Lentoharrastusta haittaava regulatiivinen umpikuja Euroopassa

Aloittaja Karoliina, syyskuu 05, 2007, 10:59:13

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karoliina

Moi,

Siirsin viestini tälle osastolle jotta ei mene hyvässä topicissa liikaa off-topiciksi.

t: Karoliina

Lainaus käyttäjältä: mikup - syyskuu 04, 2007, 18:04:24
Kyllähän osat on aina ostettu mistä parhaiten/edullisimmin saa (Suomi/Tanska/Saksa/Englanti/USA/muu maailma).
Juu niin oli ainaskin 1990 , mutta sitten kun Suomalainen korjaamo laittoi osat kiinni niin veloitettiin ekstraa olikohan 20 prossaa tyosta.

Tässä pieni palopuhe ilmailun tilasta Euroopassa:

Itse olen kuullut kauhutarinoita kuinka 1500 euron "halpa" mittari tuli maksamaan pitkälti 10000 kun kaikki portaat veloittivat
omasta byrokratiastaan. Tyyliin: Formit valmistajalta, formit myyjältä, formit jälleenmyyjältä, formiveloitus jälleenmyyjältä, formin tarkastus, formi
ties mistä, asennuksen suunnittelu, asennuksen suunnittelun valmistelun suunnnittelu, edellämainittujen hyväksyminen, asennusprojektin
suunnittelu, asennusprojektin valvonta ISO900x-organisaatiossa vähintään tuhannella hengellä,
asennusprojektin suorittaminen, asennusprojektin tarkastaminen, tarkastamisen tarkastaminen, tarkastamisen leima,
leiman tarkastaminen, leiman leima, sen perusteellahan Suomessa kyllä toisinaan osataan samaan malliin vähän niin
kuin vanhaan aikaan Neuvostoliitossa. Nämä + muut tarinat sertifioiduista "oikeista lentokoneista" ovat hieman kyllä
saaneet aikaan mielenkiintoa N-rekkaria kohtaan. Jotainhan N-maassa on pakko olla paremmin jos ilmailu on siellä 3-kertaa
suositumpaa kuin täällä vaikka suurin ero kulminoituu lopulta EASA vs. FAA -detaljiin, edellytykset kun eivät ole N-maassa sen
parempia muutoin loppujen lopuksi, kyse lienee regulaation raskaudesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja haitasta.
Tuo organisaatiovaatimus yms. on aika hassu ottaen huomioon kuinka vesiputousmallinen systeemi se on ja kuitenkin jo
vesiputousmallin "isä" aikoinaan varoitti jo kuvatekstissä että tämä on "esimerkki prosessista joka ei toimi ja on tehoton".
Ilmeisesti Eurooppalaiset eivät ole osanneet lukea ko. englanninkielistä kuvatekstiä kun täällä nämä raskaat organisaatiot
ja vesiputousmalliset byrokraattiset tehottomat prosessit ovat niin kovasti in. Euroopassa jotkut asiat on sellaisia mistä
monet eivät osaa nähdä "ohitse" kun ne ovat ikäänkuin taivaallisia oppeja joissa ei ole mitään vikaa.
Tosiasia kuitenkin on että yksityis- tai kerhokäytössä oleva pienlentokoneen huoltamisorganisaatioksi riittäisi oikeasti
mekaanikko joka osaa hoitaa homman eikä siinä tarvita huolto-organisaatiota, ISO 900x -vesiputousprosessia ja
paksua nivaskaa papereita joista kukin maksaa maltaita. Busseille suunniteltu järjestelmä joka niille lienee paikallaan on
ihan turhaa lapsellista regulatiivista leikkimistä keveiden yksityiskoneiden kohtalla. Samaten kuin se toinen myytti/tabu, lentomedikaaleiksi
pienlentokoneisiin riittäisi ajokorttimedikaalit, ihan niinkuin lentäminen olisi niin vaikeaa hommaa että vain harvojen terveys ja skarppius
sellaiseen riittää. Tosiasia kuitenkin on että autolla ajaminen oli alussa yhtä vaikeaa ja sen sujuminen luonnostaan johtuu
lähinnä siitä että siitä on hirveästi enemmän kokemusta kun sitä noin suunnilleen joka päivä tekee missä VFR-lentämistä ei voi suorittaa
joka päivä. Polkupyörällä ajaminen oli itse asiassa alussa paljon vaikeampaa kuin lentäminen, mutta useimmat meistä senkin oppivat.
Totta toki autolla ajamista helpottaa se että autot eivät ole keskimäärin 40-50 vuotta vanhoja joissa on ohjaamorgonomia päin mäntyä,
mutta se taas johtuu muuten koko järjestelmän yksityisilmailua vastustavasta hengestä josta on aiheutunut hirmuinen hintojen nousu
josta on aiheutunut se että konekanta on auttamattoman vanhaa missä se voisi olla aivan uuttakin jos uusien koneiden valmistaminen
olisi kevyemmän proessin takana ja jos se olisi ratkaisevasti nykyistä halvempaa (valmistuskustannusten korkeus tulee pienistä
volyymeistä ja hirveän kalliista aloituskustannuksista)... Onneksi USA:ssa ei olla ainakaan vielä menty vastaavaan raskaaseen järjestelmään mikä
Euroopassa vallitsee, jos näin olisi käynyt, niin pienkoneiden valmistaminen varmaan olisi ajat sitten jo kokonaan loppunut kannattamattomana.

Mielestäni säännöksiä, lentokoneluokkia jne. pitäisi muuttaa sillä tavalla että
- Lentokone olisi matkantekoväline urheiluvälineen sijasta ja säännöt tukisivat tätä. Jos auto olisi urheiluväline eikä matkantekoväline, niitä ei olisi
joka nurkassa vaan harvoilla ja kaikista rikkaimmilla hevosmiehillä.
- Ajokorttimedikaalit nykyisten medikaaliluokkien tilalle yksityislentämiseen. Tarvittaisiin ainoastaan 2 medikaaliluokkaa. 1. liikennelentäjämedikaalit (nykyiset järjestelmät lienee melko ok, vaikkakin niissäkin on joistakin yksityiskohdista turhaa niuhotusta jolla ei ole mitään tekemistä lentoturvallisuuden kanssa) 2. ajokorttimedikaalit yksityislentämiseen.
- Yksinkertaistettu IR ilman menetelmiä jota tukisi moderni avioniikka, automatiikka ja mittaristot (ks. Cafe Foundation / NASA PAV-challenge) (tukisi että kone on matkustusväline eikä vain urheiluväline)
- Pienkoneiden valmistamisen regulaation kevennys nykyisten ultrien ja LSA:iden tasolle. Näin matkalentämiseen soveltuvia koneita joilla voi ajaa IMC:ssä voisi
pystyä ostamaan myös muut kuin harvat raharikkaat ja jotkut kerhot.
- Edut: Konekanta uudistuisi, tulisi paljon uusia ilmailuaiheisia työpaikkoja ja uutta bisnestä, uusia lentokenttiä rakennettaisiin jne. ja ilmailu alkaisi jälleen kukoistaa nykyisen kitumisen sijaan.
- Koneissa luokkarajana ei koskaan käytettäisi ainakaan pelkkänä koneen massaa. Sen sijaan paikkalukumäärä ja sakkausnopeus ovat turvallisuuteen ja vastuuseen vaikuttavia seikkoja,
joita voisi käyttää luokkarajoina. Esimerkiksi voitaisiin määritellä että henkilökohtainen lentokone on alle 6-paikkainen lentokone jonka sakkausnopeus on maksimissaan 61kt riippumatta moottorien lukumäärästä ja koneen lentoonlähtömassasta ja moottorien toimintaperiaatteesta. Ehkä sakkausnopeusrajaa voisi viilata vielä vähän alaspäinkin niin sillä olisi vaikutusta turvallisuuteen paljon enemmän kuin että onko lentoonlähtömassa vaikka 450 kg vai kenties 451 kg ja 300 grammaa. Tietysti jos massaraja pitää olla, niin 2000 kg lienee sopiva - pienkoneen täytyy olla melkoinen SUV painaakseen enemmän kuin 2000 kg. Lisäksi voitaisiin vaatia esim. pelastusvarjoa, turvaohjaamoa, monipisteturvavöitä, penkkeihin niskatukia jne., niilläkin kun on vaikutusta mahdollisessa kolarissa.

Tuomas Kuosmanen

Kun nää on vitsipuolella ni vois tässä aamutuimaan kysäistä että lukeekohan kukaan näitä sun maratoonikirjoituksia? Meinaan mä ainakin uuvahdan aina alkumetreille.. ne menis perille paremmin jos vähän tiivistäisit ;)

//T

Jari Kaija

Lainaus käyttäjältä: Tuomas  Kuosmanen - syyskuu 12, 2007, 11:20:14
Meinaan mä ainakin uuvahdan aina alkumetreille.. ne menis perille paremmin jos vähän tiivistäisit ;)

Totta. Tuollaisen maratoonin kohdalla :walk: takavasemmalle tapahtuu helpostikkin....

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod