Käännösapua

Ajelin · kesäkuu 20, 2007, 06:28:47

Hei,

tunkeuduin foorumille saadakseni käännösapua.

Käännän hiki päässä lentokoneen rakentamisesta kertovaa dokumenttiä, missä tulee jos jonkinlaista lentämiseen ja lentokoneeseen liittyvää termiä vastaan.

Nyt pohdin sellaista asiaa, kun ennen laskua tehtävä tarkistuslista. En löydä mistään tietoa, mitä sellaiseen listaan mahtaa kuulua. Englanniksi ne olisivat: Brakes, undercarriage, mixture, pitch, instruments, carberetta heat, hatches and harnesses, flaps jne.

Noista carberatta heat, hatches and harnesses ja flaps olisivat termejä, joista minulla ei ole hajuakaan.

Olisiko ideoita, mistä voisin löytää tietoa, tai osaatteko neuvoa?

Kiitos jo etukäteen

Anne

Aki Suokas · kesäkuu 20, 2007, 06:34:25

carberatta heat (kirjoitusvirhe originaalissa) = imuilman esilämmitys
hatches = luukut
harnessess = turvavyöt
flaps = laskusiivekkeet

Ajelin · kesäkuu 20, 2007, 08:36:02

Kiitos

Näitä termejä on uskomattoman vaikea löytää. Paikallisessa kirjastossakaan ei ollut mitään materiaalia.

Minulla on maanantaihin asti aikaa, joten ihmeitä en pysty tekemään, mutta osaisiko joku suositella jotain
sivustoa tai muuta materiaalia, josta voisin löytää tietoa siitä, mitä tuollaisen pienkoneen laskun aikana tapahtuu.

Ajelin · kesäkuu 20, 2007, 08:48:15

Puhutaanko suomessa yleisesti lentämisen yhteydessä solmuista ja jaloista, vai käännetäänkö ne km/h:ssa tai metreihin?

juhrit · kesäkuu 20, 2007, 08:59:31

Dictionary of aeronautical terms (n. 560 sivua, ASA publications, Seattle USA) on näillä alueilla hyvä apuväline.

Kirjassa on kukin sana selitetty muutamasta rivistä puoleen sivuun pituisilla selityksillä. Tosin ilmailutekniset asiat kiertävät kehää, joten alaa tuntemattomalta kuluu aikaa runsaasti hakiessaan sanan selitysosion sanoja/termejä Dictionaryn jostakin toisesta kohdasta.

Tämä ei perustu tietoon, mutta luulen että Helsingissä sijaitsevan Aviation Shopin hyllystä löytyy tämä tai vastaavia teoksia.

Moottorilentotoiminnassa ovat solmut (KTS) ja mailit (MPH) nopeuksissa ja jalkakorkeudet (FT) dominoivia, tosin kilometri ja metrimittareitakin näistä koneista löytyy. Purjelentopuolella ovat taas kilometriä/tunnissa ja metrit korkeudessa lähes yksinomaan käytössä. Käännöksissä olisi ehkä paikallaan pitää ne samoina kuin alkuperäisessä tekstissäkin.

terv Juha Ritari

Ajelin · kesäkuu 20, 2007, 11:30:25

ongelma on lähinnä oikeiden suomenkielisten vastineiden löytäminen noille ilmailutermeille, ei niinkään alkuperäisten termien ymmärtäminen. Englanniksi löytyy netistäkin paljon tietoa. Esimerkiksi, vaikka ymmärrän periaatteessa, mitä tarkoittaa "two stages of flap", en tiedä, miten suomalainen lentäjä sen ilmaisisi.

Alan tekstit tai asiantuntijat ovat ainoat lähteeni nyt. Te olette kyllä jo olleet minulle suureksi avuksi. Kirjastosta (Rovaniemeltä) löysin ainoastaan yhden lentopelkoa käsittelevän kirjan :

Anne

juhrit · kesäkuu 20, 2007, 12:29:31

Tuo on totta. Alalle on muodostunut oma sanastonsa, ilmailuslangi, joka sekin vaihtelee vielä paikkakunnittain ja harrastuksen vakavuuden mukaan jossain määrin. Tuosta laippa-asetus esimerkistä toteaisin, että puhekielessä se on "kaksi pykälää laippoja" ja muuten suunnilleen "laskusiivekkeet kakkosasennossa".

Toma · kesäkuu 20, 2007, 12:34:45

Terve Anne,

Tervalentäjät ovat ansiokkaasti koonnet jonkun verran ilmailusanastoa sivuilleen löydät ne täältä:

http://www.tervalentajat.fi/lukusali.html

Ihan mielenkiinnosta, mitä rakentamisdokumenttia sinä olet kääntämässä?

Tuomas Kuosmanen · kesäkuu 20, 2007, 13:04:47

Lainaus käyttäjältä: Ajelin - kesäkuu 20, 2007, 11:30:25
Esimerkiksi, vaikka ymmärrän periaatteessa, mitä tarkoittaa "two stages of flap", en tiedä, miten suomalainen lentäjä sen ilmaisisi.

"Kaksi pykälää laippoja"

Pistä vaikka tähän niitä termejä mitä olet ajatellut käyttää, eiköhän ne saada tässä ruotuun juhannusta odotellessa

//T

Aki Suokas · kesäkuu 20, 2007, 17:55:34

Lainaus käyttäjältä: Ajelin - kesäkuu 20, 2007, 11:30:25
ongelma on lähinnä oikeiden suomenkielisten vastineiden löytäminen noille ilmailutermeille, ei niinkään alkuperäisten termien ymmärtäminen.

Asia on esimerkiksi tarkastuslistojen suhteen niin että ne on avainsanalistoja.
Niitä ei voi kääntää ymmärtämättä mistä on kyse. Vastine kun voi olla aivan eri sana kuin suora käännös. Asiayhteys on oleellinen, jos haluaa että käännös jollain tavalla vastaisi mitä suomalainen ko tilanteessa sanoisi suomeksi.

Ajelin · kesäkuu 20, 2007, 20:04:42

Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - kesäkuu 20, 2007, 17:55:34
Lainaus käyttäjältä: Ajelin - kesäkuu 20, 2007, 11:30:25
ongelma on lähinnä oikeiden suomenkielisten vastineiden löytäminen noille ilmailutermeille, ei niinkään alkuperäisten termien ymmärtäminen.

Asia on esimerkiksi tarkastuslistojen suhteen niin että ne on avainsanalistoja.
Niitä ei voi kääntää ymmärtämättä mistä on kyse. Vastine kun voi olla aivan eri sana kuin suora käännös. Asiayhteys on oleellinen, jos haluaa että käännös jollain tavalla vastaisi mitä suomalainen ko tilanteessa sanoisi suomeksi.

niinpä: tässä esimerkiksi tämä dokkarissa esiintynyt tarkastuslista: Brakes, Undercarriage, Mixture, Pitch, Instruments, Carberetta heat, Hatches and harnesses, Flaps jne. Alkukirjaimista tulee sitten joku Bumfitch, eli onko tämä sitten se avainsana, mistä Aki puhut, tai joku muistisana, miten tuon listan muistaa. Tuon listan sanat olen löytänyt jotenkin. Täällä ehdotettiin tuohon Carberetta heatiin imuilman lämpötilaa, mutta löysin sellaisen termin kun "etulämpö päällä", kun esimerkiksi kone lähtee laskuun. Onko tuossa nyt kyse samasta asiasta? Tietysti tv-tekstityksissä on vielä se huono puoli, että käännös on saatava mahtumaan 37 merkkiin per rivi, ja siihen kuuluvat välit, pisteet ja kaikki. Eli mitään selityksiä ei voi tekstiin laittaa esim. sulkeisiin, niin kuin voisi johonkin kirjaan laittaa.

Toinen kohta, mitä en ymmärrä, on kun kone lähtee nousuun, niin lennonopettaja sanoo tälle hepulle, joka rakentaa konetta, että: "add that right rudder for that slip stream effect" ja "as the wheels come off the ground the tendency is for the aircraft to yore to the left" Eli oikealla sivuperäsimellä ilmeisesti halutaan minimoida tuota slip stream effectiä. Mikähän se on?

Tuossa toisessa lauseessa haen termiä sille, kun lentokone lähtee "puoltamaan" vasemmalle, kun renkaat irtoavat kiitoradasta. Miten sen voi sanoa? Löysin jostain sellaisen sanan kuin kiertopyrkimys. Käytetäänkö sitä?

Niin, Toma, olen kääntämässä Animal Planetille sellaisen dokumentin jaksoa kuin "Plain is Born", jossa eräs lentämisestä kiinnostunut osoittaa, että lentokoneen rakentaminen on ihan helppoa

ja päättää rakentaa itselleen sellaisen ja samalla opettelee lentämään. Se vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, ainakin minusta, joka en lentämisestä ymmärrä.

Nyt käyn työhön,

kiitos teille. Olettepa todella ihania ja auttavaisia

Flying_Finn · kesäkuu 21, 2007, 00:05:30

Aki tässä varmaan tarkoitti sitä että avainsanoina niiden kuuluu tarkoittaa jotain tarkistettavaa asiaa lentäjälle. Esim. ennen rullausta kiitoradalle, tarkistuslistassa lukee Brakes joka tarkoittaa sitä että lentäjän on koe painettava jarruja, ja siis kokeella varmistaa että jarruissa on vaadittava hydraulinen paine ja siten että ne myös toimivat (jotta asiaa ei huomata vasta laskeutumaan tultaessa kun niitä eniten tarvitaan). Sama siis tarkistetaan myös ennen laskeutumista, eli varmistetaan että jarrut toimivat sitten laskeutumisvaiheessa, ettei esim hydraulinesteet päässy pakenemaan jarruista lennonaikana yms. Lentokoneissahan jarrut ovat erikseen takapyörille, eli vasen jarru kontrolloi vasenta takapyörää ja oikea jarru oikeaa takapyörää tai kuten ilmailussa puhutaan kannuspyöristä.. Jarrut sijaitsevat yleenäs peräsinpolkimien yläpuolella (riippuu kyllä lentokoneestakin). Lentokoneen voi kääntää periaattessa paikallaan 180 astetta siten että painaa vain toista jarrua, ja toinen pyörä siis pääsee liikkumaan vapaasti (vähän eri metodologia kuin autoissa).

Tämä Bumfitch on varmasti muistisana, ilmailussa on hirveä määrä asioita mitkä pitää muistaa, ja siksi on keksitty myös kamala määrä muistisanoja joiden pitäisi helpottaa lentäjää (usein vain muistisanoja on yhtä paljon kuin muistettavia asioita, joten niidenkään muistaminen ei aina ole helppoa). Jokaisessa lentovaiheessa on oma muistilista. Moottorin käynnistyksessä, Rullauksessa, Koekäytössä, Nousussa, Matkalennossa, Lähestymisessä lentokentälle, Laskeutumisessa, Rullauksessa parkkiin ja Moottorin sammuttamisessa (muutamia muita lukuunottamatta). Lentäjien kuuluu muistaa jokainen osa ulkomuistista mutta aina pitäisi käyttää muistilistaa jolla sitten tarkistetaan että muistinko sittenkään oikein vai unohtuiko joku tärkeä kohta. Usein kun opetellaan lentämään niin luetaan muistilistaa kuin piru raamattua, ja sitä mukaa sitten harjaantuu se ulkomuisti. Sen jälkeen listasta tulee siis muistilista.

Tämä Carburetor Heat, tarkoittaa imuilman lämmitystä. Carburetor on itseasiassa suomeksi kaasutin, ja koska näissä perinteisissä lentokoneissa on venturi efektiin perustuva kaasutin (kuten vanhemmissa autoissa), ilman lämpötila tippuu huimasti kaasuttimeen joutuessa. Jos lennetään tietyssä ulkolämpötilassa (ja ulkoilman kosteusprosentti on oikea) niin kaasutin voi kirjaimellisesti jäätyä. Kun kaasutin jäätyy niin ilma ei kulje siitä läpi ja lentokoneen moottori tukehtuu. Moottorihan käy lentokoneissa samalla periaatteella kuin autoissa, kaasutin sekoittaa bensan ja ilman sopivaan suhteeseen joka sitten syötetään polttokammioon jne. Tämä imuilman lämmitys tekee juuri sen, eli lämmittää imuilmaa kuumemmaksi jolloin kaasutin ei pääse jäätymään. Usein juuri laskussa, lentokoneen moottori käy heikommalla teholla, jolloin sen jäätyminen on myös todennäköisempää.

Lentokoneen nousukiidon aikana nopeus on suhteellisen pieni, mutta propellin tuottama teho on kova. Propellihan pyörittää ilmaa samalla tavalla kuin kermavaahdon vatkaaja pyörittää kermaa. Eli pyörii ympäri. Kuvittele nyt että tämä ilma pyörii propellin ansiosta lentokoneen ympäri ja sitten lopulta osuu peräsimen vasemmalle puolelle. Tämä ilma sitten työntää lentokonetta vasemmalle. Samalla myös tämä moottorin pyörimen aiheuttaa sellaista gyroskooppista liikettä, että kone yrittää kääntyä vasemmalle senkin ansiosta. Eli tämä lennonopettaja sanoessaan "add taht right rudder for that slip stream effect" tarkoittaa käytännössä sitä että korjataan tämä kääntymistendenssi antamalla oikeaa peräsintä, eli painamalla oikealla jalalla peräsinpoljinta joka sitten kääntää konetta oikealle. Tarkoitus siis tällä on neutralisoida se kääntämisefekti.

Jossain vanhassa lentämistaidon oppikirjassa (vuosimallia aatami) puhutaan juuri nimenomaan kiertopyrkimyksestä. En tiedä mitä lennonopettajat suomessa käyttävät, ehkä joku foorumilainen osaa vastata siihen.

Lisää vaan spesifisiä kysymyksiä niin varmasti joku täällä auttaa.

Terv,

Tuomo

Toma · kesäkuu 21, 2007, 00:14:42

Heips Anne,

Tuomo ehtikin vastata jo melkein kaikkeen kirjoitellessani itse vastausta

mutta tässä se nyt kuitenkin...

Amerikkalaisilla on tapana kehittää itselleen niin sanottuja "muistisanoja". Nämä sanat eivät välttämättä ole oikeita sanoja vaan vain jotain minkä avulla muistat jonkun tietyn tarkastusproseduurin. (oikeasti noita ei pitäisi muistaa vaan katsoa tarkastuslistalta)
Tuossa esimerkissäsäsi on varmaan ollut bumpich "bum pitch" eli baseball:ssa huono syöttö

(tosin se F jää puuttumaan)
Kyseessä on varmaan texasilainen tuosta "Carbaretta heat" päätellen eli onkohan ne tulleet laskuun tuossa kohtaa? Jos niin...

Undercarriage = laskutelineet (alhaalla)
Mixture = polttoaineseos (rikkaalla)
Pitch = jos laskussa tuo varmaan tarkoitta oikeaa lähestymisnopeutta ja koneen asentoa (nokka ylhäällä = hidas, nokka alhaalla = nopea)
Instruments = mittarit (kaikki ok ja vihreällä=sallituissa arvoissa)
Carbureator heat = imuilman lämmitys (päällä jos laskuun pois jos lentoonlähtö)
Hatches and harnesses = luukut, ovet ja turvavyöt (kiinni)
Flaps = Laskusiivekkeet = tarkista (asento riippuu laskukierroksen kohdasta)

Menemättä sen koommin aerodynamiikan ihmeelliseen maailmaan niin mitä tämä lennonopettaja tässä tarkoittaa "slip stream effect" sanalla on varmaan, kuten arvelkitkin, koneen kiertopyrkimys. Tämä kiertopyrkimys voi muun muassa johtua potkurivirrasta joka osuu sivuperäsimen jommallekummalle sivulle riippuen potkurin kiertosuunnasta.
On myös pari muuta kiertopyrkimystä mutta kun lupasin olla menemättä siihen aerodynamiikan maailmaan ;-)
Onkohan kyseessä kannuspyöräkone (kaksi pyörää edessä ja yksi takana)? Tämän tyypin koneissa tuo kiertopyrkimys on ehkä hieman yllättävämpi kuin nokkapyöräkoneissa (yksi pyörä edessä kaksi keskellä sivulla)

Noh joka tapauksessa lennonopettaja kertoo suunnilleen näin:
"Muista antaa lentoonlähdössä oikeaa jalkaa kiertopyrkimyksen estämiseksi. Pyörien irrottua maasta kone pyrkii puoltamaan vasemmalle"

Viisaammat korjatkoon yllä olevaa lausuntoa ;-)

Kaikki kunnioitus tv-ohjelmien kääntäjille! Suomenkielessä on niin perhanan pitkiä sanoja että en todellakaan ymmärrä miten saatte ne järkevästio mahtumaan 37 merkkiin...
esimerkkinä: Epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkänköhän

Loppukaneettina ja puolustuksena voin vain todeta että, itsellä on rasitteena tuo ruotsi äidinkielenä joten pyydän ymmärrystä... tosin ruotsinkielessäkin löytyy pitkiä sanoja: nordöstersjökustartilleriflygspaningssimulatoranläggningsmaterielunderhållsuppfö ljningssystemdiskussionsinläggsförberedelsearbeten (130merkkiä)

Kerrohan ihmeessä koska tuo tulee TV:stä niin päästään katsomaan

PS: Yksi asia mikä minua on askarruttanut monta vuotta, on että miksi numeroita käännetään TV:ssä väärin niin usein? Ymmärrän että käännetään vaikka maileja kilometreiksi jne. mutta uskomattoman usein on ihan "normaalit" luvut väärin...

Aki Suokas · kesäkuu 21, 2007, 06:50:49

Tämähän menee jo filosofiseksi, mutta tarkoitin avainsanalistalla sitä, että checklista ei yleensä kerro juuri mitään, miten ko asian pitäisi olla.
Tarkastuslista kun laaditaan usein periaatteella command - response tyyliin (en yritäkkään suomentaa), mutta idea on se että on avainsana (käsky), johon sitten pilootti liittää muistinvaraisesti koulutuksen ansiosta tietyn toiminnon. Avainsanat (käskysanat) eivät voi olla pitkiä, mielellään yhden sanan pituisia. Lisäksi hyvässä checklistassa käytetään vain sanoja, joiden merkitys on yksiselitteinen (myös vähän väärin luettuna). Tämän takia sanavalinta voi olla kielestä toiseen aika erilainen. Klassinen esimerkki on lentoonlähtkiidon aikainen checklista kohta :"Take-off power" vai tarkoittiko se sittenkin "Take off power". Ensimmäinen tarkoittaa täyttä tehoa, jälkimmäinen että teho otetaan kokonaan pois. Suomeksi eroa ei synny, mutta englanniksi sekaanusvaara on ja englanniksi lähtökiidon tarkastuskohdassa lukee melkein aina "max power" tai jotain vastaavaa.

Niinkuin Toma oli asioita lisännyt näitä toimintoja:

Undercarriage = laskutelineet (alhaalla)
Mixture = polttoaineseos (rikkaalla)
Pitch = jos laskussa tuo varmaan tarkoitta oikeaa lähestymisnopeutta ja koneen asentoa (nokka ylhäällä = hidas, nokka alhaalla = nopea)
Instruments = mittarit (kaikki ok ja vihreällä=sallituissa arvoissa)
Carbureator heat = imuilman lämmitys (päällä jos laskuun pois jos lentoonlähtö)
Hatches and harnesses = luukut, ovet ja turvavyöt (kiinni)
Flaps = Laskusiivekkeet = tarkista (asento riippuu laskukierroksen kohdasta)

Mutta niitä kaksiselitteisyyksistä esimerkkinä, niin olen melko varma että olet yhden noista sanoista käsittänyt väärään yhteyteen.

pitch voi tarkoittaa tuota, mutta tässä yhteydessä sillä varmaan tarkoitetaan toista pitch asiaa, eli potkurin lapakulmia.
pitch käskysana muistuuttaa ohjaajaa tarkistamaan että potkurinsäätövipu on edessä, eli suurilla kierroksilla. Se vipu kun ei suoraan säädä lapakulmia, vaan potkurisäätimen asetusta.
Jos tekisin suomenkielistä listaa niin vastine voisi olla "potkuri", se kun on sopivan lyhyt sana ja kertoo lentäjälle mitä tässä kohden pitäisi tehdä.

pitch = potkuri (tarkista että potkurin säätövipu on edessä)

Toma · kesäkuu 21, 2007, 09:57:28

Lainaus käyttäjältä: Ajelin - kesäkuu 20, 2007, 20:04:42

niinpä: tässä esimerkiksi tämä dokkarissa esiintynyt tarkastuslista: Brakes, Undercarriage, Mixture, Pitch, Instruments, Carberetta heat, Hatches and harnesses, Flaps jne. Alkukirjaimista tulee sitten joku Bumfitch,

Löytyihän tuokin lista netin syövereistä tai siis yksi versio siitä:
O BUMFITCH! = pre-landing checklist
Open carb heat
Brakes
Undercarriage
Mixture, mags & masterswitch
Fuel
Instruments
Temperatures & pressures
Carb heat off
Hatches & harnesses secure

Ainakin jenkeissä niin jokainen tekee tuommoisia muistilistoja itselleen, jos se auttaa muistamaan asioita niin mikäs siinä... täällä niitä on.. enemmän kuin yksi ;-)
http://www.flightinfo.com/instructorhints.htm

Aki, olet oikeassa sen Pitch sanan kanssa nyt kun ei vaan tiedä mikä kone on kyseessä, jos se on tämä Europa (http://www.i2itelevision.com/programmes/aplaneisborn/index.html) juttu niin voihan siinä kyllä olla säätölapapotkurikin...

Ajelin · kesäkuu 21, 2007, 11:57:53

Heippa

Se on juuri tuo kone, jonka linkin Tom laittoi. En tiedä, milloin tämä tulee telkkarista (Animal Planetilta), mutta selvitän, ja kerron sitten täällä.

Nyt on pakko alkaa kääntää, deadline lähestyy. Olen ihan innoissani, kun olen saanut niin paljon tietoa, ja tämähän on todella mielenkiintoinen aihe. Olen oppinut aivan mielettömästi tämän selvitystyön ansiosta. Kohta taidan alkaa varata itselleni lentotunteja...

Käännän tänään ohjelman loppuun, ja sitten luen viestit tarkemmin. Korjaan sitten virheeni, joita ainakin sen perusteella, mitä nyt nopeasti viestejänne luin, on yksi jos toinenkin.

Yksi tärkeä asia tuli vielä mieleen. Nyt kun koneen kuvalinkkikin on tuossa esillä, niin tässä kääntämässäni jaksossa siihen rakennetaan tail plane, joka näyttää pieneltä siiveltä, ja laitetaan sinne koneen perään. Siihen tulee sitten "trim tab" kiinni saranoilla. Sen kanssa olen ihan sekaisin. Olen ymmärtänyt, että se on korkeusperäsin, jossa on trimmilaippa. Mutta sitten olen myös ymmärtänyt, että tuo korkeusperäsin laippoineen voi myös olla osa siipeä. Tässä tail plane on ihan itsenäinen siipi, eikä missään kiinni. Kamalan vaikea selittää... Sanoisitteko tuota nyt sitten korkeusperäsimeksi, vai peräsiiveksi?

Muuten, onko teillä kaikilla ihan oikeat, ikiomat lentokoneet?

t. Anne

Toma · kesäkuu 21, 2007, 12:26:06

Se kokonainen "peräsiipi" kutsutaan korkeusvakaajaksi.
Nyt tuossa Europa:ssa on ymmärtääkseni niin sanottu pendelimallinen korkeusperäsin jolloin koko korkeuvakaaja liikkuu ja siten muuttaa koneen nokan asentoa lennettäessä ylös ja alas.
Sillä pienellä läpyskällä eli trimmilaipalla voidaan konetta lennon aikana säätää niin että pystyohjaukseen ei tarvita voimaa ja kone lentää niin sanotusti "ilman käsiä" eli se "trimmataan" tietylle nopeudelle.

Eli:

Tailplane (myös Horizontal stabilizer) = korkeusvakaaja
Trim tab = Trimmilaippa
Elevator = Korkeusperäsin

Europan tapauksessa korkeusvakaaja hoitaa myös korkeusperäsimen virkaa... Toivottavasti tämä ei sekoittanut enemmän kuin selittänyt ;-)
Tämän kombinaation englanninkielinen nimitys on muuten Stabilator
Jos haluat syvenytyä aiheeseen oikein huolella niin: http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/stablator.html

Ei meillä kaikilla ole omia koneita mutta kerhoilla niitä löytyy... tervetuloa vain harrastuksen pariin, tämä on muutenkin liian miesvoittoista touhua

ari · kesäkuu 21, 2007, 13:42:58

Tuo sarja A Plane is Born pyörii juuri tällä hetkellä Trinet-kaapeliTVverkossa, suomalaisin tekstityksin.
Pyörii samalla ohjelmapaikalla muiden samaan sarjaan kuuluvien kanssa: An MG is Born, A 4x4 is Born, A Bike is Born, A Racing Car is Born, A Chopper is Born (siis rakennetaan Exec 162F Rotorway helikopteri) ja A Car is Reborn. (Siis yhden sarjan päättyessä uusi alkaa).

Trinet-kaapeliTVverkossa näkyvä Discovery Channel on Norjassa näkyvä versio.
http://www.discoverychannel.no/emea/homepage.htm

Edit. Näyttää Hesarin TV-tietojen perusteella näkyvän muuallakin maassa.

Flying_Finn · kesäkuu 21, 2007, 14:21:39

Lainaus käyttäjältä: Toma - kesäkuu 21, 2007, 12:26:06
Ei meillä kaikilla ole omia koneita mutta kerhoilla niitä löytyy... tervetuloa vain harrastuksen pariin, tämä on muutenkin liian miesvoittoista touhua

Juu, mutta on niitä naisia ainakin täällä rapakon toisella puolella ihan mukavasti. Meidän kerholla yks 18v lukiosta juuri päässy nainen lens tarkastuslennon eilen. Aloitti harjoittelun Maaliskuussa, eli aika tiukkaa tahtia piti yllä. Klubin nais lennonpettaja koulutti sitä.

Ottaisko joku foorumilainen Annen tutustumislennolle? Pääsis näkee ihan henk.koht että mikä trimmilaippa on ja mitä se oikeasti tekee, miten trimmataan nopeudelle jne!

-tuomo

Ajelin · kesäkuu 22, 2007, 00:20:50

Lainaus käyttäjältä: Toma - kesäkuu 21, 2007, 00:14:42

Kaikki kunnioitus tv-ohjelmien kääntäjille! Suomenkielessä on niin perhanan pitkiä sanoja että en todellakaan ymmärrä miten saatte ne järkevästio mahtumaan 37 merkkiin...
esimerkkinä: Epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkänköhän

Loppukaneettina ja puolustuksena voin vain todeta että, itsellä on rasitteena tuo ruotsi äidinkielenä joten pyydän ymmärrystä... tosin ruotsinkielessäkin löytyy pitkiä sanoja: nordöstersjökustartilleriflygspaningssimulatoranläggningsmaterielunderhållsuppfö ljningssystemdiskussionsinläggsförberedelsearbeten (130merkkiä)

Kerrohan ihmeessä koska tuo tulee TV:stä niin päästään katsomaan

PS: Yksi asia mikä minua on askarruttanut monta vuotta, on että miksi numeroita käännetään TV:ssä väärin niin usein? Ymmärrän että käännetään vaikka maileja kilometreiksi jne. mutta uskomattoman usein on ihan "normaalit" luvut väärin...

Kyllähän tuo tilanpuute on ehdottomasti vaikein asia koko hommassa...varsinkin jos on sellainen selittelijä ja kiertelijä ja kaartelija kuin minä...

Minulla ei ole vielä paljon alalta kokemusta, enkä tuohon numeroasiaan oikein osaa vastata. Voin vain kuvitella, että itsellenikin voisi numerovirheitä helposti tulla. Luulisi, että kun numerosarja ei sinänsä tarkoita mitään, niin helposti sitä kirjoittaessa yksi numero vaihtuu toiseksi, eikä sitä tarkastusvaiheessa huomaa niin selvästi kuin kirjoitusvirheitä. Toisaalta muuntaessa voi tulla virheitä. Joskus kääntäjällä ei myöskään ole käsikirjoitusta, jolloin numeron voi myös kuulla väärin.

Ette kai vielä ole juhannusta lähteneet juhlimaan? Minä teen töitä useimmiten yöllä, joten tulin vielä kirjoittamaan viime hetken kysymykset teille...Tämä tosin liittyy koneen rakenteisiin.

Ohjelman lopussa palataan taas lentsikkaverstaalle, jossa tämä mies viimeistelee koneen siipeä. Opettaja tulee tarkastamaan sen, ja sanoo, että täytyy tarkastaa, onko "bid brackets between the spar and the skins and the ribs." Löysin selvityksen netistä, että "bid brackets are two inch wide strips of bid which lock the first wing lay-up onto the rear of the spar". Muita osumia ei tullut. Minulle ei kerta kaikkiaan tule mieleen, mikä materiaali, ja minkälainen osa on kyseessä. Kuvasta päätellen kyseessä voisi olla joku tiiviste, joka laitetaan koneen sisärakenteiden ja kuoren väliin, mutta en sitten tiedä. Olen selaillut lentokonerakentajien päiväkirjoja, mutta en ole sellaista materiaalia löytänyt. Onko teistä joku rakentanut konetta? Tuleeko mieleen, mikä tuo voisi olla?

Anne

heharju · kesäkuu 22, 2007, 00:37:34

Onhan tuo kiva käännellä vieraista kielistä apuja rakentajille ja muille asiasta kiinnostuneille, mutta olisiko kuitenkin parempi jättää homma ihmisille jotka oikeasti ymmärtävät mistä puhuvat? Ihan jo väärinymmärrysten välttämiseksi.

- h -

josok · kesäkuu 22, 2007, 03:08:41

Ok, i built that kit. Bid = bidirectional woven glass, there are as many strands lenghtwise as widthwise Uni = unidirectional, there are only a few strands in one direction, to keep the stuff together.
To -h-:
Hopefully nobody ever has the idea that this tv show has anything to do with instructions on how to build that kit, translated or not. Is amusing, it's interesting,
But please, don't take it seriously.
And it's good material to get people interested in flying, i know, i am one of them

Regards

Jos

Aki Suokas · kesäkuu 22, 2007, 09:06:28

bid brackets between the spar and the skins and the ribs
voisi siis tässä yhteydessä olla lyhyesti kirjattuna vaikka

laminaatti tuki salon, pinnan ja kaarien välissä.

Ajelin · kesäkuu 22, 2007, 10:57:05

Lainaus käyttäjältä: heharju - kesäkuu 22, 2007, 00:37:34
Onhan tuo kiva käännellä vieraista kielistä apuja rakentajille ja muille asiasta kiinnostuneille, mutta olisiko kuitenkin parempi jättää homma ihmisille jotka oikeasti ymmärtävät mistä puhuvat? Ihan jo väärinymmärrysten välttämiseksi.

- h -

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat. Ole hyvä ja selitä. Ainakin tuo verbi "käännellä" kuulosti vähän ikävältä, jos puhut minun työstäni. Onhan niitä erikoisalan asiantuntijoita, jotka tekevät käännöstyötä, mutta kyllä kääntämiseen ja tv-tekstittämiseenkin tarvitaan asiantuntemusta, ei pelkkä erikoisalan tietämys riitä sujuvan käännöksen tekemiseen. Olisi sitäpaitsi silkka mahdottomuus, että tv-tekstittäjälle pystyttäisiin aina antamaan työpariksi asiantuntija virheiden välttämiseksi. Tulisi varmasti aika kalliiksi. Ideaalitilannehan se tietysti olisi, ja teknisten alojen ja lääketieteen kääntäjät usein saavatkin asiantuntijan työparikseen. Mutta jos ammatikseen kääntää esimerkiksi dokumentteja, niin asiantuntijaparihan vaihtuisi viikoittain.

Itse pidän kovasti tiedonhausta. Enhän minä lentäjäksi tässä opiskele, mutta osaanpahan ainakin kutsua peräsiiven näköistä uloketta korkeusvakaimeksi peräsiiven sijaan. En myöskään väitä, etteikö käännökseen jäisi epäselviä termejä. Mutta, kuten Jos sanoi, kääntämääni ohjelmaa tuskin kukaan käyttää rakennusohjeena, eli seuraus käännösvirheestä tuskin on, että joku lentäjä tippuu koneellaan :

Toisekseen, tekstin lisäksi katsoja näkee sekä kuvan, että kuulee alkuperäisen puheen, jotka myös selventävät. En yritä oikeuttaa käännösvirheitä, mutta en myöskään hurskastele - onhan niitäkin käännösteksteissä tietenkin.

Lisäksi, tämä foorumi ei suinkaan ole ainoa asiantuntija-apu, jota olen käyttänyt. Olen myös konsultoinut ammattilentäjiä, ja tarkastanut termejä, mistä olen onnistunut sen tekemään. Vaikkakin, täältä olen suurimman avun löytänyt, kiitos siitä.

Tulipa vuodatus

ja vielä off topic...

Kiitos Jos ja Aki vastauksista viimeisimpään kysymykseen, ja hyvää juhannusta kaikille

Haluan vielä sanoa, että teistä on ollut uskomattoman paljon apua

Kiitos!

Flying_Finn · kesäkuu 22, 2007, 14:09:07

Lainaus käyttäjältä: Ajelin - kesäkuu 22, 2007, 10:57:05
Lainaus käyttäjältä: heharju - kesäkuu 22, 2007, 00:37:34
Onhan tuo kiva käännellä vieraista kielistä apuja rakentajille ja muille asiasta kiinnostuneille, mutta olisiko kuitenkin parempi jättää homma ihmisille jotka oikeasti ymmärtävät mistä puhuvat? Ihan jo väärinymmärrysten välttämiseksi.

- h -

Itse pidän kovasti tiedonhausta. Enhän minä lentäjäksi tässä opiskele, mutta osaanpahan ainakin kutsua peräsiiven näköistä uloketta korkeusvakaimeksi peräsiiven sijaan.

Varmaan Hemmo ymmärtänyt tämän dokumentti ohjelman tarkoituksen väärin. Minusta on ainakin mukava yrittää selventää näitä ilmailun koukeroita tavallisille pulliaisille (siis asiaan perehtymättömille). Se pistää itsekin mietityttää että mistä nyt oli oikein kyse, ja miten tietyt asiat oikeasti toimivat ja miksi. Enemminkin voisi sanoa että suuret kiitokset sinulle kun jaksat ja olet motivoitunut perehtymään asiaan näinkin syvällisesti!! Usein olen nähnyt käännöksiä jotka ovat olleet niin kaukana asiasta että häpeän silmät päästä kääntäjän puolesta (jos sellaista voi tehdä). Mutta siis loistavaa että olet tullut tänne kyselemään ja hakemaan apua! Kiitokset siitä!

Mutta se piti jo sanoman aikasemminkin että lentokoneen rakentaminen ei todellakaan ole helppoa. Ehkä opetteleminen lentämään on helppoa rakentamiseen verrattuna mutta usein tuo rakentelu on erittäin aikaa vievää. Asiaa voisi ehkä verrata kitti-auton rakentamiseen. Ne kertomukset lentokoneen rakentamisesta mitä olen lukenut ja kuullu niin projekti on helposti vähintään vuoden pituinen, vaatien lukemattomat illat tarkkaavaista työtä. Mutta siis piti vaan siis nostaa hattua kaikille lentokoneen rakentajille ja mainita että sen luontoista projektia ei pitäisi mennä vähättelemään.

-tuomo

Tuomas Kuosmanen · kesäkuu 22, 2007, 23:12:07

Lainaus käyttäjältä: Ajelin - kesäkuu 22, 2007, 10:57:05Lisäksi, tämä foorumi ei suinkaan ole ainoa asiantuntija-apu, jota olen käyttänyt. Olen myös konsultoinut ammattilentäjiä, ja tarkastanut termejä, mistä olen onnistunut sen tekemään. Vaikkakin, täältä olen suurimman avun löytänyt, kiitos siitä.

Joo, voisin kuvitella että täällä tavoittaa aika monta rakentajaa ja siten vastauksia löytyy myös. Hyvä kun asiat selviävät.

Toinen vaihtoehtohan on vain vetää ne hatusta.. on ihan hienoa että käytät aikaa ja vaivaa kunnon taustatyöhön! Ei tosiaan käännösfirmassa voine olla joka alan asiantuntijaa. Ihan mielenkiinnosta, mitä kautta muuten löysit tänne?

//T

Jouni Laukkanen · kesäkuu 26, 2007, 16:43:59

Lainaus käyttäjältä: heharju - kesäkuu 22, 2007, 00:37:34
Onhan tuo kiva käännellä vieraista kielistä apuja rakentajille ja muille asiasta kiinnostuneille, mutta olisiko kuitenkin parempi jättää homma ihmisille jotka oikeasti ymmärtävät mistä puhuvat? Ihan jo väärinymmärrysten välttämiseksi.

- h -

Olen sen verran monta ilmailuohjeman käännöstä nähnyt, että väkisinkin tulee mieleen ajatus miksei kääntäjä kysynyt alan asiantuntijoilta käännösapua. En usko, että Suomessa on oikeastaan yhtään ilmailupuolta - varsinkaan harrasterakentamista tuntevaa kääntäjää - ja siksi tärkein ominaisuus onkin ymmärtää hakea tietoa silloin kun ei itse tiedä kaikkea. Minusta tämä osoittaa nimenomaan korkeaa ammattietiikkaa. Tällä foorumilla sitä tietoa on saatavilla suhtkoht helposti kun on asiantuntevia ja auttamishaluisia harrastajia.

Suomessa on valmistunut 2 Europa-konetta. Toinen on Josilla Ivalossa ja Toinen Raimo Toiviolla Pirkkalassa (olen jälkimmäisen käynyt ensikatsastamassa). Harmi vain, että deadline meni, sillä heiltä olisi saanut vaikka kuinka paljon käytännön näkemystä ko. konetyypin rakentamisesta.

Jos Anne vaan voit, anna muillekin kääntäjille vinkki, mistä hakea apua. Ihan vaan sen takia, ettei tarvitse kihistä kiukun ja ääneen itkemisen välimaastossa kun katsoo seuraavan kerran jotain ilmailualan käännöstyötä.

Vielä kiitokset Annelle esimerkillisestä toiminnasta, kuten myös häntä auttaneille ilmailijoille.

Jouni Laukkanen
Suomen Ilmailuliiton Experimental- ja ultrakevyttoimikunnan puheenjohtajana

Uteliaisuudesta minäkin kysyn, että miten löysit tänne?

Ajelin · kesäkuu 28, 2007, 12:17:17

Heippa,

kiitos kannustavista viesteistä. Niistä tuli hyvä mieli

Etsin www.ilmailu.org sivuilta jotain tietoja, kun aloitin käännöstyön. Sitten huomasin, että sivuilla oli linkki keskusteluforumiin. Niin löysin tänne. Ensin ajattelin, että tuskin kukaan viitsii vastata, mutta siinä erehdyin, niin paljon sain hyviä vastauksia, pitkiä selostuksia. Tulostan vastaukset itselleni myös tulevaisuutta varten, jos satun kääntämään vielä lentämiseen/lentokoneen rakentamiseen liittyviä ohjelmia.

Hyvät kesänjatkot, ja toivon teille mukavia lentosäitä!

T. Anne

Antti Laukkanen · heinäkuu 12, 2007, 10:47:19

Kas, tulipa nyt vasta eksytyksi tähän ketjuun. Täytyy minunkin kehua, miten hienoa työtä Anne on tehnyt jaksaessaan selvittää näitä asioita näin perusteellisesti. Olen tuossa itse kääntänyt (tai ehkä käännellyt...) jonkin verran dubbauskässäreitä piirrettyihin ja homma on kyllä lisännyt käsittämättömällä tavalla arvostusta kyseistä työtä kohtaan. Kielellisiä juonia on hirvittävästi ja suomi on pitkänä kielenä huomattavan vaikea saada taipumaan annettuihin raameihin. Tekstityksissä homma on tietty vielä rajallisempaa kuin puhutussa käännöksessä. Virheitähän sattuu toki aina, joko ihan vaan ymmärryksen vuoksi tai sitten kirjoitusvirheen muodossa. Sillä noita numerovirheitä tulee helposti.

Mutta pointtina oli vastaisuuden varalle mainostaa Finnairin Lentoyhtiösanastoa. Sitä on ainakin saanut Ilmailumuseolta jossakin vaiheessa. Ko. kirjassa on käsittämätön määrä teknistä sanastoa ja koneen osien nimiä varmasti ammattimaisella tavalla suomennettuna. Suosittelen sitä ihan jokaisen ilmailijan kirjahyllyyn, jos englanniksi mielii ilmailuasioita lueksia!

-A-