kantaisi nelitahtimoottorin, kaksi henkeä ja polttoaineen,
jostain täytyy tinkiä. Tuon 0.6 säännön mukaan koneen tyhjämassan tulisi olla yli 300 kiloa
että se kantaisi kaksi 80kg aikuista ja bensan edes lyhyehköön matkaan. Jos ne ei tuota
saa painaa niin joko tingitään kaikesta mistä voidaan lujuuden kustannuksella tai sitten
mennään erikisiin ja kalliisiin materiaaleihin.

- "Tilastollisesti voidaan todeta että monet ultrat ovat liian heiveröisiä", MITÄ OVAT SITTEN LIITIMET JA TRIKET SINUN MITTAREILLA?

Mittari ei ole minun vaan vakuutusyhtiöt vaativat ultrilta suuren vauriotiheyden takia
vakuutusarvoon nähden 2 kertaista vakuutusmaksua moottorikoneisiin nähden.
En osaa kommentoida liidinten ja trikejen turvallisuutta mitenkään.

- "2-tahtiultrien aikakudella" 2-TAHTISET OVAT VIELÄ PITKÄÄN VOIMLAITTEENA JA UUSIA KEHITETÄÄN MAILMALLA

Aika harvalukuisiksi ovat käyneet ainakin B-luokan ultrissa. Ei tule mieleen ynää yhtään ....

Em. kommentit aiheuttavat uusien ultralentäjäehdokkaiden päissä ristiriitaisia tunteita kuten jo huomaamme Raimon palautteesta.

Lueppas Raimo "inkavuori" Julkunen tarkkaan oheisen luettelon ultrien teknisiä arvoja ja yllätyt, löytyy myös hyvin kuormattavia ultria.

Lähinnä halusin kommentoida kriittisesti täysin yksisilmäistä painoihin tuijottamista.
Kyllä moottorikonepuolellakin kuormattavuudesta ja painoista puhutaan mutta ei
nyt ihan yhtä paranoidilla tasolla kuin ultrissa.

Ei ultrissakaan kevein kone ole kaikessa suhteessa paras.
Jos haluaa kevyen niin kuten viittasin, tuollahan oli se Kolbi myytävänä.
Se voi ihan oikeasti olla hyvä ja kiva kone monelle harrastajalle.
Se, mitä se varmaankaan ei ole on nopea matkakone.

Eli kone pitää valita sen mukaan mitä sillä haluaa tehdä.

Kate

[Ansis]

Nämä kiinteäsiipiset "ultrat" ei ole enää muodissa, tilalle tullee ultrakevyet gyrokopterit, joissa max massa näytää olevan suositusten mukaan 660 kg.

[inkavuori]

Et Kate näytä kovin syvällisesti perehtyneen 80- ja 90-lukujen ultraharrastukseen.
Harrastajat olivat innoissaan kun vihdoinkin saatiin kalustoa jolla voi harrastaa lentämistä kaikkina vuodenaikoina.
Ne olivat kuule aikoja joita moni muistelee kaiholla:
- Parasta oli porukoissa touhuaminen ja koneiden rakentelu ja varustelu. Lennettiin puljassa naapurikentälle tai meren- tai järvenjäälle
   makkaranpaistoon. Samalla siinä pohdittiin joskus vähän oikukkaan kaksitahtisen sielunelämää.
- Oli Ultrien SM-kisat kesäisin, mieleenjääneitä hyviä hetkiä.
- Sitten saatiin 450 kg tyhjäpainopainoraja, se oli jo yli kaikkien odotusten, mahtavaa.

Semmoista! Alunperinkään ultrakevyttä ei ole tarkoitettu matkakoneeksi vaan lähilentämiseen soveltuvaksi mahdollisimman monipuoliseksi
harrastevälineeksi, jonka itse voi huoltaa ja korjata tiettyyn rajaan asti. Me lennettiin ja viranomainen valvoi että homma pysyi jotenkin
raameissaan. Homma oli niin uuttaa että perinteiset ilmailukerhotkaan eivät oikein tienneet miten suhtautua ilmiöön. Oli vähättelyä ja jopa
ivailivat ns. perinnelentäjät. Ei lentäminen voi olla jokamiehen oikeus, se kuuluu vain harvoille ja valituille. Kateus taisi olla monesti perim-
mäinen vaikutin. Noilla ultralentäjillä on jotenkin liian positiivinen ote ja meininki.

Jotenkin nuo käyttämäsi ilmaisut ovat tuttuja tuolta ajalta:
- "2-tahtisen aikakaudelta"
- "härpäkkeet"
- "kangaspuut"
- "raatokärpänen" meillä päin käytetty ilmaisu

Voisinhan minäkin alkaa käyttämään ilmaisua "turvonneet lasikuitumöhköt, pilaavat ultrailmailua". Toisaalta kyllä odotankin viranomaiselta
tiukempaa massojen kontrollia. Hiedanpää kerran luennoidessaan sanoikin että se on ilmailijoiden vika kun ostatte liian painavia koneita,
näinhän se on. Kun kauppa ei käy niin pakko on keventää.

Olet selvästikkin siirtymässä pois ultrailmailun parista kun matkalentäminen on se sinun juttusi. Ristiriitojahan siinä syntyy kun yrität liiaksi
tehdä kompromisseja. Matkalentäminen harrastuksena on selvästikkin tyyppihyväksyttyjen aluetta, toki uusi VLA tuo asiaan loivennusta.
Teet mielestäni hallaa ultrailmailulle kun heittelet yleistyksiä:
- "450 kg ollaan helposti myös koneen rakenteellisen kestävyyden rajoilla", MITEN NIIN KYSYN MINÄ?
- "Tilastollisesti voidaan todeta että monet ultrat ovat liian heiveröisiä", MITÄ OVAT SITTEN LIITIMET JA TRIKET SINUN MITTAREILLA?
- "2-tahtiultrien aikakudella" 2-TAHTISET OVAT VIELÄ PITKÄÄN VOIMLAITTEENA JA UUSIA KEHITETÄÄN MAILMALLA

Em. kommentit aiheuttavat uusien ultralentäjäehdokkaiden päissä ristiriitaisia tunteita kuten jo huomaamme Raimon palautteesta.

Lueppas Raimo "inkavuori" Julkunen tarkkaan oheisen luettelon ultrien teknisiä arvoja ja yllätyt, löytyy myös hyvin kuormattavia ultria.

http://www.pilotmix.com/aircraft.php
http://www.aeropup.com/specs.htm

Ehkäpä tässä kohtaa 2 eri maailmaa. Olen myös kiinnostunut matkalentämisestä. Saan paistella makkaroita metsällä käydessä ja liikkua siellä
missä haluan. Vesijetillä ajelen sekä mönkijöillä liikun kelkkailukaan ei ole vierasta, joten moottoroidut laitteet viehättävät ja ikävä sanoa
mutta aina olen tykännyt raaasta voimasta. Kyllä olen noilla sivuillakin käynyt ja vertaillut niitä painoja. Ikävä kyllä alkuperäinen topicin aihe on jotenkin
liusunut pois raiteiltaan. Toisaalta täällä näköjään saa keskustelua aikaan joka tietysti olikin tarkoitus.
Intressini on aloittaa kevytilmailu sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta en ole kiinnostunut itse niinkään noista riippuliidinpotkurikoneista, vaikka
jotkut niistä pitävätkin. Tämä nykyaika on vain sellaista, että se vanha hapatus taitaa jäädä pikkuhiljaa jo unholaan.
Tunteita keskustelun pitää aiheuttaakin. Olisin ollut kiinnostunut kuulemaan esim.  WT-9 ajo-ominaisuuksista, mutta joilla se ajo hallinnassa eivät
taida kiinnostua kertomaan. Minusta kyllä on hyvä että jotkut uskaltavat tuoda mielipiteensä esille . Varmasti ihmisiä jakaaantuu 2 eri leiriin ja minä
olisin siinä leirissä joka ajelisi sillä 4-tahtikoneella ( mahdollisesti vielä lentokoneen näköisellä vempeleellä ) nimeä tietysti on vaikea sanoa
kun päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta lähdetään siitä että pyritään suorittamaan se lupakirja ensin. Ja eikun kirjuutellaan  

[Lattakierre]

Eli jos tarkoituksesi onkin lentää matkaa, nopeasti ja kaverit/tavaraa mukana niin lupakirjasi on ppl. Olisi muuten aikuisten oikeesti mukava tietää WT:n OIKEA paino..senhän voi varmaan rekiströidä x-koneeksi joten silläkin pääsisit lentämään, tosin ei suurella kuormalla..ja sukset/kellukkeet saa unohtaa.

[kate]

Eli jos tarkoituksesi onkin lentää matkaa, nopeasti ja kaverit/tavaraa mukana niin lupakirjasi on ppl. Olisi muuten aikuisten oikeesti mukava tietää WT:n OIKEA paino..senhän voi varmaan rekiströidä x-koneeksi joten silläkin pääsisit lentämään, tosin ei suurella kuormalla..ja sukset/kellukkeet saa unohtaa.

PPL-puolella tulee vastaan sitten tyyppihyväksytyjen koneiden puolella
se JAA-byrokratia ja sen mukaiset hinnat ja/tai moninkertainen polttoeineenkulutus
kun lennetään 50- luvun teknologiaa edustavilla Lykosauruksilla.

Jos haluaa uudehkon ja taloudellisen koneen niin joku DA40-TDI maksaa käytettynäklin
160000..200000 Euroa. Jos haluaa edullisesti lentävän matkakoneen niin C17s / Pa28 Archer
diesel konversion voi saata 90000 Euroon. Hyviä helitahtiultria alkaa saada
vähän päälle 30000 Eurostra ylöspäin.

WT-9 LSA-koneelle on annettu MTOW 1212lbn, eli 550kg eli hyötykuormaa tulisi 250kg. Tuolla painolla jo kaksi aikuista ja matkalennon
polttoaine kulkee ihan mukavasti.

En kyllä heti keksi mitään syytä, miksi k.o koneeseen ei saisi suksia.

Jotta sen voisi rekisteröidä X-koneeksi niin silloin joudut rakentamaan sen itse kitistä.
Valmista ultraa ei voi suoraan siiträä experimentaliksi.

Tosin, experimental-kiteissä sitten alkaa löytyä valinnanvaraakin vaikkapa http://www.arionaircraft.com/
Painaa 350kg, MTOW 647kg eli kuirmattavuutta 297kg.

Kate

[Lattakierre]

On tainnut viimeaikoina vakuutusyhtiöitä kuormittaa ihan muut kuin ultrat..

[Pekka]

Lainaus:
"Valmista ultraa ei voi suoraan siiträä experimentaliksi."

Miksi niissä ultrissa sitten lukee Experimental ?
Eikös ne ole kuitenkin valmiina ostettuja ?

[kate]

Lainaus:
"Valmista ultraa ei voi suoraan siiträä experimentaliksi."

Miksi niissä ultrissa sitten lukee Experimental ?
Eikös ne ole kuitenkin valmiina ostettuja ?

Anteeksi pieni epätäsmällisyys, X-koneet eli harrasterakenteiset experimentalit.
Eli monia ultria saa myös raennussarjoina. Jos rakennat niistä koneen, voit rekisteröidä sen
harrasterakenteiseksi experimentaliksi, OH-X rekisterinumeroille. Tällöin saat lentää
sen rakenteellisen kuormattavuuden puitteissa ja voi teoriassa lentää yöllä ja vielä
enemmän teoriassa lentää jopa mittaria. Lentämiseen tarvitset PPL:n .

Kate

[Antti Laukkanen]

Mitenkäs muuten, asiaa sivuten - kun nykymaailmassa on jo monta komposiittiultraa, joilla on lennetty aktiivisesti kellukkeilla - mahtaako ihmisillä olla näkemystä, miten tuo on vaikuttanut koneiden massoihin? Arvelin vain, kun nuo komposiittikoneet tahtovat vuosien varrella kerätä painoa muutenkin, että miten käy, kun niitä oikein vartavasten lillutetaan järvessä ja kastellaan tämän tästä?

-A-

[kate]

Ehkäpä tässä kohtaa 2 eri maailmaa. Olen myös kiinnostunut matkalentämisestä. Saan paistella makkaroita metsällä käydessä ja liikkua siellä
missä haluan. Vesijetillä ajelen sekä mönkijöillä liikun kelkkailukaan ei ole vierasta, joten moottoroidut laitteet viehättävät ja ikävä sanoa
mutta aina olen tykännyt raaasta voimasta. Kyllä olen noilla sivuillakin käynyt ja vertaillut niitä painoja. Ikävä kyllä alkuperäinen topicin aihe on jotenkin
liusunut pois raiteiltaan. Toisaalta täällä näköjään saa keskustelua aikaan joka tietysti olikin tarkoitus.
Intressini on aloittaa kevytilmailu sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta en ole kiinnostunut itse niinkään noista riippuliidinpotkurikoneista, vaikka
jotkut niistä pitävätkin. Tämä nykyaika on vain sellaista, että se vanha hapatus taitaa jäädä pikkuhiljaa jo unholaan.
Tunteita keskustelun pitää aiheuttaakin. Olisin ollut kiinnostunut kuulemaan esim.  WT-9 ajo-ominaisuuksista, mutta joilla se ajo hallinnassa eivät
taida kiinnostua kertomaan. Minusta kyllä on hyvä että jotkut uskaltavat tuoda mielipiteensä esille . Varmasti ihmisiä jakaaantuu 2 eri leiriin ja minä
olisin siinä leirissä joka ajelisi sillä 4-tahtikoneella ( mahdollisesti vielä lentokoneen näköisellä vempeleellä ) nimeä tietysti on vaikea sanoa
kun päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta lähdetään siitä että pyritään suorittamaan se lupakirja ensin. Ja eikun kirjuutellaan 

Poiketen joistakin muista mielipiteistä, kyllä ultrasta on ihan hyväksi VFR-matkakoneeksi jollei nyt ihan liian pedantikko satu olemaan.
Kuten taisin mainitakkin, me olemme kaksistaan TL-96 starilla tehneet matkalentoja suuntaan sun toiseen, lapissa käyty pari kertaa jne


Kuva Aavahelukasta joka on yksi meidän suosikkikenttistä lapissa.
Lisä kuvia löytyy http://www.katix.org/gallery2

Matkakoneen on syyt olla vahva eli rakenteellinen kuormattavuus riittävä ja ainakin senverran nopea
että ei tule ikäviä yllätyksiä vaihtelevien tuuliolojen kanssa. Oma suositukseni on että jos
hakee aloittelijan matkakonetta hintaluokasta 30000..50000 niin joku käytetty TL-96 Star tai
EV97 Eurostar on hyvä valinta. Jos rahaa on tästä yli eli 50000..100000 niin sitten on enemmän
valinnanvaraa, WT9 Dynamic, Zephyr, SeaMax jne.

Sukset saisi varmaan näihin jokaiseen, suksia mekin joskus pari vuotta sitten Stariin harkittiin
mutta näyttää että näinä ilmastonmuutostalvina ne on ihan turhia kapistuksia ainakin
Oulun eteläpuolisessa Suomessa. Ollaan laskettu että konetta ei edes kannata pitää vakuutuksissa
ja hankkia lentokenttien kausikorttia talvijaksoksi. VFR lentmiseen tai edes 1-moottori IFR-lentämiseen
soveltuvat säät ovaty aika harvassa talviaikaan. Tällaista VV002 tai BKN003 keli tuntuu olevan enemmän
sääntö kuin poikkeus. Jos on lentokeli niin sitten tulee halvemmaksi lentää kerhon koneella.
Tosin kun vielä on lyhyet päivät ja ultralla ei saa lentää yöllä niin talvilentäminen muutenkin
jää aika pieneksi.

Vesikone, varsinkin kellukekone ja matkakone on vähän yhteensopimattomia keskenään.
Kellukkeet kun tekee hitaasta koneesta vielä hitaamman ja se vähä polttoaine kuluu vieläkin
nopeammin. Malmilla on pari pyöräkellukekonetta, Zenair 701 ja SkyRanger, niillä
on varmaann ihan kiva käydä katsastamassa lähiseudun järviä. Pyöräkellukkeissa on vielä
etu että kun tankkauspaikat on muutenkin harvassa niin voi ainakin hyödyntää niitä mitä
kenttillä on. Seamaxin kaltainen amfibiokone on sinänsä aika ihanteellinen matkakone
mutta hintavia ovat vielä nykyisin.

Syy, miksi me aloimme vilkuilla PPL:n suuntaan ei niinkään ollut se että ultralla ei voisi
lentää matkaa niillä rajoituksilla kun sitä yleensä voi VFR:nä tehdä vaan siksi että
matkan tekeminen VFR:nä yleensä on aika rajoitettua. Vaatimus on että koko reitillä
on lentokelit tai sitten joutuu viettämään yönsä tai päivänsä ties missä parakissa
tai katoksen alla jollakin etäisellä korpikenttällä. Suomessa kun kesälläkin yleensä
maan poikki jossain kohdassa menee saderintama yms. Lopulta me ajateltiin että
pitää hankkia PPL mittarikelpuutuksella ja siihen hommaan soveltuva kone.

Tällähetkellä sitten tavoiteena on USA:n N-rekisterissä oleva Piper Archer
Thielertin dieselillä. N-rekisterissä siksi että PPL:n IR kelpparin ankkiminen Suomesta
on käytännössä lähes mahdotonta, eli konetta lennetään
sitten FAA:n PPL+IR lupakirjallöa. Pitkä tarina tästä toisaalla.

Nyt sitä on jo JAA-PPL+NF taskussa, amerikassa lennetty FAA-lentoja
ja tänä kesänä yrittää saada tupo Piper kimppa kasaan, FAA-IR lukapirja ja lentää kone Suomeen.


Kate

[JariS]

Ei kai näitä harrastevehkeitä miksikään rahtikoneiksi ole tarkoitettukaan. Suunnittelussa käytettyjä maksimeita ei kannattane ylittää (ei tietenkään määräyksiinkään perustuvia). Tuskinpa laskutelineitäkään tehdään lian vahvoiksi, kun kerran painoa pyritään säästämään. Eivätkä lento-ominaisuudetkaan paljolti ylikuormasta parane.
Oman koneeni (experimental Kitfox 4) muutosprojekti on koelentovaiheessa. Maksimimassa nousee parikymmentä kiloa. Olisi ollut mahdollista enempäänkin, mutta ei ole tarvetta. Ensi kesänä maksimimassa on 498 kg ja tyhjäpaino kellukkeilla on n. 320 kg (siis melkolailla ultran painot). Tarkoittaa sitä, että vaimon kanssa voimme lentää kevyellä varustuksella (yht 150 kg) kaksi tuntia 45 min reservin huomioiden. Lentoaika perustuu maltilliseen marssivauhtiin (70 mph). Eihän päiväkirjassa ole sarakettakaan kilometreille. Normaalisti kiireet jäävät Kitfoxinkin kyydistä laiturille. Viime kesän tilastot kertovat, että tunnin aikana tein keskimäärin 4,5 lentoonlähtöä ja laskua. Siis melko pientä pyöritystä.
Unohtuuko kangas lentokoneen rakennusmateriaalina. Ei tänä päivänä kovin trendikästä, mutta helppo rakentaa ja korjata, kun pitää varastossa hieman sopivaa kangasta. Itselle sattui maavaurio katsastusta edeltävänä päivänä. Sivuperäsimen kankaat repesivät. Hätäinen soitto katsastajalle, mitä nyt tehdään. Kuultuaan vaurion laadun, katsastaja tuumasi, että huomenna katsastetaan lentokone. Revenneet kankaat poikivat pöytäkirjaan A-huomautuksen ja samalla viikolla himmeli lensi entistä ehomman peräsimen kanssa.

-- "oikea" experimental on yksityisen henkilön tai voittoa tavoittelemattoman yhteisön rakentama, silloin ultrakin on käsittääkseni mahdollista muuttaa tavan expererimentaaliksi --

Jari

[pimattil]

Pimattil >> sulla näyttää lukevan tuon koneen kohdalla EV 97 voisitko kenties kertoa sen lento-ominaisuuksista rehellisesti ja mitään pois jättämättä 
Kiinostukseni olisi myös lentää matkalentoa yleisesti eli jos tämänluokan koneilla ajellaan se 80 % siinä kentän tuntumassa ja se on se saatava lentonautinto
niin ehkä minun sitten kannattaa lennellä noilla turistilennoilla tuonne Aasian suuntaan jne. 

Vastataan kun kysytään. Tosin piti ensin lukea varmuudeksi, mitä tuolla jäljempänä oli tämän jälkeen sanottu ja paljon olikin.

Ultrista minulla on eniten tiimaa ja lähes yksinomaa tiimaa EuroStarilla. Mitä siitä sitten sen perusteella sanoisi niin kyllä se kentän kiertoon kelpaa, kuten varmasti muutkin ultrat. Tuulesta ei turhan paljon tykkää tai ainakin silloin pitäisi olla enemmän sivuperäsintä ja siivekkeitä. Jotain muutaman tunnin lentoja olen sillä tehnyt ja kyllä se siinä pärjää.

Mitä aiemmin viittasin painoihin ja matkalentoihin niin viime vuonna vain muutama lentoni oli lähtölentopaikalta samalle lentopaikalle ts. valtaosa oli kenttien välistä sukkulointia (>80 %).

Ja kun nyt ei ollut ajatus lähteä ihan näitä yks.len.lupakirjoja hankkimaan ajatus oli vähän toisenlainen eli jos tämä Ul-riittäisi ensialkuun tällaiseen harrasteilmailuun.

Niin... minulla se innostus ultriin kesti pari vuotta, kunnes totesin ettei niillä voi kiertää kuin kenttää sääntöjen puitteissa. Kate on paljon kehunut Starin matkalento-ominaisuuksia: haluaisin nähdä yhden päivänvalon kestävän kuormauslaskelman etapilta "Malmi-Lappi".

Niinpä äänestin ja lensin PPL:n muutama vuosi UPL-B:n jälkeen. Ei ole paino paljon Piperissä rasittanut kun on neljä paikkaa ja niistä pari täyttää. Tavaraa ja polttoainettakin saa mukaan kivasti. Viime vuonna ei tullut yhtään ultratiimaa, koska hinta näiden laitteiden välillä ei ole ainoa tekijä jota lasken. Lisäksi kun valitin, että Eurostarissa ohjainvoimat voisivat olla suuremmat, niin niissä tuulissa kun EuroStarilla (ainakaan minä) en halua lentää, pitää Piperiä ruveta vasta lentämään... noin karrikoidusti.  :kiss:

Mitä muihin "huonoihin" puoliin ultrassa tulee, niin luvat joita tarvitaan jos haluaa vaikka Ruotsiin mennä. Tuskin niitä kukaan kyselee, mutta nyt periaatteessa sellainenkin mörkö on matkan varrella.

Mutta paras kommentti mitä tuolla aiemmin on mielestäni ollut niin lennä ensin se lupakirja. Vuokraa sen jälkeen konetta, jotta tiedät mitä haluat. Hanki vasta sitten oma kun olet testannut tarpeeksi. Ja sitten ne iloiset asiat, jos haluat sen PPL:n tuon UPL-B:n lisäksi, niin tuosta ensimmäisestä ne avut ovat aika pienet. Jos siis oikeasti haluatkin lentää _matkalentoa_, niin punnitse tarkkaan kannattaako sitä UPL:ää edes harkita...

[Lattakierre]

Pimattil tarinoi ihan asiaa.. eli jos oikeasti haluaa lentää huonommallakin säällä, tavaraa mukana, niin kyllähän valinta on ppl. Jos tykkää ajaa parintunnin lenkkejä hyvällä kelillä onnistuu se ultralla mainiosti..mitenköhän noi Katen listalla olevat koneet on saatu ultraksi?? .Suksi ja kellukelentämisestä kannattaa kysellä vain alanharrastajilta, muiden kommentit kannattaa suodattaa..
   

[pimattil]

mutta aina olen tykännyt raaasta voimasta.

Lentokoneita: http://www.vansairforce.net/delete_eventually/smokeon.jpg 

Ja jos haluat tutustua raakaan voimaan, niin tervetuloa tai -menoa heinäkuussa Tukholmaan. www.redbullairrace.com

[Lattakierre]

Miten komposiittikone "kerää" painoa?? Onko jossain näin käynyt, olisko pursilentäjillä tietoa ilmiöstä ,heillä kun on vuosikymmenten kokemus kuitukoneista..

[Markku Hiedanpää]

Miten komposiittikone "kerää" painoa?? Onko jossain näin käynyt, olisko pursilentäjillä tietoa ilmiöstä ,heillä kun on vuosikymmenten kokemus kuitukoneista..

Kaikkiin koneisiin tulee ikääntyessä lisää painoa valmistusmateriaalista riippumatta.

[Jukka Mäkelä]

Sama koskee myös lentäjiä - sehän lienee kanssa yleisesti tiedossa 

Tuo lentskareiden painon lisääntyminen iän myötä ei kumminkaan ole kovin suuri ongelma - kyllähän vielä tänä päivän esim. toisen maailmansodan aikaiset koneet pysyvät kohtuullisen hyvin ilmassa.

[viper]

Sama koskee myös lentäjiä - sehän lienee kanssa yleisesti tiedossa 

Tuo lentskareiden painon lisääntyminen iän myötä ei kumminkaan ole kovin suuri ongelma - kyllähän vielä tänä päivän esim. toisen maailmansodan aikaiset koneet pysyvät kohtuullisen hyvin ilmassa.

Peltikoneiden paino ei paljoa edes pysty muuttumaan, kun alumiiniseos ei pahemmin vettä ime ja sisustusmateriaaliakin on yleensä suhteellisen vähän. Puukoneiden paino sen sijaan tuntuu sahaavan ylös alas vuodenajan(kosteuden) mukaan aika tehokkaasti.

[Sakke]

Miten komposiittikone "kerää" painoa?? Onko jossain näin käynyt, olisko pursilentäjillä tietoa ilmiöstä ,heillä kun on vuosikymmenten kokemus kuitukoneista..

Purjekoneessa muutamalla kilolla ei ole merkitystä. LS-7:ään on kertynyt laitteista lisäpainoa vuosien mittaan 10 kiloa, muuten pölystä tai mistä lie jokunen kilo, alle 5. Tehtaalta lähtöpaino on ollut 235 kiloa vuonna 1989, nyt on painoa 249 lisälaitteineen. MTOW on 486kg.

[lamsah]

1.KOSKA EN OSAA TEHDÄ LAINAUS TOIMINTA; TEEN SEN NÄIN :  :Mitä muihin "huonoihin" puoliin ultrassa tulee, niin luvat joita tarvitaan jos haluaa vaikka Ruotsiin mennä. Tuskin niitä kukaan kyselee, mutta nyt periaatteessa sellainenkin mörkö on matkan varrella.

-Siis, ECAC maissa saat experimentalilla (siis sellaisella jonka olet itse rakentanut), lentää ilman sitä ruåtsin viranomaisen (tai muu vastaava) lupaa... muutenkin, ihan asiaan liittymättä, ultrat on leikillisesti sanoen "pilanneet" experimentalien pyhääkin pyhemmän ja hienon maineen.... minullakin on kyllä UPL-pahvi ja tämä on minun mielipiteeni, mutta.... (en jaksa sitten kuunnella mxi.. se nyt on minun mielipiteeni, jokainen voi miettiä mitä se sitten on, se pilaaminen)

2.TOINEN LAINAUS: "PPL:n IR kelpparin hankkiminen Suomesta on käytännössä lähes mahdotonta" ... en kyllä itse tajua tätä kommentia... tämäkin maa suoltaa liikennelentäjiä eri instansseista liikenneilmailun tarpeisiin.... joilla kaikilla on varmasti IR-pahvi... siis kyllä sen saa, eikä tarvi lähteä rapakon taa.... siis toisin sanoen: "rahalla saa ja hevosella pääsee!" Mielestäni ultria on turha edes lähteä vertailemaan painojen tms... kanssa ns. oikeisiin lentokoneisiin, koska ne on tarkoitettu ihan eri hommiin alun alkaenkin... Sitä paitsi kysymyshän oli alun alkaen eri rakennemateriaaleista, eikä suinkaan siitä, kannattaako hommata IR(A)/PPL(A)/PPL(H)/IR(H)/+NF tms. tai kannattaako lentää ennemin piperillä, kun sinne saa enemmään matkalaukkuja ja siltikin se on oikeasti vaan 2 paikkainen.´.. jos tälle linjalle lähtee niin kannattaa hommata tyypit B747:aan tai A380:een ... saa meinaan enemmän laukkuja ja kavereita mukaan kun C172: tai jopa 206:een.... puhumattakaan pikkupipereistä....

[kate]

Pimattil tarinoi ihan asiaa.. eli jos oikeasti haluaa lentää huonommallakin säällä, tavaraa mukana, niin kyllähän valinta on ppl. Jos tykkää ajaa parintunnin lenkkejä hyvällä kelillä onnistuu se ultralla mainiosti..mitenköhän noi Katen listalla olevat koneet on saatu ultraksi?? .Suksi ja kellukelentämisestä kannattaa kysellä vain alanharrastajilta, muiden kommentit kannattaa suodattaa..
   

Matkalentämisestä Ultralla, vieläpä EV-97 Eurostarilla voi lukea tarinaa uusimmasta ilmailulehdestä 2/2008, Ville Ailion juttu
Ultralla Euroopassa. Mielestäni erinomainen juttu. Samalla tuotiin esille hyvin myös VFR-matkalennon ongelmat mm säiden kanssa.

Jos haluaa lukea vielä pitemmistä reissuista niin http://www.roundeu.cz/?chlng=_en tuon TL-96
starin uudempi versio, TL-2000 sting kiersi Euroopan.

Ei se pelkkä PPL hirveästi olisi tilannetta helpottanut, jos kelit on tukossa niin ei sinne mennä millään VFR-koneella
eli VFR-ultra ja PPL-moottorikone kyllä seisovat rinnakkain sään paranemista odottelemassa.

Jos toki ajattelee harrastusta pitemmällä tähtäimellä niin varmaan kannattaa hankkia heti PPL, sillä voi
hyvin kevyellä toimenpiteellä lentää myös ultria jos haluaa edullisempaa lentämistä.
Jos taas lentää UPL:n aluksi niin joutuu käymään koko PPL-kursin, ultratiimasta saa enintään
10 tuntia hyvitystä PPL-kurssin lento-osuudesta.

Itse olen todella iloinen että tälaisia matkakoneita on ultrina.

Kate

[pimattil]

Pystyisikö joku osoittamaan, että matkalentäminen on sääntöjen mukaan ultralla mahdollista ja
järkevää? Esimerkkejä hienoista lennoista on vaikka kuinka, mutta lennetäänkö ne sääntöjen puitteissa vai rikotaanko sääntöjä tietoisesti(/tietämättään).


Oma matikkani matkalennon osalta olisi jotain tälläistä:

Polttoainetta parin tunnin lennolle + ~1h reservi.
Kaksi aikuista á 80 kg.
Matkatavarana: nestettä, ruokaa, vaihtovaatteet ja teltta+makuupussit tai jokin muu tapa yöpyä (American Express platinium card, á 10 g, ei paljon korpikentällä lohduta).

Tämäkin perustuu vielä siihen olettamaan, että parin tunnin lennon (matkanopeudella 150 km/h) päässä olisi kenttä, jossa saa tankattua tai johon yleensäkin haluaa mennä. Eli tämä ei suinkaan olisi mikään ideaali tilanne matkalennolle lähdettäessä vaan jonkinlainen "minimi". Jos jonkun ajatus matkalennosta on OPS M1-1 määritelmän täyttäminen, ei matkan tekeminen lentämällä niin...