Yksityislento-oppilaat kadonneet?

Aloittaja Jaska, syyskuu 26, 2006, 20:32:12

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Jaska

Tänä päivänä on, kaupallisen, siis ALV-velvollisen lentokouluttajan leipä todella kapea.


Ensiksi ,nuo liikennelentäjäksi kouluttavat  kaksi yritystä, ovat vähentäneet vapaaseen koulutukseen hakeutuvien määrän minimiin.. Tuon koulutuksen vaatimaan huimaan rahamäärään löytyy kyllä , takuuta ja varat  :o.


Loputkin koulutukseen hakeutujat menevät alvittoman maksuiseen kerho-kouluun.

Ollaan tässä sitten niin tasa-arvoisia ammatinharjoittajia että huimaa.

Hanu

#1
Tässä Jaskan mainitsemassa asiassa on kyllä mielestäni selvä epäkohta.  Koulutustoiminta pitäisi
olla ALV-vapaata, oli kouluttajana sitten yritys tai ilmailuyhdistys.  Hintaeroa tulee ilman
arvonlisäveroakin, koska yrittäjän pitää saada hommasta elantonsa ja useimmissa
kerhoissa koulutus omille jäsenille hoituu pääosin talkootyönä.

Pahin tapaus olisi tietenkin se, että kerhotkin joutuisivat arvonlisäveron piiriin, joka tosin
takaisi yrittäjien kannalta tasa-arvoa. Tässähän on sellainen vaara, että mikäli kouluttavan
ilmailuyhdistyksen (kerhon) vuosituloista huomattava osa tulee säännöllisestä koulutustoiminnasta,
voi verottaja tulkita toiminnan arvonlisäveron piiriin kuuluvaksi? (Joillakin Etelä-Suomalaisilla
ilmailuyhdistyksillä näin ilmeisesti jo onkin toiminnan laajuuden vuoksi)

Mahdollinen lekobensan haittavero rassaisi taas sitten kerhoja ja yrittäjä saisi ansiolentoihin
menneen lekobensan ostaa ilman haittaveroa. Tässä sitten taas etu toisinpäin.

Bensaveroon liittyen tehdään taustalla nyt hartiavoimin töitä, jotta Suomi anoisi ja saisi
EU:lta poikkeusluvan harkita itse lekobensan haittaveron käyttöönoton. AOPA-finland on
yhteistyökumppaneineen (mm. SIL) asiaa viemässä eteenpäin.  Aika näyttää, onko liian myöhäistä.
Ruotsin puolelta kiirii viestiä, että tämä olisi ollut mahdollista. Kyse on
kuitenkin EU-politiikasta Suomenkin osalta. Byrokratiaa piisaa.

Hyvää jatkoa Jaskalle Malmin suuntaan.

T:HaNu

Jaska

Kiitos Hanu tsempistä.

Oli bensan  haittavero miten vain, maksaa sen oppilas kuitenkin.
Ihan turhan kallis kuluerä käyttäjälle ja olematon tuloerä valtiolle.

Harri Heikkilä

#3
Lainaus käyttäjältä: Hanu - syyskuu 26, 2006, 21:00:16
useimmissa  kerhoissa koulutus omille jäsenille hoituu pääosin talkootyönä.


Onko tässä kyse AOPA Finlandin propaganda-osaston toiminnasta vai mistä?  ::) ;)

Tohdin epäillä, että talkootyönä (siten kuin verottaja sen määrittelee) tehtävä PPL-lentokoulutus on melko harvinainen ilmiö. Syitä on varmasti paljon mutta mm. lennonopettakoulutuksen korkea hinta ja toisaalta lennonopettajien vähyys varmasti aiheuttavat korotuspaineita lennonopetustyön hintaan.

Jaskan huoli toki on ihan ymmärrettävä. Yhdistysten ja kaupallisten koulujen lentokoulutus taitaa paikallisesti kilpailla toistensa kanssa.

//Harri

pekka-la

Luin tuossa Jaskan vuodatusta ja oli pakko rekisteröityä. Tilanne on toisinkin päin. Uskoisin, että monen muunkin kuin allekirjoittaneen kohdalla. Koulutuksestakin (edullisesta) on puutetta. Oppilaita kyllä löytyisi, jos lento-opinnot olisivat helpommin saavutettavissa.
Nimittäin meitä suomalaisia asuu vielä jonkin verran Kehä-kolmosen ulkopuolella. Ja esimerkiksi täältä Lapin raukoilta rajoilta ei niin vain piipahdeta viikottain koko talven ajaksi Malmille ensiksi teorioihin ja sitten lentotunneille. Perheellisen, työsäkäyvän on mahdoton järjestää aikaa kurssimuotoiseen koulutukseen.   Joka viitsii, osaa laskea mitä PPL pahvi tulisi maksamaan jo pelkästään matkojen osalta, jos vaikka käyttäisi nopeinta keinoa, eli sinisiä siipiä Rovaniemeltä 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan. (tämä aikahan siinä yleensä jos olen oiken lukenut)
Eli aiheeseen palatakseni tarjonta ei ole tarpeeksi kattavaa ja tähänhän olisi ainoa kunnon lääke ETÄOPETUS. Sitä on kuulemma harjoitettu, mutta tällä hetkellä ei löydy (tai en ainakaan ole löytänyt Suomesta) etäopiskeluun perustuvaa teoriakurssia. Belgiasta löytyy BAFA  ja Norjasta NEAR. Teoriakursisit ovat kohtuuhintaisia mutta sitten alkaakin maksamaan kun pitäisi lentää lentämään maan ääriin ja saisi vain 1,5 h tiimaa vrk:ssa eli olisi vähintään kuuden viikon komennus.
Olen etäopetuksesta keskustellut useammankin kurssivastaavan kanssa, mutta kerhot eivät ymmärettävistä syista tälläisia kertakäyttöjäseniä kaipaa ja vetoavat siihen että luvan hankkiminen on vaikeaa ja hidasta ynnä vaatii panostusta videoneuvottelu laitteisiin ja kurssiohjelman rakentamiseen, tutoroinnin järjestämiseen ym.
Olen tässä harkinnut Kanadalaisen lentokoulun ground-school paketin tilaamista, kunhan saan vahvistuksen JAR-FCL kelpoisuudesta ja paikallisen viranomaisen kannanoton. Teoriat voi suorittaa kotikoneella ja lennot oman aikataulun mukaan, toki korkeintaan kuudessa viikossa, mutta hinta on houkuttelevan alhainen. Laskin, että vaikka lentäisin kaksikin reissua Winnipegissä, homma hoituisi halvemmin ja joustavammin kuin koto-Suomessa.
Ottakaapa ihmiset kantaa. Naaman pesumatka jatkuu sillä vauhdilla, että kohta saa unohtaa koko unelman ja mietin jo tekisinkö tästäkin paperilennokin! ::).
pekka-la

Ilkka

Lainaus käyttäjältä: pekka-la - syyskuu 26, 2006, 23:59:49
...

Eli aiheeseen palatakseni tarjonta ei ole tarpeeksi kattavaa ja tähänhän olisi ainoa kunnon lääke ETÄOPETUS. Sitä on kuulemma harjoitettu, mutta tällä hetkellä ei löydy (tai en ainakaan ole löytänyt Suomesta) etäopiskeluun perustuvaa teoriakurssia.
...
pekka-la

Suomessa ainakin Patria Pilot Training tarjoaa (tai on ainakin tarjonnut??) myös PPL-teorioihin etäopetuspakettia. Onhan siinäkin kaiketi vissi luokkajakso, mutta pitkämatkalaisille helpompi kuin istua joka viikko kolme tuntia joka tiistai ja torstai. Muistan joku vuosi sitten nähneeni meidän kerholla että tarjosivat vielä jotain alennusta jos kerhon kautta tekee kaupat. Soittele sinne ja kysy.

Ilkka.

Nuutti

Lainaus käyttäjältä: Hanu - syyskuu 26, 2006, 21:00:16
Bensaveroon liittyen tehdään taustalla nyt hartiavoimin töitä, jotta Suomi anoisi ja saisi
EU:lta poikkeusluvan harkita itse lekobensan haittaveron käyttöönoton. AOPA-finland on
yhteistyökumppaneineen (mm. SIL) asiaa viemässä eteenpäin.  Aika näyttää, onko liian myöhäistä.
Ruotsin puolelta kiirii viestiä, että tämä olisi ollut mahdollista. Kyse on
kuitenkin EU-politiikasta Suomenkin osalta. Byrokratiaa piisaa.

Miten realistista on tällaisen poikkeusluvan saaminen? Direktiivin 2003/96/EY mukaan poikkeusluvat voivat olla ainoastaan määräiaikaisia. EU-komissio on 30.6.2006 päivätyssä tiedonannossaan EU-neuvostolle todennut mm. seuraavaa:

Lainaa
Yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävät moottoripolttoaineet

Energiaverodirektiivin 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on vapautettava verosta energiatuotteet, jotka toimitetaan käytettäviksi moottoripolttoaineena muussa ilmailussa kuin yksityisessä huvi-ilmailussa. Tämä säännös tuli alkujaan voimaan vuonna 1993 kivennäisöljydirektiivin 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa. Kaupallisille ilma-aluksille säädetty pakollinen verovapautus ei näin ollen koskenut yksityistä huvi-ilmailua eikä yksityinen ilmailu myöskään hyötynyt direktiivien mukaisista valinnaisista veroeduista. Kymmenelle jäsenvaltiolle on annettu lupa poiketa näistä säännöksistä erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.

Yhteisön politiikkaan liittyvät näkökohdat

Komissio ehdotti kyseisten poikkeusten poistamista yhteisön liikenne- ympäristö- ja veropolitiikan yhtenäistämiseksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Vuonna 2000 komissio pani vireille yhdeksän poikkeuksen asteittaisen poistamisen ilmoittamalla, että niiden soveltaminen lopetetaan energiaverodirektiivin voimaantulon myötä tai viimeistään 31. joulukuuta 2002. Komissio ei pidä aiheellisena muuttaa kantaansa. Kyseiset poikkeukset aiheuttavat vääristymiä sisämarkkinoilla eivätkä ne heijasta täsmällisesti negatiivisia ulkoisia kuljetuskustannuksia ja ovat jopa ristiriidassa neuvoston direktiiviä hyväksyttäessä tekemien valintojen kanssa.

Jäsenvaltioiden huomautukset

Osa jäsenmaista katsoo, että tämän poikkeuksen päättymisellä olisi seuraavat kielteiset seuraukset:

- alalle aiheutuisi suuria kustannuksia sääntöihin mukautumisesta (veronalaisten ja verottomien polttoaineiden erikseen myymiseen tarvittaisiin uutta infrastruktuuria);

- hallinnollisten määräysten noudattamisesta aiheutuisi mittavia kustannuksia;

- polttoaineturismi saattaisi lisääntyä;

- huvi-ilmailuteollisuus joutuisi vaikeuksiin.

Komissio katsoo , etteivät nämä huomautukset yleisesti ottaen ole aiheellisia. Yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävä moottoripolttoaine on periaatteessa ollut veronalaista vuodesta 1993. Jäsenvaltioilla on tähän mennessä ollut riittävästi aikaa sopeutua yhteisön lainsäädännön vaatimuksiin. Verotuksen toteuttamisen pitäisi käytännössä olla melko helppoa, koska pienet, kevyet ilma-alukset käyttävät joka tapauksessa erilaista moottoripolttoainetta kuin suihkulentokoneet tai kaupalliset ilma-alukset.

Komissio tiedostaa, että uuteen verotuskohteluun siirtyminen saattaa aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista rasitusta tai sääntöihin mukautumiseen liittyviä kustannuksia. Tällaisten perustelujen hyväksyminen merkitsisi kuitenkin, ettei poikkeuksia voitaisi lakkauttaa ollenkaan. Yleisten poliittisten periaatteiden mukaan poikkeusten on kuitenkin oltava määräaikaisia ja niiden avulla on tarkoitus selviytyä uuden lainsäädännön täytäntöönpanon aiheuttamista alkuhankaluuksista.

Komissio ei myöskään pidä aiheellisena huomausta, joka koskee niin kutsuttua polttoaineturismia eli matkustusta muihin jäsenvaltioihin halvemman polttoaineen hankkimiseksi. Jos polttoaineturismi todellakin on ongelma tällä alalla, nykyiset poikkeukset, joita sovelletaan yhteensä 25 jäsenvaltiosta vain kymmenessä, pikemminkin pahentavat kuin lieventävät sitä.

Asianomaisen toiminnan verotuksellinen suosiminen muun vastaavan (liikenteeseen tai vapaa-aikaan liittyvän) toiminnan kustannuksella olisi näin ollen lopetettava ja sen kielteiset ulkoisvaikutukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon verotuksessa.

....

Komissio on edellä esitetyn analyysin perusteella tehnyt seuraavat päätelmät:

Kun jäsenvaltiot voivat toteuttaa tiettyjä poikkeusten taustalla olevia tavoitteita energiaverodirektiivin (edellä oleva 2.1 alakohta) yleisten säännösten mukaisesti, ei poikkeusten soveltamisaikaa tarvitse jatkaa eikä lisätoimia tarvita, mahdollisia pieniä mukautuksia lukuun ottamatta.

Jäsenvaltioiden olisi arvioitava direktiivin yleisistä tavoitteista myönnettyjen poikkeusten päättymistä koskevaa kantaansa myös tämän tiedonannon valossa. Jos jokin yksittäinen jäsenvaltio katsoo edelleen tarvitsevansa jotain direktiiviä koskevaa poikkeusta erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä, se voi toimittaa komissiolle asiaa koskevan pyynnön direktiivin 19 artiklan mukaisesti. Jokainen pyyntö arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan, tarpeen varmistaa tasapuolinen kilpailu sekä yhteisön ympäristönsuojelu-, energia- ja liikennepolitiikan (vrt. energiaverodirektiivin 19 artikla).

-Tero-

auranen

Lainaus käyttäjältä: Nuutti - syyskuu 27, 2006, 10:09:55
Miten realistista on tällaisen poikkeusluvan saaminen? Direktiivin 2003/96/EY mukaan poikkeusluvat voivat olla ainoastaan määräiaikaisia. EU-komissio on 30.6.2006 päivätyssä tiedonannossaan EU-neuvostolle todennut mm. seuraavaa:

Näyttäisi siltä, että tällä olisi ihan mahdollisuuksia (tietyin varauksin). Ainakaan ei kannata jättää yrittämättä.
Asiaa on tutkittu paljon ja hartaasti, tänäänkin palaveeraamme asian tiimoilta laajalla porukalla. Pyytäisin vielä hetken kärsivällisyyttä ja työrauhaa, ilmoitamme asian etenemisestä sitten kun on kertoa tarkempia tietoja.

t. tero

Tuomas Kuosmanen

Mikä tää AOPA Finland oikein on? Tuollainenhan on yhdistysrekisterin mukaan ollut vuosia mutta ainakaan minä en ole kuullut siitä mitään aiemmin..?

Miten AOPA Finland, SIL ja suomen "ilmailuskene" liittyvät toisiinsa?

//Tuomas

auranen

Lainaus käyttäjältä: Tuomas_Kuosmanen - syyskuu 27, 2006, 11:45:31
Mikä tää AOPA Finland oikein on? Tuollainenhan on yhdistysrekisterin mukaan ollut vuosia mutta ainakaan minä en ole kuullut siitä mitään aiemmin..?

Miten AOPA Finland, SIL ja suomen "ilmailuskene" liittyvät toisiinsa?

//Tuomas


Oletko Tuomas vilkaissut esim. lähiaikoina Malmin lentoaseman ilmoitustauluille? ;-)

AOPA Finland on juuri perustettu, kun katsot yhdistysrekisteriä tarkemmin, näet että yhdistys on ennen ollut Suomen ansiolentäjät ry ja on tänä kesänä muuttanut nimensä AOPA Finlandiksi.

Yhdistyksen ensimmäinen kokous on huomenna Haagassa ja sinne voi saapua paikalle kuulemaan lisää sekä liittymään jäseneksi!

AOPA Finland ja SIL täydentävät toisiaan, SIL:lle kuuluu harrasteilmailu ja AOPA pyrkii taklaamaan sen ulkopuolelle jäävää osaa, eli ansiolentäjiä, yksityisiä koneenomistajia jne. SIL ja AOPA aikovat toimia yhteistyössä...ja jo toimivatkin, kuten nyt mm. tämän 100LL verotusasian kanssa. Lisää voit lukea vaikkapa vastikään ilmestyneestä uusimmasta Siivet-lehdestä.

t. tero

kate

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 26, 2006, 20:32:12
Tänä päivänä on, kaupallisen, siis ALV-velvollisen lentokouluttajan leipä todella kapea.

Ensiksi ,nuo liikennelentäjäksi kouluttavat  kaksi yritystä, ovat vähentäneet vapaaseen koulutukseen hakeutuvien määrän minimiin.. Tuon koulutuksen vaatimaan huimaan rahamäärään löytyy kyllä , takuuta ja varat  :o.

Loputkin koulutukseen hakeutujat menevät alvittoman maksuiseen kerho-kouluun.

Ollaan tässä sitten niin tasa-arvoisia ammatinharjoittajia että huimaa.

Eiköhän tästäkin saa ensisijaisesti syyttää JAR-FTO byrokratiaa. FTO-homma taitaa olla niin kallista
että siihen ei ole varaa muuta kuin noilla parilla suurella lentokoululla

Nyt sitten useimmat jotka mielivät leipänsä ansaita lentämisellä joutuvat pakostakin hakeutumaan
noiden parin aika hinnakkaan koulun asiakkaiksi

Taas meikäläisen kaltaiset  joilla ei ole edes toivoa saada ketään maksamaan lentämisestään ja tekevät
sitä pelkästään harrastuksena hakeutuvat aika luonnollisesti kerhojen oppilaiksi.

Tämä systeemissä jää aika niukasti markkinoita kerhojen ja suurien FTOiden väliin.

Tosin ongelma ei edes taida olla koulutuksen kysynnän puute vaan tuttu markkinatalouden
ilmiö, kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Samaan aikaan kun kirjoitat että pienillä lentokouluilla on ahdasta niin harrastajat manaavat
jatkokoulutuspolun päättymistä kuin seinään PPL+NFn jälkeen. Kysyntää taitaisi olla
niin kohtuuhintaisesta lennonopettajakoulutuksesta varsinkin pääkaupunkiseudun
ulkopuolisille kerhoille sekä mittarilentokoulutuksesta harrastelentäjille ja varmaan
joku voisi hakea jatkoksi vaikka CPL.nkin.

Siis, olenkin jo pitkään peräänkuulluttanut että eikö tästä maasta löytyisi riittävästi
yhtteistyöhenkeä että saataisiin aikaan vaikka sitten kerhojen ja vaikka näiden pienien
lentokoulujen kanssa riippumaton FTO. Sentään jo Malmillakin toimii muutama suuri kerho
ja seudun lähialueilla toinen mokoma lisää sekä vielä useampi kaupallinen ei-FTO lentokoulu.

Eikö tässä jo alkaisi olla se kriittinen massa saada kasaan FTO ? Kaikki osapuolet
hyötyisivät tästä. Harrastajat saisivat kaipaamansa jatkokoulutuspolun ja voisivat
lentää ope- ja mittarikoululennot edullisella kerhon kalustolla.
Olisi meille ei niin paksun lompakon omaaville joku muukin vaihtoehto kuin
katsella ulkomaisia FTOita.

Kaupalliset koulut saisivat töitä kerhojen koulutuksesta ja FTO-statuksen jolla voisivat
kouluttaa niitä jotka haluavat päivittää kirjansa vaikka ammattikirjoiksi saakka.

Voisi ainakin ajatella että pienille kouluille olisi ihan käypää lisäbisnestä harrastajien
jatkokouluttaminen kerhon kalustolla. Ei menisi pääomia kalustoon, ja ennenkaikkea
kaikki bisnes olisi lisää jo olemassaolevan päälle. Isoja taas ei tunnu kerhokoulutus
kiinnostavan ja voi olla että pelätään edullisen  "kerhopolun" synyymistä heidän
kalliiden linjojensa rinnalle ja siten ainakin sisältävän (pienen)riskin että se söisi heiltä
kalliillamaksavia asiakkaita. 

Kate

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: auranen - syyskuu 27, 2006, 13:19:02
AOPA Finland ja SIL täydentävät toisiaan, SIL:lle kuuluu harrasteilmailu ja AOPA pyrkii taklaamaan sen ulkopuolelle jäävää osaa, eli ansiolentäjiä, yksityisiä koneenomistajia jne. SIL ja AOPA aikovat toimia yhteistyössä...ja jo toimivatkin, kuten nyt mm. tämän 100LL verotusasian kanssa. Lisää voit lukea vaikkapa vastikään ilmestyneestä uusimmasta Siivet-lehdestä.

Sinänsä kuulostaa hyvältä. Ainoa mitä tässä mietityttää on se, että onko meillä oikeasti noin iso harrastajapohja että moinen jako on järkevää tai yleensä toimiva?

Samoin, aika moni uusista koneenomistajista on nimenomaan harrasteilmailijoita, eli ultralentäjiä. Miten AOPA Finland aikoo ajaa heidän etujaan? Ja jos tarkoitus on rajata heidät yhdistyksen ulkopuolelle, mikä järki siinä on?

Ainakin omasta mielestäni kannattaisi yrittää keskittää kaikki mahdolliset voimavarat yhteen tässä ja katsoa koko yleisilmailua kokonaisuutena, jonka tulevaisuudelle pitää yrittää tehdä jotain.

//Tuomas

auranen

Lainaus käyttäjältä: Tuomas_Kuosmanen - syyskuu 27, 2006, 14:47:02
Lainaus käyttäjältä: auranen - syyskuu 27, 2006, 13:19:02
AOPA Finland ja SIL täydentävät toisiaan, SIL:lle kuuluu harrasteilmailu ja AOPA pyrkii taklaamaan sen ulkopuolelle jäävää osaa, eli ansiolentäjiä, yksityisiä koneenomistajia jne. SIL ja AOPA aikovat toimia yhteistyössä...ja jo toimivatkin, kuten nyt mm. tämän 100LL verotusasian kanssa. Lisää voit lukea vaikkapa vastikään ilmestyneestä uusimmasta Siivet-lehdestä.

Sinänsä kuulostaa hyvältä. Ainoa mitä tässä mietityttää on se, että onko meillä oikeasti noin iso harrastajapohja että moinen jako on järkevää tai yleensä toimiva?

Samoin, aika moni uusista koneenomistajista on nimenomaan harrasteilmailijoita, eli ultralentäjiä. Miten AOPA Finland aikoo ajaa heidän etujaan? Ja jos tarkoitus on rajata heidät yhdistyksen ulkopuolelle, mikä järki siinä on?

Ainakin omasta mielestäni kannattaisi yrittää keskittää kaikki mahdolliset voimavarat yhteen tässä ja katsoa koko yleisilmailua kokonaisuutena, jonka tulevaisuudelle pitää yrittää tehdä jotain.

//Tuomas


Tuo yleisilmailun koko kenttä ei ole ihan noin mustavalkoinen asia. Eikä suinkaan ole tarkoitus jakaa porukkaa kahteen leiriin.
AOPA ei aio SIL:n kilpailijaksi, vaan tulee sitä täydentämään. On jo havaittu, että harrasteilmailu pelkästään ei pysty kattamaan koko yleisilmailun edunvalvontaa...tai ainakaan resursseja ei ole kaikkeen.

AOPA:sta ei ole tarkoitus rajata ketään pois, mutta ei myöskään "astua toisen tontille". Kuka tahansa lentäjä tai ilma-aluksen omistaja on tervetullut jäseneksi...samoin kuin SIL:oonkin. Kummankaan kattojärjestön jäsenyys ei poissulje tai vastavuoroisesti vaadi toista.

AOPA on perustettu nimenomaan tarpeeseen, eli on huomattu selkeästi osan porukasta olevan liiton skoopin ulkopuolella. Vaikka nämä ilmailijat ovat myöskin tervetulleita liittoon, he eivät välttämättä ole kokeneet SIL:oa etunsa oikeaksi valvojaksi. Eli vastaus kysymykseesi, onko järkevää ja voiko toimia....kyllä, tämä on nimenomaan tilauksesta nyt tullut. Kysyntä on ollut siis ennen tarjontaa.

AOPA myös tuo kansainvälistä vaikutusvoimaa mukaan, IAOPA:n jäsenyhdistyksenä se saa jalansijaa "aika isojen poikien maailmaan". SIL:llä puolestaan on kansallinen historia ja perinteet takanaan. Väitän, että yhdessä nämä kaksi voivat saada "ihmeitä" aikaan.

On toki jokaisen oma asia ja arvio miettiä saako AOPA:lta jotain mitä haluaa...jos katsoo saavansa, kannattaa liittyä...jos ei, niin sitten kannattaa jäsenanomus jättää toimittamatta. Arvioimme (ja toivomme), että AOPA:n jäseneksi liittyvät eivät kuitenkaan halua luopua SIL:stä, vaan hakevat nimenomaan täydennystä järjestökentälle. Tarkoitus ei siis todellakaan ole kilpailla samoista jäsenmassoista, vaan tuoda vielä jotain lisää.

t. tero

pekka-la

Ilkalle: Ei anna Patria enään PPL-teoriaa. Ovat vissiin keskittyneeet paremmin tuottaviin bisneksiin tällä alueella. Eikä tunnu valtakunnasta löytyvän  muutakaan instanssia, joka olisi kiinnostunut meidän susirajan takana olevien murheista.. Pitänee suunnata tuone Kanadaan tai muualle Euroopppaan. Kanada kiinnostaisi hintatasonsa vuoksi ja matkailuhan aina avartaa muutoinkin. Pystyisiköhän joku kirjanoppineista sanomaan tarkkaan mitä pitää vielä tenttiä tai kurssittaa kun vaihtaa kanukkien paperin kansalliseen tai JAR pahviin. Siellä ainakin etäopetus toimii, materiaalin tasosta ei tietoa  (?) mutta kansainvälistä touhua on paljon. Ettei tässä niukkas-budjetin laadinnassa kävisi niinkuin sille entiselle miehelle joka viidenkympin kenkiä säästääkseen harppoi satasen housut haaroista halki! :-\

pekka-la

Jaska

#14
Pistittepäs Kate, Tero, Matti, Pekka-la ja muut osallistujat mietintämyssyyni puhtia.

On tylsää katsoa, päivästä toiseen, kentällä seisovia koneitani ja samalla katsoa kerhokoneiden lentoa ja heidän uusia investointeja. On helppoa investoida, kun on kassavirtaa. Tässä alkaa jo pian mieli masentua.

Parhaan masennuksen-estolääkkeen tarjosi, heti aamuvarhain, eräs puuhamies.
Katsotaan mihin johtaa. Kiva huomata ihmisen auttavan.

Kyllä tuonne Pekka-La:kin luo voisi viedä luunsa ja koneen, muutamaksi kuukaudeksi.
Teorian opetus kyllä luonnistuisi tuollakin kevyesti, jos olisi oppilaita riittävästi. Lentokoulutuksessa tulisi lisäkuluja, toimipaikkamaksut yms.

Harkinnan arvoinen homma silti. Ottakaas YV:llä yhteyttä.




Tuomas Kuosmanen

Jaska, määs pistän pari mailia menemään ja palailen asiaan tässä.. tuli itsellenikin pari ideaa :)

//T

pekka-la

 Jaska!

Olisiko hirveän mahdottoman kuuloinen ajatus.!? Pistä pystyyn kiertokoulu, kuten vanhan-vanhaan aikaan kun kansaa alettiin sivistämään ja lukemista opettamaan. Ryhdyt kiertäväksi katekeetaksi ja luot verkoston sopiville kentille Hangosta Petsamoon. Teoria-opetus osaksi etäopetukseen ja enemmän visuaaalista otetta tarvitsevat aineet luokkaan. Uskon että oppilaita löytyy kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat helpommin.
Arabialainen sananlasku sanoo, että jos Muhammed ei pääse vuorelle, tulkoon vuori Muhammedin luo. ::)

Pyysit YV:iä, mutta kirjoitan tänne, josko tämä herättelisi muitakin maan hiljaisia.

pekka-la

Juha Karjalainen

Oppilaskatoon varmasti vaikuttaa lentokoulutuksen hinta. Alv:n poistaminen auttaisi jo vähän sekin, mutta edelleen hinta ylittää useimpien halukkaiden maksukyvyn. Uskon, että kyllä tässä maassa riittäisi yllin kyllin lentämisestä kiinnostuneita, mutta tuo "kynnysraha" harrastuksen pariin on kohtuuttoman korkea. Toki myös itse lentäminen lupakirjan hankkimisen jälkeen on myös kallista, ja nämä seikat yhdessä varmasti ovat vaikuttaneet tilanteeseen.

Teorioiden etäopiskelua pitäisi kehittää. Ei se teoria nyt niin vaikeaa ole, etteikö sitä pystyisi kunnon (lue: laadukkaasta) materiaalista ihan omin päinkin opiskelemaan. Kokeissahan osaaminen sitten mitataan. Lisäksi osaminen tulee käytännön testiin vielä lentokoulutusvaiheessa ja lopulta myös tarkastuslennoilla. Teoriakokeita pitäisikin mielestäni kehittää enemmän todellista tietämystä ja ymmärtämystä testaavaan suuntaan. Etäopiskelua varten pitäisi saada laadukas kirjallinen materiaali jossa ei ole ristiriitaisuuksia eikä asiavirheitä ja joka sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä ja harjoitustehtäviä ratkaisuineen. Kirjallista materiaalia tukisi vielä hyvin DVD video, joka voisi käytännössä korvata luokkahuoneessa annettavan luento-opetuksen. Näin visuaalista panosta enemmän vaativa aineistokin saataisiin omatoimiopiskelijoiden saataville - ja enemmänkin, sillä videolla voitaisiin näyttää todellista elävää kuvaa mm. koneen ulkopuolisesta tarkastamisesta, lennonvalmistelusta ja itse lennon suorittamisesta. Selviäisi nuokin hommat paremmin kuin pelkästä painetusta materialista lukemalla.

Ja nyt kun meillä on tässä maassa laadittu Flight simulatoriinkin maisemia useista maan eri kolkista lentoasemineen, voisi itseopiskelupakettiin sisällyttää harjoitustehtäviä flight simulatorilla tutuilta kotikentiltä ja noiden virtuaalisten lennonjohtosysteemien avulla voisi järjestää ennen ensimmäisiä koululentoja jopa kotisimulaattorilla lennettäviä virtuaalisia koululentoja joissa etänä toimiva lennonopettaja voisi toimia lennonjohtajana (vaikkapa useammalle oppilaalle samalla kertaa jos järjestetään yhteisiä sessioita) ja siten valvoa suoritusta. Lennot voidaan käydä läpi jälkikäteen playbackinä ja analysida yhdessä opettajan kanssa etäyhteyden turvin. Näin ollen opettajan ei tarvitsisi välttämättä edes toimia kiinteistä toimitiloista käsin, vaan vaikka esim. kotonaan.

Vielä kun koulutuksessa käytettäisiiin dieselkäyttöistä edullisempaa kalustoa (hanknitahinta vaan ei ole edullinen...), niin tuo fyysinen lentokoulutusvaihekin saataisiin edullisemmaksi. Kun koulutuksen kokonaishinta saataisiin nykyistä huomattavasti halvemmaksi, niin uskon kyllä että oppilaitakin riittäisi. Ja kun uusien harrastajien kautta koko ala saisi uutta potkua, ehkä ne lentotuntien hinnatkin alkaisivat vähitellen laskemaan.

Tässä vielä tiivistettynä oma ehdotukseni koulutuspaketiksi omatoimiopiskelulle:
1. Laadukas kirjallinen opiskelumateriaali eri teoria-aineista (ei copy-paste & virheitä vaan varta vasten laadittu laadukas kokonaisuus)
2. Harjoitustehtäviä edellisiin ratkaisuineen.
3. Keskeisimpiin käytännön toimiin keskittyvä opetus DVD sarja.
4. Kartat, plotteri, kakkara, AIP, ilmailulaki, lentosäännöt, lentopäiväkirja ja tärkeimmät ilmailumääräykset jokaiselle oppilaalle pakettina. Nykyisinhän viranomaismateriaali löytyy myös verkosta, joten ilmailumääräyskansioiden sisältö on luettavissa sieltä. Oppilaille voitaisiin jakaa romppu, jossa on linkitys kuhunkin määräykseen sisällysluettelon muodossa.
5. Flight simulator asennuspaketti suomalaisilla maisemilla ja vatsimilla (tai muulla virtuaalilennonjohdolla terästettynä) + asennus- ja käyttöohjeet omatoimista harjoittelua varten + muutama tutoriaalitehtävä. Ideana olisi harjoitella esim. radiosuunnistamista simulaattorilla kun asiat on ensin opiskellut teoriassa. Näin oppi menisi paremmin perille. Myös radioliikennettä voisi harjoitella virtuaalisen lennonjohdon kanssa. Toki materiaalissa tulisi selkeästi kertoa, että kotisimulaattorin ohjaustuntuma ei vastaa lähellekään oikeata konetta ja lisäksi tärkeä takapuolituntuma puuttuu täysin, joten sillä ei välttämättä opi oikeaa ohjaustekniikkaa (mielestäni simulla on vaikeampi lentää kuin oikealla juuri tuosta ohjainten tunnottomuudesta johtuen), mutta tiettyjä asioita sillä on hyvä harjoitella tai ainakin demota. Simulennoistakin voisi täyttää omaa lentopäiväkirjaa, jolloin tämäkin rutiini tulisi tutuksi jo teoriaopintojen aikana.
6. Lennonopettajien yhteystiedot oman tutor-opettajan hankkimiseksi jolta voi kysellä epäselväksi jääneitä asioita ja jonka kanssa voi sopia virtuaalilentotunneista ja myöhemmin sopia oikeista lentotunneista.
7. Säännöllisesti esim. kerran kuussa tai joka toinen kuukausi eri paikkakunnittain järjestettäviä itseopiskelijoiden tapaamispäiviä, joilla on mukana myös opettajia. Päiville voisi osallistua missä opiskeluvaiheessa tahansa kunhan ilmoittautuu ennakolta ja eri teoria-aineiden viralliset tentit voitaisin järjestää aina näillä tapaamispäivillä. Mukana voisi olla myös jotain yleishyödyllisiä luentoja jotka voisivat houkutella paikalle myös jo lupakirjan omistavia harrastajia tai ammattilaisiakin. Näin nämä tilaisuudet tarjoaisivat mahdollisuuden hankkia myös tärkeää kuppilatiimaa ja kontakteja toisiiin harrastajiin. Jos tilaisuus järjestetään jollakin lentopaikalla, voisi olla mahdollisuus myös päästä oikeasti lentämään opettajan kanssa tutustumislento.

Oppilaalle tällainen järjestely tarjoaisi erittäin joustavan tavan suorittaa teoriaopinnot ja saada siinä sivussa myös mahdollisesti hieman simukokemusta. Opettajille se tarjoaisi etämahdollisuuden opettaa oppilaita missä päin maata tahansa ja ilman velvoitetta kiinteästä toimipaikasta. Elämme nykyaikaa, miksemme siis hyödyntäisi myös nykyajan tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksessa etenkin kun perinteiset menetelmät ovat käyneet liiaksi kukkarolle? Samalla periaatteella voisi jatkaa sitten eteenpäinkin: yöVFR, mittarilentokelpuutus, opettajakelpuutus, monimoottorikelpuutus, ansiolentäjän lupakirja, ehkä jopa teoriat liikennelentäjän lupakirjaan asti. Tämä puolikaupallinen koulutusputki pitäisi kehittää aivan loppuun asti, silloin siinä olisi imua ja se takaisi oppilaiden riittävyyden.

Idea siis olisi, että oppilaat opiskelevat teoriat laadukkaasta materiaalista itsenäisesti (jotka voitaisiin tuottaa joko kerhotyönä tai kaupallisesti, tarjoajia ei saisi rajata vaan kuka hyvänsä saisi laatia paketteja ja myydä niitä itse määräämäänsä hintaan kunhan sisältö hyväksytetään viranomaisella - tämä takaa vapaan kilpailun ja riittävän laatutason sekä estää hintojen monopolistisen karkaamisen) ja hankkivat itselleen tutor opettajan vapailta markkinoilta. Itseopiskelun luonteen mukaisesti opettaja ei juuri kuormitu, mutta voitaisiin vaatia että kutakin opiskelijaa valvoo opettaja ja että kukin opettaja on velvollinen osallistumaan oman alueensa tapaamispäiviin. Opettajille maksettaisiin tästä peruspalvelusta viranomaisen vahvistama kohtuullinen korvaus. Lisäpalveluista kuten mahdollisista virtuaalilentotunneista oppilaat voisivat sopia opettajien kanssa erikseen. Oikeat lentotunnit sovittaisiin sitten aina erikseen, eli teoria ja lentokoulutus olisivat eriytettynä jolloin oppilaat saisivat valita lentokouluttajansa vapaasti kaupalliselta puolelta tai kerhoista tai ottaa yksityisen opettajan. Kouluttaminen myös yksityisellä kalustolla (esim. oppilaan omalla koneella) tulisi tehdä nykyistä helpommaksi. Näin ollen lennonopettaja ei välttämättä edes tarvitsisi omaa kalustoa, vaan hän voisi kouluttaa millä tahansa koneella joka vain katsastettaisiin olevan sopiva lentokoulutukseen.

Jos esim. CPL teoriat voisi opiskella itsenäisesti oman aikataulun mukaan ja vain materiaalin hinnalla, avaisi se aivan uusia mahdollisuuksia esim. kouluttautua ammattiin. Kun teoriat saisi kasaan joustavasti ja edullisesti, voisi tarvittavia lentoja sitten kerätä kasaan sitä mukaa kun taloudellinen tilanne sallii. Ja kun teoriat suorittaneita kandidaatteja lentotunneille olisi tyrkyllä enemmän, aiheuttaisi se myös paineita lentokoulutuksen tarjontapuolella alentaa hintoja mutta myös toisaalta lisäisi kaluston käyttöastetta mikä antaisi myös mahdollisuuden alentaa hintoja.

Mitä mieltä olette? Olisiko tällaisessa omatoimiopiskelussa ja puolikaupallisessa mallissa ideaa? Omasta mielestäni tämä voisi olla hyvinkin win-win tilanne jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Turha byrokratia pois ja mahdollisuus vapaammalle toiminnalle säilyttäen silti tarpeellisen viranomaiskontrollin lisäisi varmasti halukkaiden oppilaiden määrää ja olisi piristysruiske koko koulutusalalle ja harrastukselle ja pitkällä tähtäimellä tuottaisi myös ammattilaisia kustannustehokkaammin kuin nykyinen äärimmäisen tiukasti säännelty ja sen vuoksi käytännössä monopolisoitunut järjestelmä. Tämä vapaampi malli toisi varmasti enemmän lento-oppilaita nykyisillekin lentokouluille ja loisi tilaisuuksia monille uusillekin. Pois jäisivät ammattimaisten lentokoulujen karsinnat yms. rajaavat tekijät (no toki lääketiede asettaa tietyt vaatimukset edelleen). Kuka tahansa voisi suorittaa ainakin teoriat itsenäisesti ja käydä tenttimässä ne. Ja voisi sen jälkeen valita lentokouluttajansa vapaasti ja edetä niin pitkälle kuin mielenkiinto ja/tai rahat riittävät. Sen jälkeen on lentoyhtiöiden oma asia valita valmiista halukkaista ammattilentäjien joukosta heidän kriteerit täyttävät henkilöt. Ne ammattilentäjiksi kouluttautuneet, jotka eivät sitten pääse töihin, voivat halutessaa perustaa vaikka oman firman ja ryhtyä lentämään taksilentoja tai kevyttä yhteysliikennettä tai ryhtyä kouluttajiksi. Joka tapauksessa huomattavasti usemmalla kuin nykysysteemissä olisi mahdollisuus lentää omaksi ilokseen vaikkapa omat lomamatkansa suorituskykyisellä twinillä mittarioloissa, mikä antaa aivan uusia mahdollisuuksia kaluston vuokraamiseen sillä potentiaalisia vuokraajia olisi nykysysteemiä enemmän. Vaikka kaikki eivät ammattipahveja suorittaisikaan, antaisi yhdistetty itseopiskelu ja vapaampi lentokouluttaminen useamille mahdollisuuden laajentaa PPL lupaansa vaikkapa mittarikelpuutuksella tai monimoottorikelpuutuksella. Uudet dieseltwinit ovat tulossa!



Nils Rostedt

Ihan mielenkiintoisia ajatuksia. Varsinkin simulaattorin hyödyntäminen saattaisi kyllä merkitä ihan koulutuksen laadullistakin kehitystä. Ei itse lentokoneen ohjaamiseen, kuten kerrotkin, mutta ainakin lentomenetelmäpuolelle.
Tärkeää olisi kuitenkin mielestäni tällaisessa kotiopiskelumallissakin riittävä oppilaan ja opettajan välinen kontakti. Toki opettaja voi olla etäyhteyden päässä lennonjohtajana, mutta miksei myös koneessa opettajana?  Eli simulaattoritehtävässä opettaja joko "istuu mukana" lennolla reaaliaikaisesti nettiyhteyden välityksellä, tai käy tehtävän läpi jälkeenpäin lokitiedoston avulla ja antaa palautetta mahdollisimman pian.

(Onko FS2004:ssä tämä opettajan mukanaolomahdollisuus? Aikoinaan Warbirds-sotakonesimulaattorissa tällainen oli, ja se kyllä auttoi huomattavasti omatoimiseen opiskeluun verrattuna.)

Eli hyödynnetään etäyhteyksiä ja harjoitellaan vaikka joka lento yhdessä etukäteen simulla, ja kun tullaan kentälle lentämään oikeasti se toivottavasti menee nopeammin hyväksytysti läpi.
Käsittääkseni tällainen etäopetus yleistyy muuallakin, ja toisaalta simulaattorien käyttöhän on jo ollut pitkään arkipäivää kaupallisen ja sotilasilmailun puolella. Kun nyt trendi on se että tietotekniikan hyödyntäminen jatkuvasti halpenee ja lentokoneen käyttö kallistuu, niin miksei mentäisi tähän yleisilmailussakin ja keskitytään varsinaisessa (kalliissa) lentokoulutuksessa niihin alueisiin joihin simulaattori ei sovellu.

Painotan sanaa etäopetus itseopiskelun sijaan, koska mielestäni varsinkin peruskoulutuksessa opettajan antama asennekasvatus on tässä hommassa avainasemassa, ja siihen kyllä tarvitaan paljon kommunikointia opettajan ja oppilaan välillä. Pointti on, että nykytekniikalla se onnistuisi muullakin tavoin kuin ahtaassa ohjaamossa istuen, ainakin osittain. Vai olenko aivan hakoteillä?

Kieltämättä aikamoinen mullistus nykyiseen koulutusformaattiin, mutta miksi ei?

Jouni Laukkanen

SUIO muuten tarjoa jo nyt etäopiskelumahdollisuutta http://www.ilmailuverkko.fi/

Nuutti

Lainaus käyttäjältä: Matti Rissanen - syyskuu 27, 2006, 14:25:57
Itseopiskelu ei ole helppoa, varsinkaan jos materiaali on vähän mitä sattuu. Itsellä on Patrian ATP D/L -teoriat työn alla, ja toisinaan tuntuu tosiaan että materiaali on otettu lähdeaineistosta copy-pastella. Pari kertaa olen huomannut jopa asiavirheitä, puhumattakaan sitten lukuisista kirjoitusvirheistä(mikä voi luonnollisesti tehdä englanninkielisesta 100-sanaisesta lauseesta vaikeaselkoisen). Plus bugit tasokoeohjelmassa. Paketti maksaa 4650€! Tuohon hintaan luulisi jo sisältyvän laatua. Vaan ei.

Patrian sivut näyttävät kertovan, että tästä palvelusta ei enää jatkossa tarvitse pilottien kärsiä, vaan he keskittyvät ainoastaan integroituun lentäjäkoulutukseen ja lopettavat etäteorioiden ja modulaarisen lentokoulutuksen tarjoamisen.

-Tero-

pekka-la

Vihdoinkin!

Juha Karjalainen puhuu, ja kirjoittaa asiaa. Tästä olen juuri halunnut herättää keskustelua ja kannanottoja.


LainaaTässä vielä tiivistettynä oma ehdotukseni koulutuspaketiksi omatoimiopiskelulle:
1. Laadukas kirjallinen opiskelumateriaali eri teoria-aineista (ei copy-paste & virheitä vaan varta vasten laadittu laadukas kokonaisuus)
2. Harjoitustehtäviä edellisiin ratkaisuineen.
3. Keskeisimpiin käytännön toimiin keskittyvä opetus DVD sarja.
4. Kartat, plotteri, kakkara, AIP, ilmailulaki, lentosäännöt, lentopäiväkirja ja tärkeimmät ilmailumääräykset jokaiselle oppilaalle pakettina. Nykyisinhän viranomaismateriaali löytyy myös verkosta, joten ilmailumääräyskansioiden sisältö on luettavissa sieltä. Oppilaille voitaisiin jakaa romppu, jossa on linkitys kuhunkin määräykseen sisällysluettelon muodossa.
5. Flight simulator asennuspaketti suomalaisilla maisemilla ja vatsimilla (tai muulla virtuaalilennonjohdolla terästettynä) + asennus- ja käyttöohjeet omatoimista harjoittelua varten + muutama tutoriaalitehtävä. Ideana olisi harjoitella esim. radiosuunnistamista simulaattorilla kun asiat on ensin opiskellut teoriassa. Näin oppi menisi paremmin perille. Myös radioliikennettä voisi harjoitella virtuaalisen lennonjohdon kanssa. Toki materiaalissa tulisi selkeästi kertoa, että kotisimulaattorin ohjaustuntuma ei vastaa lähellekään oikeata konetta ja lisäksi tärkeä takapuolituntuma puuttuu täysin, joten sillä ei välttämättä opi oikeaa ohjaustekniikkaa (mielestäni simulla on vaikeampi lentää kuin oikealla juuri tuosta ohjainten tunnottomuudesta johtuen), mutta tiettyjä asioita sillä on hyvä harjoitella tai ainakin demota. Simulennoistakin voisi täyttää omaa lentopäiväkirjaa, jolloin tämäkin rutiini tulisi tutuksi jo teoriaopintojen aikana.
6. Lennonopettajien yhteystiedot oman tutor-opettajan hankkimiseksi jolta voi kysellä epäselväksi jääneitä asioita ja jonka kanssa voi sopia virtuaalilentotunneista ja myöhemmin sopia oikeista lentotunneista.
7. Säännöllisesti esim. kerran kuussa tai joka toinen kuukausi eri paikkakunnittain järjestettäviä itseopiskelijoiden tapaamispäiviä, joilla on mukana myös opettajia. Päiville voisi osallistua missä opiskeluvaiheessa tahansa kunhan ilmoittautuu ennakolta ja eri teoria-aineiden viralliset tentit voitaisin järjestää aina näillä tapaamispäivillä. Mukana voisi olla myös jotain yleishyödyllisiä luentoja jotka voisivat houkutella paikalle myös jo lupakirjan omistavia harrastajia tai ammattilaisiakin. Näin nämä tilaisuudet tarjoaisivat mahdollisuuden hankkia myös tärkeää kuppilatiimaa ja kontakteja toisiiin harrastajiin. Jos tilaisuus järjestetään jollakin lentopaikalla, voisi olla mahdollisuus myös päästä oikeasti lentämään opettajan kanssa tutustumislento

  Kevennykseksi tähän väliin pieni tarina:

        Lapin viimeisiä kyliä sähköistetiiin joskus 60-luvulla. Oli kutsuttu koolle kyläkokous, jossa asiaa pohdittiin ja mietittiin rahoitusta.
     Sähköyhtiön johto, kunnanjohto ja toimitusinsinööri puhuivat vuoron perään. Aluksi hanketta vastutettiin varojen puutteeseen vedoten.
     Kun sitten ilmeni, että valtion avustuksen ja kunnan lupaaman tuen turvin, kyläläisille ei juuri maksuja olisi tullut lainkaan ilmapiiri muuttui
     myönteiseksi ja kallistuttiin pikkuhiljaa sähköistämisen kannalle.Viimeisen varoittavan puheenvuoron käytti siihen asti hiljaa istunut
     isäntä, joka loihe lausumaan: " Mie killa kehottasi olemaa varovaine tämä sähköliitymise kans, ko mie pahoin pelkhän jotta sen
     kulutusmakshun met pian jouvumma ite maksamhan"

  Eli maksumiehistähän etäopetusmallin luominen ja sen toteutus riippuu. Mistä löytyy rahoittaja ja ensisijaisesti instanssi, joka sitä lähtee rakentamaan. Pienillä kouluilla ei ehkä ole resursseja eikä kaiken kattavaa tietoakaan kuinka tuo Juhan ohjelma rakennetaan. Löytyykö se ehkä tuosta jumalaisesta EU:sta, jonka piti korjata kaikki puutteet, mitä tämä katajainen kansa vielä tarvitsi. Suunta näyttää kyllä päinvastaiselta. On tullut lisää rajoituksia melkein jokaiselle elämisen alueelle ja yhteisvaluutta, jonka ansiosta reaalihinnat ovat räjähdysmaisesti nousseet, koska tämän päivän Euro on melkein sama kuin muutaman vuoden takainen markka.
  Ilmailupuolella taitaa EU:n apu olla melko köykäistä. Onko sitä osattu hakeakaan? Tuota SUIO:N aloittamaa mallia kannattaa miettiä myös laajemmin ja tutkia rahoitusmahdollisuudet muuhunkin ilmailuopetukseen.
  Juha Karjalaisen muuten loistavassa ja perusteellisessa esseessä hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta turhan paljon asioita konditionaalissa.
Jonkun pitää saada nämä ideat etenemään. (ei; pitäisi) :-\
   


Jaska

Taidan ostaa vanhan linja-auton ja sisustaa siihen 20h:n luokkahuoneen ja ajella ympäri Suomea.
Toi vois sopia hipiälleni; luokka, koti ja työ olis lähellä.

Harkintaan  :thumbsup:

Petri Ahonen

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 29, 2006, 22:59:14
Taidan ostaa vanhan linja-auton ja sisustaa siihen 20h:n luokkahuoneen ja ajella ympäri Suomea.
Toi vois sopia hipiälleni; luokka, koti ja työ olis lähellä.

Harkintaan  :thumbsup:

Suomen joka pitäjässä on työväenopistoja. Ei muuta kuin soitto niille ja sovit minä päivinä olet paikalla.
Koulutkin ovat useimmiten tyhjillään joten yhteys koulutoimenhoitajalle!
...tietenkin jos tykkäät ajella bussilla ympäri Suomea niin anna palaa :thumbsup:

Ps. taidan olla aika erikoisessa asemassa. Joka kerta kun menen kentälle niin auto on täynnä omia lapsia jotka vaativat lennolle pääsyä. Koska Ultraan ei saa edes lihamyllyn jälkeen laillisesti neljää henkeä ovat LAPSENI alkaneet vaatia  että ottaisin PPL:än :thumbsup: :thumbsup: vielä kun löytyisi  rahoittaja...

Tepsu

Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - syyskuu 29, 2006, 12:36:20

Vielä kun koulutuksessa käytettäisiiin dieselkäyttöistä edullisempaa kalustoa (hanknitahinta vaan ei ole edullinen...), niin tuo fyysinen lentokoulutusvaihekin saataisiin edullisemmaksi. Kun koulutuksen kokonaishinta saataisiin nykyistä huomattavasti halvemmaksi, niin uskon kyllä että oppilaitakin riittäisi. Ja kun uusien harrastajien kautta koko ala saisi uutta potkua, ehkä ne lentotuntien hinnatkin alkaisivat vähitellen laskemaan.

Oppilaalle tällainen järjestely tarjoaisi erittäin joustavan tavan suorittaa teoriaopinnot ja saada siinä sivussa myös mahdollisesti hieman simukokemusta. Opettajille se tarjoaisi etämahdollisuuden opettaa oppilaita missä päin maata tahansa ja ilman velvoitetta kiinteästä toimipaikasta. Elämme nykyaikaa, miksemme siis hyödyntäisi myös nykyajan tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksessa etenkin kun perinteiset menetelmät ovat käyneet liiaksi kukkarolle? Samalla periaatteella voisi jatkaa sitten eteenpäinkin: yöVFR, mittarilentokelpuutus, opettajakelpuutus, monimoottorikelpuutus, ansiolentäjän lupakirja, ehkä jopa teoriat liikennelentäjän lupakirjaan asti. Tämä puolikaupallinen koulutusputki pitäisi kehittää aivan loppuun asti, silloin siinä olisi imua ja se takaisi oppilaiden riittävyyden.


En usko että mikään keino voisi laskea PPL koulutuksen hintaan huomattavasti halvemmaksi, enkä myöskään usko lentotuntien hintojen laskuun, kehitys näyttää ihan päinvastaiselta. Noo ei saa olla pessimisti, toivotaan nyt että hintoihin voitaisiin vaikuttaa, ainakin polttoaineen puolelta.

Ei taida olla hirveesti opettajia käytettävissä "puolikaupalliseen koulutukseen"? - varsinkaan perus PPL:ää pidemmälle. Kerho puolen opettajista voi pian olla pulaa jo malmillakin.

Simujen käyttö koulutuksessa on hyvä idea, ja kyllähän niitä käytetäänkin. Itse olen käyttänyt aika paljon ja onhan siitä hyötyä tietyissä osa-alueissa. Varsinkin mittari juttuja voi harjoitella.. Unohtaa sen lentämisen siitä ja keskittyy proseduureihin. Tosin ne taidot ei pomppaa suoraan ja heti mukaan oikealle lennolle vaan juttua pitää hioa..



kate

Lainaus käyttäjältä: pekka-la - syyskuu 27, 2006, 17:32:33
Ilkalle: Ei anna Patria enään PPL-teoriaa. Ovat vissiin keskittyneeet paremmin tuottaviin bisneksiin tällä alueella. Eikä tunnu valtakunnasta löytyvän  muutakaan instanssia, joka olisi kiinnostunut meidän susirajan takana olevien murheista.. Pitänee suunnata tuone Kanadaan tai muualle Euroopppaan. Kanada kiinnostaisi hintatasonsa vuoksi ja matkailuhan aina avartaa muutoinkin. Pystyisiköhän joku kirjanoppineista sanomaan tarkkaan mitä pitää vielä tenttiä tai kurssittaa kun vaihtaa kanukkien paperin kansalliseen tai JAR pahviin. Siellä ainakin etäopetus toimii, materiaalin tasosta ei tietoa  (?) mutta kansainvälistä touhua on paljon. Ettei tässä niukkas-budjetin laadinnassa kävisi niinkuin sille entiselle miehelle joka viidenkympin kenkiä säästääkseen harppoi satasen housut haaroista halki! :-\


Näyttää siltä että Suomessa ei ole enää kuin tasan yksi edes teoriassa mahdollinen jatkokoulutuspaikka
PPL:n jälkeen.

En sitten tiedä, mikä oli Patrian päätöksen takana. Halutaanko tukkia "kerhopolun" porsaanreikä
eli että enää säästä entämällä edullista PPLää kerhossa jos haluaa ammattilentäjäksi
vaan integroitu paketti maksaa saman. Vai oliko sitten taustalla että yksinkertaisesti se
että isot rahat on muualla ja kerhopolkua silti tulee aika harva ( tuleeko ?)
ammattilentäjäksi opiskeleva.

Teorioiden suhteen niiden opiskelu jossain kaukana ulkomailla on ainakin meille
työssäkäyville aika hankalaa ja useimmilla vaihtoehdoksi taitaisi silti jäädä
noku englanninkielinen maa jossa kuitenkin on JAR-koulutus.

Jos teoriat saa jossain kasaan niin sittenhän lennot voi lentää
missä tahansa JAR-FTO:ssa ja varmaankin noiden lennonopettajien
kielitaitokin riittänee siihen.

Eli kyllä se pitäisi jotenkin saada tähän maahan toimiva ja kohtuuhintainen
jatkokoulutuspolku eli joku FTO ( vanha tai perustettava)  joka olisi halukas yhteistyöhän
kerhojen kanssa. Selvästi kun tarvetta ja kysyntää tuntuisi olevan niin mittari- kuin
opettajakoulutuksellekkin eikä pelkälle integroidulle liikennelentäjälinjalle.

Kate



kate

Lainaus käyttäjältä: Terho - lokakuu 02, 2006, 00:20:22
Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - syyskuu 29, 2006, 12:36:20

Vielä kun koulutuksessa käytettäisiiin dieselkäyttöistä edullisempaa kalustoa (hanknitahinta vaan ei ole edullinen...), niin tuo fyysinen lentokoulutusvaihekin saataisiin edullisemmaksi. Kun koulutuksen kokonaishinta saataisiin nykyistä huomattavasti halvemmaksi, niin uskon kyllä että oppilaitakin riittäisi. Ja kun uusien harrastajien kautta koko ala saisi uutta potkua, ehkä ne lentotuntien hinnatkin alkaisivat vähitellen laskemaan.

Oppilaalle tällainen järjestely tarjoaisi erittäin joustavan tavan suorittaa teoriaopinnot ja saada siinä sivussa myös mahdollisesti hieman simukokemusta. Opettajille se tarjoaisi etämahdollisuuden opettaa oppilaita missä päin maata tahansa ja ilman velvoitetta kiinteästä toimipaikasta. Elämme nykyaikaa, miksemme siis hyödyntäisi myös nykyajan tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksessa etenkin kun perinteiset menetelmät ovat käyneet liiaksi kukkarolle? Samalla periaatteella voisi jatkaa sitten eteenpäinkin: yöVFR, mittarilentokelpuutus, opettajakelpuutus, monimoottorikelpuutus, ansiolentäjän lupakirja, ehkä jopa teoriat liikennelentäjän lupakirjaan asti. Tämä puolikaupallinen koulutusputki pitäisi kehittää aivan loppuun asti, silloin siinä olisi imua ja se takaisi oppilaiden riittävyyden.


En usko että mikään keino voisi laskea PPL koulutuksen hintaan huomattavasti halvemmaksi, enkä myöskään usko lentotuntien hintojen laskuun, kehitys näyttää ihan päinvastaiselta. Noo ei saa olla pessimisti, toivotaan nyt että hintoihin voitaisiin vaikuttaa, ainakin polttoaineen puolelta.

Ei varmaan hirveää hintojen tippumista ole näköpiirissä ainakaan ennen kuin joku ihme tapahtuisi. Nythän peikkoina
kustannuksia nostamassa ovat ainakin ensivuodden alussa voimaan tuleva polttoaineen hinnan korotus
joka nostanee 100LL:n hinnan jonnekkin 2.2...2.5 Euron hintaan ja sitäkautta nostaa aika törkeästi
bensakäyttöisten moottorikoneiden tuntihintoja.

Toinen odotettavissa oleva suuri hinnan nostaja on sitten se JAR-huolto-organisaatiojuttu
joka voi tehdä aika roiman korotuksen huoltohintoihin.

Ja tietenkin vielä odottelemme jokasyksyistä lentokenttien kausikortin hinnan tuplausta.

Ainakaan vielä ei diesel - ja bensakoneiden tuntihinnoissa ole ollut kovin suuria eroja.
Bensa- ja diesel cessna kun maksaa n. satasen tunnilta kerhohintoina. Dieselissä
on polttoaine halpaa mutta suuremmat pääomakulut. Toki kun maassa jonakinpäivänä
olisi pilvin pimein vanhoja dieselkoneita niin voisi tuo hintakin tippua.

Uudet dieselkoneet , siis lähinnä Diamond DA42 ovat toki mahtavia mutta pääomakulut
pitävät tuntihinnan ainakin vielä aika paljon bensakoneita kalliimpana. Toki, jos
tuo polttoainevero tulee niin sitten bensallalentely kyllä taitanee mennä jopa
tuota DA40 lentelyä kalliimmaksi.

Jos tuo huoltomääräysjuttu tulee niin sitten kaiketi vaan kaikki ruuvaamaan dieselit
Cessnojen ja Piperien nokalle ja rekisteröimään ne experimentaleiksi.

Lainaa

Ei taida olla hirveesti opettajia käytettävissä "puolikaupalliseen koulutukseen"? - varsinkaan perus PPL:ää pidemmälle. Kerho puolen opettajista voi pian olla pulaa jo malmillakin.


Kuulemma on Malmillakin ollut jo pulan oireita. Ainakin silloin oli kun aloitin PPL:n lentämistä.
Eli pitäis varmaan tehrä jottain asian hyväksi ;)

Lainaa
Simujen käyttö koulutuksessa on hyvä idea, ja kyllähän niitä käytetäänkin. Itse olen käyttänyt aika paljon ja onhan siitä hyötyä tietyissä osa-alueissa. Varsinkin mittari juttuja voi harjoitella.. Unohtaa sen lentämisen siitä ja keskittyy proseduureihin. Tosin ne taidot ei pomppaa suoraan ja heti mukaan oikealle lennolle vaan juttua pitää hioa..


Noilla simulennoilla jonkin VACC:n kanssa voisi todellakin olla erittäin hyvä menetelmä
harjoitella niin radioliikennettä ja menetelmiä. Voisi vaikka järjestää etänä maakunnan lento-oppilaillekkin
virtuaalisen tutustumisen vaikka Malmin ruuhkaan ja siinä toimimiseen.


Kate

Tepsu

Lainaus käyttäjältä: kate - lokakuu 02, 2006, 12:39:43

En sitten tiedä, mikä oli Patrian päätöksen takana. Halutaanko tukkia "kerhopolun" porsaanreikä
eli että enää säästä entämällä edullista PPLää kerhossa jos haluaa ammattilentäjäksi
vaan integroitu paketti maksaa saman.


Mitenköhän se voi maksaa saman? jos on esim. 50 tuntia päällikkönä, ja menet Patrian integoituun linjaan ja aloitat "nollasta", tulee eka yksin lento ja kaikki, LOL?
noh kai valmistuneella on sitten 50 tuntia enemmän tiimaa kuin muilla.. Patrian ollessa kysymyksessä tietysti taitolento tiimaa kengitettynä bravolla  :thumbsup:

Nuutti

Lainaus käyttäjältä: auranen - syyskuu 27, 2006, 10:17:11
Näyttäisi siltä, että tällä olisi ihan mahdollisuuksia (tietyin varauksin). Ainakaan ei kannata jättää yrittämättä.
Asiaa on tutkittu paljon ja hartaasti, tänäänkin palaveeraamme asian tiimoilta laajalla porukalla. Pyytäisin vielä hetken kärsivällisyyttä ja työrauhaa, ilmoitamme asian etenemisestä sitten kun on kertoa tarkempia tietoja.

Ilmailuliitto näyttää tiedottavan, että polttoaineverotuksen saralla on ponnisteluja harjoitettu.

-Tero-

auranen

Lainaus käyttäjältä: Nuutti - lokakuu 18, 2006, 20:25:49
Lainaus käyttäjältä: auranen - syyskuu 27, 2006, 10:17:11
Näyttäisi siltä, että tällä olisi ihan mahdollisuuksia (tietyin varauksin). Ainakaan ei kannata jättää yrittämättä.
Asiaa on tutkittu paljon ja hartaasti, tänäänkin palaveeraamme asian tiimoilta laajalla porukalla. Pyytäisin vielä hetken kärsivällisyyttä ja työrauhaa, ilmoitamme asian etenemisestä sitten kun on kertoa tarkempia tietoja.

Ilmailuliitto näyttää tiedottavan, että polttoaineverotuksen saralla on ponnisteluja harjoitettu.


Kyllä tosiaan ponnisteluja on harjoitettu, niin liitossa kuin myös sen yhteistyökumppaneiden kanssa...kyseiseen "työrauhaan" viittasin tuolla ylempänä.

Tiedoksi myös, että tuloksena Suomi on nyt päättänyt anoa EU:lta ilmailun polttoaineiden verovapauden jatkamista. Tehty työ on siis onnistunut ainakin ensimmäisessä tavoitteessaan, joka tietysti oli saada päättäjät ymmärtämään asian tärkeys ja toimimaan vielä kun se on mahdollista.

Seuraava steppi on seurata miten asia etenee euroopassa ja mahdollisesti vaikuttaa siihen.

t. tero

Tepsu

No niin, tämähän on hieno uutinen 8) Kiitokset ja onneksi olkoon kaikille jotka asian vuoksi tekevät töitä.
Tottahan se on, että ympäristön ja maailman  puolesta pitäisi alkaa järkeviin ja pikaisiin toimiin, mutta leko bensan hirmu verotus ei asiaa auta sen enempää kuin sademetsien kustannuksella viljellyt ""bio polttoaineet"" :-)

Harri Heikkilä

Tuo muistio, joka myös valtiovarainministeriöön meni, on varsin hyödyllistä luettavaa ilmailijoille. Muistioon on linkki tuolta SIL:n uutisesta. Suora linkki tässä: http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/uutiskuvat/Lentopolttoaineet_-_muistio_ILMAILULIITTO_co.pdf

//Harri

PS. Itse prosessia varsin läheltä seuranneena esitän kiitokset Turun Laskuvarjourheilijat ry:n puheenjohtajalle Torsten Hoffmannille, joka asiassa teki hyvin mittavan työn. Myös osa muista talkoisiin osallistuneista tahoista ansaitsee kiitokset tehdystä työstä.

kate

Lainaus käyttäjältä: auranen - marraskuu 01, 2006, 07:13:24
Kyllä tosiaan ponnisteluja on harjoitettu, niin liitossa kuin myös sen yhteistyökumppaneiden kanssa...kyseiseen "työrauhaan" viittasin tuolla ylempänä.

Tiedoksi myös, että tuloksena Suomi on nyt päättänyt anoa EU:lta ilmailun polttoaineiden verovapauden jatkamista. Tehty työ on siis onnistunut ainakin ensimmäisessä tavoitteessaan, joka tietysti oli saada päättäjät ymmärtämään asian tärkeys ja toimimaan vielä kun se on mahdollista.

Seuraava steppi on seurata miten asia etenee euroopassa ja mahdollisesti vaikuttaa siihen.

Hienoa, empä olisi uskonut että EU-byrokratian karhua noin selätetään. Eli ihmeiden
aika ei ole ohi. Kohtahan pitää alkaa jo uudellen uskomaan joulupukkiinkin.

Kate

Harri Heikkilä

Lainaus käyttäjältä: kate - marraskuu 03, 2006, 12:15:17

Hienoa, empä olisi uskonut että EU-byrokratian karhua noin selätetään. Eli ihmeiden
aika ei ole ohi. Kohtahan pitää alkaa jo uudellen uskomaan joulupukkiinkin.

Kate

Niin. Tai sitten tuon voi nähdä myös siten, että kun käytettävissä oleva energia kanavoidaan muualle kuin täällä ilmailu.org:n foorumilla kiukutteluun niin joskus toiminnalla voi olla ihan positiivisia vaikutuksia!  ;D  ;)

Terkkuja,

Harri

PS. Ja tämä ei ollut varsinaisesti Katelle kohdistettu kommentti. Sopii vain jotenkin tämän foorumin yleisilmeeseen.  ;D

Liisa

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 26, 2006, 20:32:12
Tänä päivänä on, kaupallisen, siis ALV-velvollisen lentokouluttajan leipä todella kapea.


Ensiksi ,nuo liikennelentäjäksi kouluttavat  kaksi yritystä, ovat vähentäneet vapaaseen koulutukseen hakeutuvien määrän minimiin.. Tuon koulutuksen vaatimaan huimaan rahamäärään löytyy kyllä , takuuta ja varat  :o.


Loputkin koulutukseen hakeutujat menevät alvittoman maksuiseen kerho-kouluun.

Ollaan tässä sitten niin tasa-arvoisia ammatinharjoittajia että huimaa.


Toisaalta, omilla hilloilla leijuva voi valita seuransa sekä opettajansa. Maailma on niin kiero paikka, että jotkut ovat valmiita maksamaan, vaikkapa vain älyllisestä seurasta.

auranen

Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - marraskuu 02, 2006, 10:52:40
Tuo muistio, joka myös valtiovarainministeriöön meni, on varsin hyödyllistä luettavaa ilmailijoille. Muistioon on linkki tuolta SIL:n uutisesta. Suora linkki tässä: http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/uutiskuvat/Lentopolttoaineet_-_muistio_ILMAILULIITTO_co.pdf

//Harri

PS. Itse prosessia varsin läheltä seuranneena esitän kiitokset Turun Laskuvarjourheilijat ry:n puheenjohtajalle Torsten Hoffmannille, joka asiassa teki hyvin mittavan työn. Myös osa muista talkoisiin osallistuneista tahoista ansaitsee kiitokset tehdystä työstä.

Kyllä, yhdyn näihin kiitoksiin!

Torsten teki mainittavan osan asiaan liittyvästä valmistelu- selvitys- ja kirjoitustyöstä, hattua nostan!
Yhtälailla Harri kiitokset kuuluvat myös sinulle itsellesi mukana olleena....nimittäin mielestäni kaikki (ei ainoastaan "osa muista") talkoisiin osallistuneista ansaitsee kiitokset!

t. tero

Juho

Lainaus käyttäjältä: auranen - marraskuu 06, 2006, 10:57:37
Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - marraskuu 02, 2006, 10:52:40
Tuo muistio, joka myös valtiovarainministeriöön meni, on varsin hyödyllistä luettavaa ilmailijoille. Muistioon on linkki tuolta SIL:n uutisesta. Suora linkki tässä: http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/uutiskuvat/Lentopolttoaineet_-_muistio_ILMAILULIITTO_co.pdf

//Harri

PS. Itse prosessia varsin läheltä seuranneena esitän kiitokset Turun Laskuvarjourheilijat ry:n puheenjohtajalle Torsten Hoffmannille, joka asiassa teki hyvin mittavan työn. Myös osa muista talkoisiin osallistuneista tahoista ansaitsee kiitokset tehdystä työstä.

Kyllä, yhdyn näihin kiitoksiin!

Torsten teki mainittavan osan asiaan liittyvästä valmistelu- selvitys- ja kirjoitustyöstä, hattua nostan!
Yhtälailla Harri kiitokset kuuluvat myös sinulle itsellesi mukana olleena....nimittäin mielestäni kaikki (ei ainoastaan "osa muista") talkoisiin osallistuneista ansaitsee kiitokset!

t. tero


Joko tuo verohuojennus on varmaa, kun taputtelette toisianne selkään homman ansiosta??

Tuolla aikaisemmin kun luki, että "Suomi on päättänyt anoa EU:lta...."

auranen

Lainaus käyttäjältä: Juho - marraskuu 06, 2006, 22:07:49
Joko tuo verohuojennus on varmaa, kun taputtelette toisianne selkään homman ansiosta??

Tuolla aikaisemmin kun luki, että "Suomi on päättänyt anoa EU:lta...."

Toisiaan ei tässä kukaan taputtele, lähinnä on yritetty osoittaa kiitosta tehdystä vaivannäöstä. Ensimmäinen steppi on "voitettu" ja seuraava on edessä, mitään varmaa ei vielä ole. (tosin tämähän oli sanottu jo tuolla ylempänäkin)

Sinänsä en ymmärrä, että miksi erävoitoista ei saisi iloita tai kiitellä niiden aikaansaajia? Yleensä täällä forumilla valitellaan, kun "kukaan ei tee mitään" ja sitten kun tehdään niin melkein tuntuu, että valitetaan siitäkin ;-)

t. tero

pimattil

Lainaus käyttäjältä: Juho - marraskuu 06, 2006, 22:07:49
Joko tuo verohuojennus on varmaa, kun taputtelette toisianne selkään homman ansiosta??

Tuolla aikaisemmin kun luki, että "Suomi on päättänyt anoa EU:lta...."

Kuten Tero ehti jo mainita, niin osa työstä on tehty ja iloitaan siitä. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin meidän panokset täällä kyllä alkavat loppua tähän tässä vaiheessa eli jos seuraavaksi haluaisi asiaan vaikuttaa, niin pitäisi mennä lobbaamaan Brysseliin tätä asiaa. Olisikos sinusta pioneeriksi - vielä on mahdollisuus tehdä asian eteen jotain konkreettista. ;)
- Pirkka -

Hanu

#39
Lainaus käyttäjältä: Juho - eilen kello 22:07:49
Joko tuo verohuojennus on varmaa, kun taputtelette toisianne selkään homman ansiosta??

Tuolla aikaisemmin kun luki, että "Suomi on päättänyt anoa EU:lta...."

------------------------------------------------------

On tosiaan syytä iloita, että ollaan edes tässä vaiheessa. Pari kuukautta sitten suurin
osa porukasta oli jo alistunut, että mitään ei voi tehdä. "Haittavero" tulee ilman muuta!

Onneksi kaikki eivät kuitenkaan näin ajatelleet ja saatiin masinoitua vankka vaikuttajajoukko
ilmailukansan yhteisen vetoomuksen taakse!! Alkupyristelyistä huolimatta valtiovallan
oli pakko huomioida tämä vetoomus. Suorat, asialliset lobbaussähköpostit lisätietoineen  ministerien
Heinäluoma ja Enestam henkilökohtaisiin sähköposteihin vielä tukivat yhteistä vetoomusta.

(Lekopolttoaineiden yksityiskäyttö on Suomessa sen verran pientä, että valtion
taloudellinen ns. menetys on erittäin vaatimatonta luokkaa. Verohan koskisi tosiaan
vain yksityisiä lentokoneita. Ammattiliikenne saisi fuilinsa edelleen verottomana)

Jos kellä olisi nyt suhteita EU:n päättäjiin, niin käyttäköön niitä tämän asian hyväksi.
Oli lopputulos sitten myönteinen tai pettymys, niin ainakin olemme tehneet työtä
asian hyväksi, emmekä luopuneet ilman yritystä. Siitä ainakin saa hyvän mielen.

T:Hanu 

PS. Kyllä niitä yksityislento-oppilaitakin (alkuperäinen aihe) vielä kentälle tulee.
     Aina tietenkin enemmän, mikäli kustannukset pysyisivät siedettävissä rajoissa.
     Lentäminen on edelleen kiehtova ja mielenkiintoinen harrastuslaji, joka antaa asiaan
     vihkiytyneelle paljon erilaisia kehittäviä mahdollisuuksia!

Torsten

Asia etenee seuraavasti:

Lähdetään sitä liikkeelle että Suomella on siis lupaa soveltaa alennettua verotasoa ei-kaupallisessa ilmailussa käytettyjen lentopolttoaineiden osalta, eli poiketa energiaverodirektiivin (2003/96/EY) mukaisesta vähimmäisverotasosta. (lue myös Ilmailuliitto – Uutiset - 18.10.2006 SIL:n muistio lentopolttonesteiden verosta)

Nämä poikkeukset myönnetään aina määräajaksi ja nykyinen poikkeuslupa päättyy tämän vuoden loppuun mennessä. Energiaverodirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus anoa jatkoa poikkeuksille ja luvat myönnetään enintään kuuden vuoden määräajaksi.

Prosessi lähtee siitä liikkeelle että jäsenvaltio jättää komissiolle hakemuksen poiketa energiaverodirektiivissä sovituista vähimmäisverotasoista. Tämä on ensimmäinen askel – ja tämä on nyt se asia missä on onnistuttu - eli Suomi päätti hakea jatkoa poikkeukselle säilyttää ei-kaupallisessa ilmailussa käytettyjä lentopolttoaineita verottomana. Pitkään näytti siltä, ettei Suomi tulisi hakemaan jatkoa poikkeukselle (ks. esim. Eduskunta: KIRJALLINEN KYSYMYS 353/2004 vp).

"Komissio tarkastelee pyyntöä ottaen huomioon muun muassa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan, tarpeen varmistaa tasapuolinen kilpailu sekä yhteisön terveys-, ympäristönsuojelu-, energia- ja liikennepolitiikan.

Kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on saanut kaikki merkitykselliset ja tarpeelliset tiedot, komissio joko ehdottaa, että neuvosto antaisi luvan toteuttaa kyseisen toimenpiteen, tai vaihtoehtoisesti perustelee neuvostolle, miksi se ei ole ehdottanut kyseistä toimenpidettä koskevaa lupaa." (2003/96/EY)

Neuvoston, tässä tapauksessa ECOFIN (Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto muodostavat jäsenvaltioiden talous- ja rahoitusasioista vastaavat ministerit ja lisäksi talousarviota koskevia asioita käsiteltäessä talousarviosta vastaavat ministerit.), on sitten komission esityksestä päätettävä myönnetäänkö lupaa vai ei. Päätöksen on oltava yksimielinen.

On siis vielä kaksi askelta otettava: Ensinnäkin komission on tultava siihen päätökseen että se esittää neuvostolle poikkeusluvan myöntämistä. Kuten yllä kävi ilmi niin komissio voi päätyä myös siihen tulokseen, ettei se esitä neuvostolle poikkeusluvan myöntämistä, jolloin asia päättyy käytännössä siihen. Toinen askel on sitten se että neuvoston on oltava yksimielinen siitä että tällainen poikkeuslupa myönnetään.

Komission tiedonannossa (KOM(2006) 342 lopullinen) todetaan lentopolttoaineiden verovapauksien osalta että "kyseiset poikkeukset aiheuttavat vääristymiä sisämarkkinoilla eivätkä ne heijasta täsmällisesti negatiivisia ulkoisia kuljetuskustannuksia ja ovat jopa ristiriidassa neuvoston direktiiviä hyväksyttäessä tekemien valintojen kanssa." Näin ollen poikkeuksien tulisi komission mielestä lopettaa "yhteisön liikenne- ympäristö- ja veropolitiikan yhtenäistämiseksi". Komissio ei siis ole kovin innostunut jatkamaan poikkeuksia.

Eli näin edetään ja päätöksentekoprosessiin voi vielä monella tavalla vaikuttaa. Työtä jatketaan...

T. Torsten

Nils Rostedt

#41
Polttoaineverotus-asiassa tuli tunnustusta toisen harrastelijaryhmän taholta.

Sain tänään kotiin Vene-lehden uusimman numeron (levikki 25 151 kpl). Siteeraan Ari Inkisen pääkirjoituksesta, missä on muiden aiheiden lisäksi myös noteerattu Suomen lähettämä jatkoaikahakemus. Dieselin (tai moottoripolttoöljyn) hintahan on myös veneilijöille varsin tärkeä asia. 

"Sitä paitsi, veneilijät saavat suurelta osin kiittää veroalennuksen hakemisesta harrasteilmailua. Muun muassa Finnair ja Ilmailulaitos isoine muskeleineen lobbasivat raskaasti harrastajalentäjien halvan lentopetrolin puolesta. Siinä sivussa hyötyi veneily".

Siitä, missäpäin suurin työ asiassa on tehty, voi kenties olla muitakin näkemyksiä, mutta pääasia eli se että maamme suurin veneilylehtikin huomioi asian, on hieno osoitus siitä että vaivannäkö ei ole ollut turhaa.  :thumbsup:


Jaska

Vastauksena alkuperäiseen heittooni sanoisin että, oppilaita tulee, maksoi bensa mitä tahansa. Tosin lukumäärästä en sano mitään.

Kuulin tuosta EU:lle tehdystä bensavalituksesta mielenkiintoisia käänteitä.
Ehkä saamme alennusta. Tuo meni uudelleenkäsittelyyn.

No, katsotaan, sano  :thumbsup:


ekorki

Oulussa tulee toimivan kerhontoiminnan ansiosta 4-6 uutta lentäjää vuonna 2007.
Kustannukset menevät oppilaasta riippuen seuraavasti (omat kustannukset):

Medikaali 230 €
Teoriat   700 €
Lentoopinnot 5184 € (konevuokrat)
Opettajan palkkio 35 € á tunti eli 45 x 1575 €
Kerhonliittymiskulut .....
Laitoksententti ....
Suomen ilmailukartat...
Headsetit....
Laukku ja muunta pientä krääsää...

Kaikki kulut noin 8000 € ja jos jaan nämä kustannukset seuraavalle 30 vuodelle, niin se tekee 267 € / vuosi. Ainakin vielä tuntuu, että en ole tehnyt virhe invenstointia  :)  Tiimaa jo n.46 tuntia ;)

Syksyllä aloitettiin teoriat ja niistä valmistuttiiin maaliskuussa. Lentoopinnot alkoi käytännössä toukokuun lopussa ja olivat heinäkuun alussa lennetty. Tarkkari on jäljellä.

PS. Koululentoihin liittyen mielenkiintoinen pointti....Oulussa kortin suorittanut lentää oikeasti ilmassa 5 tuntia enemmän kuin malmilla vastaavan suorittanut.  (jonotus paikoin kiitotiellä karmea kun meillä 1-4 minuuttia maksimissaan)


Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: ekorki - heinäkuu 08, 2007, 12:00:08
PS. Koululentoihin liittyen mielenkiintoinen pointti....Oulussa kortin suorittanut lentää oikeasti ilmassa 5 tuntia enemmän kuin malmilla vastaavan suorittanut.  (jonotus paikoin kiitotiellä karmea kun meillä 1-4 minuuttia maksimissaan)

Tuskin ihan noin paljon - toki joskus on Malmilla jonoa kiitotielle ja paljon koneita kierroksessa, mutta aika usein sitä kyllä pääsee ihan sutjakkaan ilmaankin ilman sen kummempaa odottelua. Varsinkin nyt kun taas voivat käuttää pienempiä porrastuksia kiitotiellä.

//T

Risto Niemi

Lainaus käyttäjältä: Tuomas  Kuosmanen - heinäkuu 09, 2007, 00:34:49
Lainaus käyttäjältä: ekorki - heinäkuu 08, 2007, 12:00:08
PS. Koululentoihin liittyen mielenkiintoinen pointti....Oulussa kortin suorittanut lentää oikeasti ilmassa 5 tuntia enemmän kuin malmilla vastaavan suorittanut.  (jonotus paikoin kiitotiellä karmea kun meillä 1-4 minuuttia maksimissaan)

Tuskin ihan noin paljon - toki joskus on Malmilla jonoa kiitotielle ja paljon koneita kierroksessa, mutta aika usein sitä kyllä pääsee ihan sutjakkaan ilmaankin ilman sen kummempaa odottelua. Varsinkin nyt kun taas voivat käuttää pienempiä porrastuksia kiitotiellä.

//T


Paljon riippuu tuo ilma-ajan ja lentoajan ero liikennetilanteesta operointikentällä ja tietenkin myös siitä onko operointikenttä valvottu vai valvomaton ja sitä kautta mm. sovellettavista porrastuksista yms., fyysisiä rullausmatkojen pituuserojakaan unohtamatta.
Kyllä tuo viiden tunnin ero helposti syntyy, jos rullausaikojen ero on keskimäärin noin 5,5 minuuttia per kurssin lento.

Näkyvät viimeiset omat lentoppilaani valvomattomalla Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla lentäneen PPL(A)-kurssilla tarkastuslentoineen n. 55 lentoa, yölennot mukaan lukien. Laskuja on läpilaskutkin mukaan lukien tullut n. 180 kappaletta (läpilaskuja voi yhdellä lennolla olla kymmenisen kappalettakin).

Valvomattomilla lentopaikoilla on siis puolensa tehokkuudessa, kun annetaan peruslentokoulutusta. Porrastuksiksi riittää kun itse katsoo porrastuksen riittävän, eli ripeästi pääsee rullauksen jälkeen yleensä ilmaan ja heti pääsee tosi toimiin lennon alusta alkaen, kun ei tarvitse siirtolentää mihinkään harjoitusalueille ja voi aloittaa lähes minkä hyvänsä lentoharjoitussuorituksen saman tien (poislukien tietysti korkealla tehtävät, mutta nousun aikan voidaan silloin toki tehdä muita harjoituksia, ettei aikaa hukata).

Tietenkin on sitten kurssin kuluessa lennettävä riittävästi matkalentoja myös valvotuille lentopaikoille, jotta siihen tarvittava koulutus toteutuu ja riittävä rutiini siihen saavutetaan. Tämän opettelu sujuu kuitenkin helpommin kurssin myöhemmällä osalla, kun perusasiat on ensin opeteltu kunnolla, kuten koneen hallinta, eikä enää tarvitse kiinnittää erityistä huomiota siihen vaan voidaan keskittyä uusiin opeteltaviin asioihin täydellä painolla ilman hallinnan epävarmuuden tuomaa lisäjännitystä.

Oulussa ja Malmilla käytettäviä porrastuksia ja liikennnevilkkauden aiheuttamia odotusviiveitä en osaa arvioida keskenään, mutta uskon molemmilla lentopaikoilla valvottuina kuitenkin olevan pidemmät odotusviiveajat kuin valvomattomilla lentopaikoilla tavallisesti olevat (kyllä niilläkin toki ajoittain odotusviiveitä tulee paljonkin, missäpä ei tulisi).

Lentokoulutusterveisin
Risto

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - heinäkuu 09, 2007, 17:57:54
Näkyvät viimeiset omat lentoppilaani valvomattomalla Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla lentäneen PPL(A)-kurssilla tarkastuslentoineen n. 55 lentoa, yölennot mukaan lukien. Laskuja on läpilaskutkin mukaan lukien tullut n. 180 kappaletta (läpilaskuja voi yhdellä lennolla olla kymmenisen kappalettakin).

Niin no. Mulla omasta kirjasta tutkittuna on tarkkariin asti (se mukaanluettuna) 179 laskua ja 54 lentoa. Yhteensä 47 tuntia ja 5 minuuttia, tarkkariin mennessä 45 tuntia 30 minuuttia. Että mielenkiintoista mutua  :thumbsup:

Nämä siis Malmilta.

//Tuomas  ;D

AKu

Lainaus käyttäjältä: Tuomas  Kuosmanen - heinäkuu 10, 2007, 20:22:47
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - heinäkuu 09, 2007, 17:57:54
Näkyvät viimeiset omat lentoppilaani valvomattomalla Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla lentäneen PPL(A)-kurssilla tarkastuslentoineen n. 55 lentoa, yölennot mukaan lukien. Laskuja on läpilaskutkin mukaan lukien tullut n. 180 kappaletta (läpilaskuja voi yhdellä lennolla olla kymmenisen kappalettakin).

Niin no. Mulla omasta kirjasta tutkittuna on tarkkariin asti (se mukaanluettuna) 179 laskua ja 54 lentoa. Yhteensä 47 tuntia ja 5 minuuttia, tarkkariin mennessä 45 tuntia 30 minuuttia. Että mielenkiintoista mutua  :thumbsup:

Nämä siis Malmilta.

//Tuomas  ;D

Niin noh,
Vuonna 1988  A2:nen Vaasassa, 35 tunnin koulutuksella, tarkastuslento mukaanlukien:
203 laskua, 52 eri lennolla. 35h15 min.
Johdetun kurssi 1992, nykyinen yö kelpuutus, tarkastuslento mukaanlukien:
60 laskua, 28 eri lennolla, 22h50min. Yö laskuja 37 kpl, kuomussa lähes 16 tuntia.

Sakke

Kun lensin aikanaan oman A2:n, valitsin kentäksi nimenomaan Helsinki-Malmin, koska se oli minusta ainoa kenttä Suomessa, jossa oppi lentämään muun liikenteen seassa. Ainoa oikea yleisilmailukenttä.

Silloin olikin jo takana 700h korpikenttätiimaa, ja jopa Turku ja Vaasa käytynä, niin että se puoli alkoikin maistua tutuhkolta.

Malmilla se odottelukin on osa opiskelua... sitä paitsi Keskuslentokoulu laskutti lentoajan + 5 minuuttia, eikä blokkiaikaa.

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: AKu - heinäkuu 10, 2007, 21:08:24
Vuonna 1988  A2:nen Vaasassa, 35 tunnin koulutuksella, tarkastuslento mukaanlukien:
203 laskua, 52 eri lennolla. 35h15 min.

Lyhykäisiä lentoja :) Teittekö monta läpäriä saman laskukierroksen aikana?

//T

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod