Pasahti päähän

Aloittaja Martti Mattila, tammikuu 19, 2008, 19:44:49

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Martti Mattila

Tuliko Burt Rutanille kukaan oikea ilmailualan ammattilainen(Burt koneinsinööri tai sentapaista) sanoneeksi pitkin matkaa "ei noin saa tehdä
ei näin saa tehdä,oks sulla LUPA".Välillä tuntuu että uskovaisetkin luulevat omistavansa jumalan.Ei muuten mutta melkeimpä jokainen kontakti ilmailu-
henkilöihin latistaa meikäläisen ilmailuidealismia.Tietty itse teen varmasti samaa laivanrakennuksessa,kun vaadin pysymään standarteissa.

Toma

#1
Lainaus käyttäjältä: MaM - tammikuu 19, 2008, 19:44:49
Tuliko Burt Rutanille kukaan oikea ilmailualan ammattilainen(Burt koneinsinööri tai sentapaista) sanoneeksi pitkin matkaa "ei noin saa tehdä
ei näin saa tehdä,oks sulla LUPA".Välillä tuntuu että uskovaisetkin luulevat omistavansa jumalan.Ei muuten mutta melkeimpä jokainen kontakti ilmailu-
henkilöihin latistaa meikäläisen ilmailuidealismia.Tietty itse teen varmasti samaa laivanrakennuksessa,kun vaadin pysymään standarteissa.

Ihan varmasti on tämmöisiä kommentteja Rutanille sadellut, minä vain epäilen että juuri mainitsemasi kaltaiset kommentit ovat vain lisänneet ko. herran motivaatiota todistaa väitteet vääriksi. Mutta Rutan on kyllä, ainakin kaikkien lukemani artikkeleiden mukaan, tehnyt hommansa ns. "By the book", eli on keskustellut paikallisen FAA sekä muiden instanssien kanssa ja päässyt yhteisymmärrykseen tekemisissään. Hän osaa myös käsitellä mediaa ja hankkia sponsoreita joka on elintärkeätä hänen kaltaisissa projekteissa. Kyllä se raha tietenkin kelpaa meille experimental lentäjillekin, pitää muistaa että se sponssori yleensä vaan tuo mukanaan myös kasan velvollisuuksia.

Kerro esimerkki Martti, se valottaisi hieman ilmailuidealismin latistuksen laatua.

Ja viimiseksi, jos haluat harrastaa vapaata ilmailuidealismia niin pidä se koneesi tyhjäpaino alle 70kg se avartaa mahdollisuuksia ;-)

Tässä on hyvä aihio mistä aloittaa: http://home.att.net/~m--sandlin/bug.htm
tyhjäpaino: 70kg



Terveisin
Tom Arppe

Aki Suokas

#2
Lainaus käyttäjältä: Toma - tammikuu 20, 2008, 11:52:23
Ja viimiseksi, jos haluat harrastaa vapaata ilmailuidealismia niin pidä se koneesi tyhjäpaino alle 80kg se avartaa mahdollisuuksia ;-)

Vähän vähemmän painoa, niin mahdollisuudet avartuu enemmän. Kas kun meillä pitää noudattaa Euroopan sääntöjä, jenkkien FAA Part 103 ei pure täällä.
Kts liite II vimeinen sivu ja ihan viimein lause.

Eli yksipaikkaisissa liitokoneissa tyhjämassaraja on 80 kg, mutta jos laite painaa 70 kg tai alle ilman ohjaajaa, siinä saa olla
moottorikin. Polttoaine pitää sitten mahtua tuohon 70 kg rajaan.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

Toma

Juuh siis 70 Kg se olikin. Noh tuo "lentotuoli" menisi siihenkin juuri ja juuri...
Terveisin
Tom Arppe

Martti Mattila

Toma kysyit esimerkkiä,en ihan voi mennä yksityiskohtiin/ henkilöihin näin foorumilla, mutta yleisesti häiritsee olla riippuvainen jonkun tosen henkilön nimikirjoituksesta.
Kun kuitenkin on tullut yritetyä oppia itsekin kaikki mahdollinen teoria materiaali ja lujuuspuolelta mitä harrastajan käsiin EAA.n kirjastosta tarjotaan.Jopa hieman
aeromystiikkaa, suosittelen Harry Riblett,in kirjaa GA Airfoils GA= general aviation.Siitä ei ole kysymys että hyväksyisin huonoa tekoa,polttoainetankkini ovat koeponnis-
tuksessa kaasutiiviitä,korvakkeet särötarkastetaan, eikä rätitetä säröllisinä piiloon.Ja vilkas mielikuvitus auttaa paljon,kun osaa kuvitella mitä voi tapahtua jos tosta...
Ehkä olen olen sittenkin tulossa liian vanhaksi, vaikka taidot ja tiedot ovat parhaimmillaan,koko homma alkaa maistua p.sk.lle.
En todellakaan osaa tuotaa kaunista A4 kamaa tai viitsi.Mikä tekisi harmaasta valkoisen,mutta hitsaukseen vain parasta.
Martti   


Toma

Lainaus käyttäjältä: MaM - tammikuu 20, 2008, 13:10:08
Toma kysyit esimerkkiä,en ihan voi mennä yksityiskohtiin/ henkilöihin näin foorumilla, mutta yleisesti häiritsee olla riippuvainen jonkun tosen henkilön nimikirjoituksesta.
Kun kuitenkin on tullut yritetyä oppia itsekin kaikki mahdollinen teoria materiaali ja lujuuspuolelta mitä harrastajan käsiin EAA.n kirjastosta tarjotaan.Jopa hieman
aeromystiikkaa, suosittelen Harry Riblett,in kirjaa GA Airfoils GA= general aviation.Siitä ei ole kysymys että hyväksyisin huonoa tekoa,polttoainetankkini ovat koeponnis-
tuksessa kaasutiiviitä,korvakkeet särötarkastetaan, eikä rätitetä säröllisinä piiloon.Ja vilkas mielikuvitus auttaa paljon,kun osaa kuvitella mitä voi tapahtua jos tosta...
Ehkä olen olen sittenkin tulossa liian vanhaksi, vaikka taidot ja tiedot ovat parhaimmillaan,koko homma alkaa maistua p.sk.lle.
En todellakaan osaa tuotaa kaunista A4 kamaa tai viitsi.Mikä tekisi harmaasta valkoisen,mutta hitsaukseen vain parasta.
Martti  

Mikäli tulkitsin kirjoitustasi oikein niin kismittää tämä rakennusprojektin valvoja konsepti...
Itse näen tuon valvoja/rakentaja konseptin toimivaksi, tämä tietysti silloin kun molemmat osapuolet toimivat järkevästi.
Olen kuullut (kauhu)tarinoita valvojista joita ei saa kiinni, eivät tule paikalle esittävät kohtuuttomia vaatimuksia, ja täten pitkittävät projektin valmistumista, tosin on myös kuulemma ollut rakentaijia jotka ovat toimineet kohtuuttomasti ja jopa itsetuhoisesti.

Mutta kuten todettu niin mielestäni tämä konsepti on todella toimiva kun on vastuuntuntoinen rakentaja ja valvoja jolla on kokemusta rakennettavasta konetyypistä tai jos kysessä on uusi tyyppi niin kokemusta sen rakenteista ja rakennustavoista (vrt. lujitemuovi, rätti/putki, Alumiini etc.).
Valvojahan on auttamassa rakentajaa saamaan kone turvallisesti rakennettua, ei pistämässä kapuloita rattaisiin.
Jos luin myönnettyjä rakennuslupia oikein niin sinä olet ollut "toisella puolella aitaa" myös ;-)

Olen kyllä samaa mieltä sinun kanssa tuosta turhan korkean A4 määrän tuottamisesta. Se on kasvanut huomattavasti vuosien varrella. Olkoon syy tähän mikä vaan niin olen huomannut että tuossakin pärjää suhteellisen hyvin kun käyttää apunaan digikameraa, yksi kuva vastaa 1000 sanaa joten ei tarvitse olla "ruuneperi" että saisi aikaiseksi hyvää dokumentaatiota rakennusprojektista.
Hyvä juttu on että digikuvista saa vielä selville tarkan ajankohdan kun se on otettu, joka sitten myös helpottaa vaikka jälkeenpäin rakennuspäiväkirjan koostamista. Muuta se oli filmiaikana, semmoisten kuvamäärien ottaminen olisi tullut tyyriiksi...

Onhan vielä toki muitakin dokumentteja joita joutuu tekemään mutta suurimmalle osalle löytyy valmiita pohjia josta saa suhteellisen pienellä vaivalla vaadittava litistetty selluloosamäärä tuotettua. Ja jos tietokoneen käyttö tökkii niin perheen/sukulaisten/tuttujen joukosta löytyy varmaan innostununt 14 vuotias joka jeesaa.

Onhan tuo kaikki kuitenkin sen arvoista kun sitten pääsee pitkän ja uuvuttavan paperisodan jälkeen irtautumaan tästä arjesta ja maapallon vetovoiman kahleista... *0*

Ei muuta kuin tavoitteet korkealle...
               
           


Terveisin
Tom Arppe

Martti Mattila

Sepäse, auttamassa, mutta EI TARTTE AUTTAA I.m the man.Mutta kaikkiaan, elämästä on mennyt hirveesti aikaa ilmailuun,ja oikeastaan elämässä
ei olekaan ollut muuta sisältöä kuin ilmailu,jos ilmailu ei ole maittanut niin ei mikään muukaan.On todella kauheata jos nyt selviää ilmailuhumalasta,
ihmettelemään mihin minä elämäni panin.Täytyy toivoa että sitä riittää loppuun asti.
Martti

Toma

Elämää riittää aivan varmasti loppuun asti...
Terveisin
Tom Arppe

Ansis

My mind is willing, but purse is weak.

Toma

Kyllä tuossa jo vaaditaan jonkunmoista hulluudenalkua, ainakin ne alimmat matkustajat siinä 4 "paikkaisessa" leijassa eivät voi olla varustettu ihan täydellä korttipakalla...
Terveisin
Tom Arppe

josok

Lainaus käyttäjältä: Toma - tammikuu 20, 2008, 21:33:49

Mikäli tulkitsin kirjoitustasi oikein niin kismittää tämä rakennusprojektin valvoja konsepti...


Kun on itsellä semmoisen kokemus, haluasin antaa seuravaa miettitavaksi. Rakennusprojektit ovat pitkäjänteisia.
Eleman tilanne voi vaihtua, joskus rakentajalla, joskus valvojalla.
Kun rakentaja ei jaksa enää, projekti kuolee hiljalleen, mutta kun valvoja ei jaksa projekti ei saa vaarantua.
Ei kukaan voi olla varma että vuosia eteenpäin on edelleen aikaa ja kiinnostusta.
Järjestelmän pitäis olla valmis siihen että joku voi otta kantaa ja valvoja voidaan ääritapauksessa vaihtaa.

Jos

Martti Mattila

Valvojan vastuun kehitys on ollut oikea,kun kuitenkaan et voi tietää joka karvin lujuutta.Mutta minulle sopisi sellainen käytäntö jossa kaveri eli
minä, teen tai korjaan konetta, dokumentoin tekemiseni, ja sitten katsastaja kuittaa homman lopuksi jos kaikki ok.Valvoja ei ainakaan vaihtuisi
kesken projectin,kenenkään ei edes tarvitsisi tietää koko projesta,ennen valmistumista.Jos jää vaiheeseen niin jää.Ei vanhenevia rakennuslupia.
Ja voisi huseerata omine nokkinensa,ilman ettei kenenkään tarvitsisi tulla välillä pätemään.Meikkä pyrkii täytelliseen itsellisyyteen.ilmailussakin
se jää haaveeksi,jos siihen tarvitaan muita katsomaan päälle,se on kaikki pois siitä tunteesta.Minä tein tämän.Varmaankin asennevamma,mutta
sen voin sanoa,että pahenee koko ajan.
Martti

Martti Mattila

Tuollainen lopputulos ei ole mahdollinen kun/jos molemmat osaavat asiansa.Mutta se siitä.
Martti

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: MaM - tammikuu 21, 2008, 20:46:38
Tuollainen lopputulos ei ole mahdollinen kun/jos molemmat osaavat asiansa.Mutta se siitä.
Martti

Noo... ajattelin sen niin, että on parempi että itse rakentajalle ei aseteta mitään vaatimuksia - tieto-taito -taso voi olla ihan mitätön. Se oikeastaan onkin x-rakentamisen idea, että harrastaja omaksi opikseen rakentaa. Jos lupia lähdettäisiin myöntämään sen perusteella mitä rakentaja osaa, siinä vois olla naamakerroin kovassa kurssissa. Mieluummin ei.

Onkin parempi, että vaatimukset asetetaan valvojalle, jotta rakentaja saa tarvittaessa haluamansa avun. Silloin ei voida lähteä pelailemaan naamakertoimella, vaan sillä on näyttöjä, koulutusta tai muuta meriittejä. Jos henkilökemiat eivät toimi, on syytä vaihtaa valvojaa ja tässä auttaa se, että kuittauttaa valvojalla mahdollisimman usein rakennekokonaisuuksia.

Katsastajana tuntisin liikkuvani aika ohuella jäällä, jos kuultavana ei olisi kokemuksen rintaääntä eli valvojaa. Katsastajalla ei ole mahdollisuuksia puuttua tekniseen tasoon kuin hyvin pinnallisesti, eikä se olekaan katsastajan tehtävä. Itse en useimmissa tapauksissa edes osaisi ja jos silmään väkisin sattuu jotain se on siinä. Paperijutut ovat sitten taas ihan eri asia.

Karoliina

Melkein täydellinen itsellisyys onnistuu USA:n EAA-systeemillä:
- rakennat ja dokumentoit projektisi hyvin
- kuljetat sen USA:an laivalla
- hyväksytät sikäläisellä FAA-DAR:lla (olikohan oikea termi)
- Siirrät säätiön omistukseen & rekisteröit siellä N-rekkariin
- lennät koelennot USA:ssa
- Siirrät koneen takaisin Suomeen

Se on toinen juttu että kannattaako moinen kommervenkki, ja yhtä hyvin, se tarkastaja voi sen koneen siellä USA:ssakin hylätä. Niin ja katsastaa kaiketi pitää FAA-katsastajalla sen jälkeen sitten aina.

Mitä tulee Burt Rutaniin, SpaceShipOnen tapauksessa hän saikin paljon postia (jopa arvovaltaisilta alan asiantuntijoilta)
että hänen koneensa ei varmasti tule lentämään ja että joku vielä tappaa sillä vaan itsensä ja että
nämä avaruusraketit on isojen poikien hommia eikä sinne kannata yrittää tunkea mukaan jne. Kaikkihan tietää että toisin kävi ja Burt sai ansaitsemansa kunnian. Sen takia Burt ääntää presentaatioissaan mm. NASA:n asussa "naysay".


Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod