Helpoin mahdollinen DIY ultra?

[Erkko S]

Hei

Olen tässä heittänyt mielessäni lanttia ajatuksella josko aloittaisin oman projektin. Ultralupakirjaa enempään ei ole varaa, mutta puutyötaitoja etc. pitäisi olla...

Netin alustavalla selaamisella voi todeta että moottorin olisi siis oltava Volkkarin puolikas (aihioita löytyy), mutta kone sinne taakse mietityttää. Volksplane näyttää riittävän yksinkertaiselta, mutta onko sitä mahdollista rakentaa ultrakevyeksi? Onko suomessa Volksplaneja?

Toinen mahdollinen saattaisi olla Turbulent, jonka olen nähnyt livenäkin. Muistan joskus taitolennokkikisasaunassa Piikajärvellä kuulleeni jonkun kehuvan rakentavansa Turbulentin ultraksi...

Edelleen, löytyykö kaksipaikkaista vaihtoehtoa, jos reunaehtoina olisi ultrapaino,  Volkkarin mylly ja puurakenne?

Erkko Saviaro
Kokkola

[ReVa]

Hei Erkko

Yksi mahdollinen on Kr2S , ei tosin kovin helppo mutta tekemällä varmasti onnistuu.

Lisää tietoa = :


Reijo Vallius

[Erkko S]

Vau. Hieno.

Netistä selaamalla huomaan että KR2:n ympärillä näyttää olevan melkoinen alakulttuuri.

Pitääpä surffata oikein kunnolla.

On aika työlään näköinen mutta onhan siinä sittenkin yllättävän paljon puuta.

Onko Suomessa KRiä?

-- Erkko

[ReVa]

Hei


Lentokuntoisia lienee 4 kpl ,rakenteilla ja keskeytyneitä lukematon määrä.
Itselläni on vuonna -86 aloitettu Kr2 joka oli keskeytyneenä noin 10 vuotta.
Nyt on taas tilat missä rakentaa joten on työn alla taas.

Reijo Vallius
Asikkala

[Mikko Nikunen]

Hei Erkko

Rakentelen itse KR-1B:tä ultrakevyeksi, kone on alunperin suunniteltu moottoripurjehtiaksi, sakkausnopeus noin 60 km/h. KR-1, KR-2 ja KR-2s:n rakentaminen siten että sakkausnopeus 65 km/h toteutuu on vaikeaa ellei mahdotonta. Olen 170 senttinen ja mahdun nippanappa KR-1B:hen. Kokkolassa on ollut ainakin Viitalan Osmolla sininen KR-2.

Ennen kun Suomen viranomainen siirtyy yksipaikkaisten ultrien suhteen 300 kg maksimi lentoonlähtöpainoon kuten euroopassa, on mahdollisia puu ultria vw-moottorilla mm. Turbulent, Kolibri, Tailor Monoplane ja Jodel D9. Kolibrissa on  erinomaiset piirustukset, sai ainakin ennen lainaan tutkimista varten Sil:stä.

Puolikkaalla vw:llä PIK-26 Mini-Sytky on ehdoton valinta jo piirustusten takia.

Kaksipaikkaisia vw-ultria on mm.Jodel D19, JPM 03 LOIRET; Asso.

Tässäpä muutama linkki:

http://aubert-d.9online.fr/avion/
http://gamma.nic.fi/~wilpu/panu2.htm
http://www.jodel.com/
http://www.asso-v.de/index.html

T: MNikunen

[ReVa]

Hei.

Kr1 ja Kr2 ovat ilman muuta experimental luokkaan kuuluvia, ei ultria, mutta eikö Kr2S ole ainakin suunniteltu ultraksi . Tosin en tiedä onko Kr2S:ä vielä lentokuntoisia Suomessa, että olisi testattu sakkausnopeus.
Mielenkiintoisia linkkejä , varsinkin Asso.

Reijo Vallius
Asikkala

[Erkko S]

Minisytky on varmaan helppo tehdä mutta luulen että minulle liian kiikkerä. Kaikki on tietenkin suhteellista. Puolassa kävin Extra300L:n kyydissä eikä se tuntunut _yhtään_ kiikkerältä.

Asso on todella upean näköinen ja lisäksi kevyen oloinen ja kaksipaikkainen. Eurooppalaisuus on myös hieno juttu niin ei tarttis rahdata rapakon yli mitään. Mutta siinä on ilmeisesti trapetsinen siipi ja sisäänvedettävät telineet ynnä siipitankit jotka kaikki on työläitä rakentaa. Voisin kuvitella että mikäli projekti on tarkoitus saada valmiiksi niin rakennetta pitäisi yksinkertaistaa.

Tjah.. Trapetsinen siipi vielä menee koska sillä on mahdollista saavuttaa parempi suorituskyky ja lujuus mutta muuten menee kovin vaikean oloiseksi. Jos Suomessa on kerran nipuittain K2-projekteja niin kokeneiden rakentajien pitäisi olla mahdollista tehdä valistunut arvaus jottako sellaisen voisi tehdä ultraksi.

Todettakoon vielä että olen 195cm/95 kg joten pitisiköhän aloittaa avo-ohjaamolla ja säästää 5kg pleksissä...

-- Erkko

[Ansis]

Moi

Pituutesi takia suosittelisin alataso ultraa joita löytyy:
http://www.fisherflying.com/

fisherin koneet ovat helpommasta päästä rakentaa mutta paranettavaa niistäkin löytyy.

Lennokasta alkavaa vuotta 2004!

Kari

[Matti Rissanen]

Kaksitaso nahkahuuv(VW)aisille:

http://www.av8rblake.com/flitzer

Suunnittelijalla on omatkin sivunsa, mutta tuolta nyt löytyy joku linkkikin. Siinä taitaa olla mies, jolle maailma ei tunnu miltään ilman vaijerin viuhunaa .

Sitten ihan hyvä kokoelma VW-koneita:
http://users.lmi.net/~ryoung/Sonerai/rant.html

Pahalainen vuosi sitten huomasin olevani pölyallergikko, taitaa tuo Flitzeri jäädä ihan unelmaksi. Mutta lienen kallistunut halvan ja yksinkertaisen ropelliosaston puolelle. Sellasen vespan rakennan jahka on velatonta rahaa ja sitten pitää vielä voidella valvoja. Heh heh..  onko tuolla väliä millä lentää, kunhan lentää ja se lentää ja se oikeasti lentää..

[Erkko S]

Tuo Flitzer ilmeisesti vaatii tekijältään syvällistä huumorintajua.

Linkkikokoelmassa olikin todella paljon miettimistä, eikä vähiten moottoripuolella. Moottoreissa lienee suurin ongelmien aiheuttaja tuo tavaton tehontarve..

Mutta kaiken surffaamisen jälkeen tuo Fisherin pienimmäinen F-303 tai Avenger tai sitten Volksplane VP-1 vaikuttavat sellaisilta projekteilta jonka perheellisenkin on periaatteessa mahdollista saattaa lentokuntoon. Vakaus on tärkeää ja mielellään itsekantavat rakenteet jotta vaijerien määrä jää minimiin. VAlitettavasti nämä ovat kaikki yksipaikkaisia

Jollei sitten jostain löydy aloitettua kr-2:sta joka olisi mahdollista modofioida(!) avo-ultraksi. Netissä viitataan tämän tyypin paino- ja tilaongelmiin.

- Erkko

[Ansis]

VW moottori on kehitetty ferdinandin jo 1910 luvulla Austro Daimlerille suunnittelemasta moottorista, eli jos meinaa vanhempaa konstruktiota koneeseen laittaa niin voi alkaa suunnittelemaan höyrykonetta

[Matti Rissanen]

Minulla on VP-1 ja -2 piirustukset, jotka myyn halukkaalle taikka vaihdan konjakkipulloon. Sitten olen kuullut huhun Lapinlahden seudulla majailevan  VP-2:n mahdollisesti olevan myynnissä. Täällä nyt kuulopuheita levitellään mutta niinhän sen tieto kulkee.
Ai niin, Mini-Max:n eri versiot tuntuvat olevan rapakon takana ja briteissä suosittuja, taitaa osa olla 1/2VW:llakin. Keskusteluiden perusteella joku rakentaja tokaisi että Mini-Max on "helppo" rakentaa, niinkuin kuin VP-1, mutta halvempi ja hiukan nopeampi tehdä.
http://www.isonaircraft.com
Mainittakoon, FP-202 ja FP-303 ovat Wayne Isonin suunnittelemia.

[Mikko Nikunen]

Siintä KR-2:sta vielä.

Alkuperäinen suunnittelija painoi 60 kg ja oli varmaan alle 170 senttinen. Kr-2 ongelma on siinä, että se on pieni. Siipiprofiili on 30-luvulta ja sen nostovoimakerroin heikohko joten se ei ainakaan paranna ominaisuuksia. Pienen ja kevyen koneen rakentaminen on hankalaa kun tuntuu että kaikki on liian heiveröistä. Tehdää vahvennuksia sinne tänne. KR:ssä se on vielä erittäin helppoa koska piirustukset ovat ylimalkaiset ja omia ratkaisuja on tehtävä.

KR-2S:n  runkoa on venytetty, jolloin sen ohjaamoa on saatu suuremmaksi, soveltuu paremmin kookkaille lentäjille. Siipeä on taidettu vähän pidentää, mutta mikään ultrakevyt versio se ei ole.

KR:n lentopainoista sen verran että prototyyppi lensi vw1800:llä ja sen tyhjäpaino oli  n.200 kg joka on uskomattoman vähän. Alkuperäinen maksimi lentopaino on 360 kg. Noilla arvoilla suunnittelija ilmoittaa sakkausnonopeuden min. 67 km/h.

Nykyään maksimi lentopainoa on nostettu. Ehkä kevyeksi rakennetty kone laipoilla ja uudella siipiprofiililla voisi läpäistä ultra vaatimukset. Netin mukaan Seinäjoella on valmistunut komea Kr-2, joten lähitulevaisuudessa saamme vastauksen koneen soveltuvuudesta ultraksi. Tässä linkki sivuille.

http://www.kauhajoki.fi/%7Erasydan/index.html

Omasta modifionti kierteestä oppineena, sellainen masina jossa on vimpanpäälle piirustukset olisi paras ratkaisu. Tietysty lopputuloksen olisi oltava sellainen että sillä voisi vielä lentääkin.

T: tuskastunut rakentaja

[ReVa]

Ja vielä KR-2

Pienihän se Kr:ä on mutta sen verran on kokeiltu kylmiä tyyppejä että kaksi mahtuu just istumaan, painot 78 kg ja 68 kg , mutta lihomisvaraa ei ole . On siitä se hyöty että on pakko pitää itsensä paino kurissa.
Tuo siipiprofiili on kiinnostava asia , onko sinulla suomen kielistä dokumenttia ko. asiaan liittyen tai linkkiä josta saa lisätietoa .

Kauhajoen linkki ilahdutti , niin niitä valmistuu , minullakin on vielä toivoa. Tutkin tämän siipiprfiiliasian josko siitä olisi apua alempaan sakkausnopeuteen . Onkohan Kauhajoen projektissa muutettu siipiprofiili kun koittavat saada Ul-luokkaan.
Kuvat ovat kyllä aika suurpiirteiset , olisi helppo rakentaa jos ei tarvitsisi miettiä ja jahkailla.

Reijo Vallius
Asikkala

[Mikko Nikunen]

Moi

Suomeksi ei oikein löydy materiaalia.Tässäpä yksi linkki lontoon kielellä: http://www.krnet.org/as504x/. Siinä kertoillaan uudesta profiilista kr:ään, jolla on pienenpi vastus nopeusalueen yläpäässä mutta sivulta löytyy tiedot myös alkuperäisestä RAF48 profiilista. Käyriltä voit löytää myös että RAF48:n nostovoimakerroin on noin 1.5-1.6, Mini-Sytkyssä on GAW-2 profiili jonka nostovoima kerroin on noin 1.8 tai enemmän, ilman laippoja siis. Laippojen kanssa  tuo ero vielä suurenee.  Suurempi kerroin laskee sakkausnopeutta.

KR-1B versiossa ulkosiipeen tulee GAW-2 ja GAW-1 profiili, korkeusvakain ei vaadi muutoksia.

Mikko

 

[Aki Suokas]

Suurempi maksiminostovoimakerroin pienentää sakkausnopeutta. Totta, mutta vaikutus ei ole suora (eli 10% suurempi CL alentaisi sakkausnopeutta 10%) vaan muutoksen neliöjuuri (10% parannus alentaa sakkausnopeutta 4,9%).
Lisäksi profiilin 2D kerroin ei anna kuin hyvin pitkässä siivessä keskisiiven tilanteen. 3D virtaus vähentää omalta osaltaa max Cl kohoamisesta saatavaa hyötyä.
Eli jos profiili paranee sen 10% hyötyä on selvästi alle 4,9%.

[Mikko Nikunen]

Akille yksi kysymys

Laskiskelin Mini-sytkylle siipiprofiilin nostovoimakerrointa suunnittelijan antamilla tiedoilla. Sakkausnopeus 60 km/h, siipipinta-ala 6 m2 ja lentopaino 240 kg. Sain arvoksi n. 2.3. Koska profiilille annetaan kerroin n. 1.8 niin ilmeiseti rungolla on oltava nostovoimaa tuon eron verran. Onko olemassa jotain nyrkkisääntöä kuinka paljon näissä pikkukoneissa tuo rungon vaikutus yleensä on?

Mikko

[Erkko S]

Tämä kauhajokinen oli todellakin kaunis ja opettavainen tarina (ei välttämättä tässä järjestyksessä). Kiitokset tarinan julkaisijalle.  

Tämä ja Mark Langfordin sivuhan kertovat juuri siitä tutusta jutusta että kun viilataan ja viilataan niin aika kuluu ja motivaatiota koetellaan. Sama tilanne on lennokeista tuttu mutta rahamäärät kerrotaan vain 50llä ja aikavälit 10llä.  

Uskoisin kuitenkin että on paras _aloittaa_ tekemällä jotain yksinkertaista (=halpaa) ja helppolentoista (=isoa) ja tehdä se ensin aluksi loppuun ilman hurahtamista "Nytpä tahdon olla ma.." -mentaliteettiin. Onhan se vaikeaa muutenkin.  Vuosinani lennokkikerhonohjaajana minulle on tullut mieleen että jos autokoulu aloitettaisiin samoin kuin lennokkiharrastus niin se aloitettaisiin auton suunnittelulla uudelleen. Olen jankuttanut junioreille vuodesta toiseen: "Tee nyt ensin tämä kone niin kuin piirustuksissa lukee ja tee se hyvin" ja sitten kun se lentää ja sinäkin osaat sitä ajaa niin palataan sitten niihin finessejuttuihin.

Oho - tulipa vaahdottua. Tuo siipikaarijuttu on kuitenkin niin hyvä että sen jälkeen on vaikea löytää perusteluja olla tekemättä tuota uutta kaarta. Erityisesti tuo 18% paksuus houkuttelee kovin kun otetaan huomioon parantunut lujuus/keveys. Eri asia sitten taas on että tuleeko tuota yläpään alueen parannusta hyödynnettyä.

Jotta koneesta tulisi kevyt ja luja, tarvitaan pieni sivusuhde. Jotta siitä tulisi aerodynaamisesti tehokas, tarvitaan suuri sivusuhde. Parhaat kompromissit löytyvät ilmeisesti trapetsisella siivellä ja huolellisella kärjen muotoilulla. Edelliset ovat työläitä. Sisäänvedettävät lantsikat ja laipat lisäävät työtä edelleen. Missä on paranevan suorituskyvyn ja  tolkullisen työmäärän raja? Assossa?

Ei muuten ihme että minimax ja Fisher 303 ovat samankaltaisia jos kerran ovat saman kaverin kynästä. Ymmärrän hyvin perustelut pyörännavan kautta kulkevalle streevalle, mutta minusta se on ruma.    

Löytyi muuten hyvä Fisher-303-sivu

http://planebuilder.topcities.com/index.html

Tässä on asennetta!

-- Erkko

[Aki Suokas]

Runko vaikuttaa nostovoimaan, mutta normaalisti kysymys on siitä kuinka paljon runko vähentää (häiritsee) siiven toimintaa.
Eräs nyrkkisääntö jonka löysin on että rungon alueella otetaan 50% siiven maksiminostovoimasta.
Hyvin suunniteltuna voidaan päästä samaan kuin muulla siivellä.

Kyllä runko yleensä on huonompi nostovoiman kehittäjä kuin siipi, sentakia siipeä käytetäänkin!

[Matti Rissanen]

Ei se streeva lentäessä näy ohjaamoon...