Kirjoittaja Aihe: ultran painojen korotus  (Luettu 16055 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
ultran painojen korotus
« : Elokuu 06, 2006, 19:09:26 »
Apuva. Olisi tarvetta nostaa nykyiseltään Yarrow Arrow 2:n painoja Mtow 403 johonkin 413 kg:n Nelitahti moottorin takia. Suomeksi siis rotax 503 pois ja HKS 700 E tilalle. Ongelma on nykyisellään se, että kantavuus on tällä hetkellä tasan 175 kg ja HKS painaa noin 7 kg enemmän kuin 503nen. G-arvot ovat koneella + 5 ja -3. Suokkaan Aki meinasi, että pelkällä G-arvon muutoksella voisi saada nostettua MTOWia riittävästi. Kysymys onkin siis, MITEN? Periaatteessahan laskutoimitus on äärimmäisen yksinkertainen, mutta lait ja määräykset tietäen epäilen... Kysymykseen 2. Mitäs jos tämä ei piisaa, vaan joudun koekuormittamaan koneen, a) tarvitsen tod näk muutostyöluvan? b)valvojan? c)tietoa: miten, neuvot, ohjeet, vinkit jne... Jos jollain kokemusta ko. aiheesta, otan mielelläni vinkkejä vastaan, jotta pääsisin "2-tahtisen kirouksesta"
T: Antti Kääriäinen

Markku Hiedanpää

  • Vieras
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #1 : Elokuu 07, 2006, 11:24:50 »
Suokkaan Aki meinasi, että pelkällä G-arvon muutoksella voisi saada nostettua MTOWia riittävästi. Kysymys onkin siis, MITEN?

Aki on tehnyt ultrille useita tämäntyyppisiä massankorotuslaskelmia ja lento-ohjekirjan muutoksia. Eli tee vaikka lisäkysymys Akille, että mitä maksaa ja koska saa?
HKS 700 asennus on suuri muutostyö joka vaatii luvan, valvojan ja suunnitelmat/piirustukset.

Poissa masal

  • Moderator
  • Megaluokan kirjoittelija
  • *****
  • Viestejä: 363
    • http://www.geocities.com/markkusalminen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #2 : Elokuu 08, 2006, 11:59:34 »
Kuten tuossa kysyjä totesikin on laskenta varsin yksiselitteinen eikä siitä kannata välttämättä kenellekkään rahaa antaa. Lisäksi näitä HKS muutoksia on laitettu ihan sen perusteella että paino vastaa 582:ta ja jos tuo Arrow on saatavana myös tällä 582:lla niin ei siinäkään ole sen kummempaa. Ekös tuo HKS käy ihan rotaxin pukkiin kiinni? Muutoslupa toki tarvitaan ja valvoja työlle.
Markku Salminen

Poissa Toma

  • Administrator
  • Ilmailu riippuvainen
  • *****
  • Viestejä: 2312
    • http://www.ilmailu.org
  • Oikea nimi: Tom Arppe
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #3 : Elokuu 08, 2006, 18:20:35 »
Samaan pukkiin ei valitettavasti käy mutta paino vastaa kyllä 582:sta (3 kg pienempi)
Terveisin
Tom Arppe

Poissa masal

  • Moderator
  • Megaluokan kirjoittelija
  • *****
  • Viestejä: 363
    • http://www.geocities.com/markkusalminen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #4 : Elokuu 09, 2006, 11:12:12 »
Samaan pukkiin ei valitettavasti käy mutta paino vastaa kyllä 582:sta (3 kg pienempi)

OK, olin siinä luulossa että tuo HKS oli suunniteltu samalle pukille. No, sitten tarvii hieman päänvaivaa tuo pukin suunnittelu ellei valmista ole.
Markku Salminen

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #5 : Elokuu 11, 2006, 20:45:05 »
jep jep... kyllä tätä vissiin 582:lla on joskus ollut mahdollista saada, mutta ongelma on tällä hetkellä se, että 503:n on ihan maksimi nokalle, koska kantavuus on nyt 175 kg... eikä mistään enää oikein voi tinkiä... tai pitää runkoputkia ruveta karsimaan pois ::). Ajattelin vaan, jos jollain olisi kokemusta, mistä aloittaa??
T: Antti Kääriäinen

Poissa masal

  • Moderator
  • Megaluokan kirjoittelija
  • *****
  • Viestejä: 363
    • http://www.geocities.com/markkusalminen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #6 : Elokuu 12, 2006, 10:56:21 »
No siitä G-rajasta voi karsimisen aloittaa. Tätä on käytetty ennenkin. Täytyy tosin ensin varmistua, että ilmoitettu G-raja on todella se mitä saa lennolla käyttää, eikä sisällä jotain suunnittelun kertoimia yms.
Markku Salminen

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #7 : Elokuu 17, 2006, 22:12:23 »
Sitten kun olen paino asiasta päässyt, lienee järkevää liittää samaan rakennuslupahakemukseen moottoripukin pirrustukset -> eli onko jollain kokemusta moottoripukin suunnittelusta ja koekuormittamisesta?
T: Antti Kääriäinen

Poissa Toma

  • Administrator
  • Ilmailu riippuvainen
  • *****
  • Viestejä: 2312
    • http://www.ilmailu.org
  • Oikea nimi: Tom Arppe
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #8 : Elokuu 17, 2006, 22:22:25 »
Sama herra kun tuossa aikaisemmin mainittiin eli Aki Suokas voi tehdä suunnitelmia ja lujuuslaskelmia, sitten vain lekohitsaajalle joka sulattelee tigilla komeuden kasaan. Ymmärtääkseni koekuormitusta ei tarvitse tehdä jos laskelmat ovat kunnollisia ja todennettu vaikka CAD:lla ja jos vielä ammattimies sen kasaa.
Terveisin
Tom Arppe

Poissa Toma

  • Administrator
  • Ilmailu riippuvainen
  • *****
  • Viestejä: 2312
    • http://www.ilmailu.org
  • Oikea nimi: Tom Arppe
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #9 : Elokuu 17, 2006, 22:24:54 »
BTW, koska olet tilaamassa konetta? Olen menossa Norjaan hekemaan kasan osia omaan HKS:ään ja kannattaisi tilata motti samaan syssyyn niin saadaan hieman rahtikuluja pois
Terveisin
Tom Arppe

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #10 : Elokuu 17, 2006, 22:58:32 »
käytännössä uskallan tilata koneen jahka on saatu painot korotettua, ettei tulisi "hukkahankintaa"
T: Antti Kääriäinen

Poissa Aki Suokas

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 541
    • HTH kotisivut
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #11 : Elokuu 18, 2006, 07:22:56 »
.... jos laskelmat ovat kunnollisia ja todennettu vaikka CAD:lla ja ....

Ihan vain termioikaisu.

CAD tarkoittaa sellaista työkalua, jolla piirretään/mallinnetaan. Sillä ei voi todeltaa kuin että geometria on mahdollinen toteuttaa.

Tarkoitit ehkä FEM :ä todentamiseen. Se on työkalu, jolla voi laskea rakenteen lujuutta, tai sitten jotain muuta fysikaalista ilmiötä.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.windcraft.fiwww.flynano.com, www.eurofox.fi

Poissa Toma

  • Administrator
  • Ilmailu riippuvainen
  • *****
  • Viestejä: 2312
    • http://www.ilmailu.org
  • Oikea nimi: Tom Arppe
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #12 : Elokuu 18, 2006, 09:04:10 »
Juu sitä juuri,

[OT]
joskus kouluaikana piti suunnitella kappale/rakenne (taisi olla stanssityökalu) CAD:lla (Computer Aided Design), taisi muten olla TurboCAD:in ekoja versioita sekä todentaa kappaleen kestävyys FEA:lla (Final Element Analysis). Siihen aikaan tuo vain oli suhteellisen haastavaa kun käyttöjärjestelmä oli CP/M ja tehot... nojaa ei  niistä kännata puhuakkaan. WYSIWYG:sta (What You See Is What You Get) puhumattakaan.
Pitää myöntää että nuo tiedot/taidot/lyhenteet ovat hieman ruostuneet 20 vuodessa... ;-)
Sitten hieman myöhemmin tulivat ensimmäiset "oikeat" PC:t 8086, 8088 ja 286 EGA grafiikalla jolla pystyi jo ihmeisiin
[/OT]

MItä ohjelmia sinä olet käyttänyt noiden tekemisiin Aki?
Terveisin
Tom Arppe

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #13 : Syyskuu 04, 2006, 14:04:44 »
Onko jollain käytännön kokemuksia tästä g-raja hommasta? Periaatteessahan kyseessä on äärimmäisen yksinkertainen laskutoimitus ainakin teoriassa. Esim MTOW 403 kg G-arvoilla +5 ja -3 varmuuskertoimella 1.5. Jolloin:

a = 5 x 403 x 1,5 = 3022,5
ja
b = 3 x 403 x 1,5 = 1813,5

versus

a1 = 3,8 x 450 x 1,5 = 2565
ja
b1 = 1,5 x 450 x 1,5 = 1012,5

jolloin a > a1
ja      b > b1

m.o.t.

saadaan ainakin teoriassa päätelmä, että G - arvot pitäisi aivan turvallisesti voida muuttaa -1,5 ja +3,8... vai onko jollain joku toinen näkemys asiasta. :huh:

 On tullut huomattua, että yksinkertainenkin asia saadaan halutessa monimutkaiseksi ;D
T: Antti Kääriäinen

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #14 : Syyskuu 04, 2006, 15:42:11 »
Anteeksi hieman aiheesta rönsyily, mutta sivuaihe FEM-softat kuulosti mielenkiintoiselta, joten:

Mitä olen katsellut niin noissa FEM sekä CFD-analyysisoftissa on yleensä yksi ikävä ominaisuus poikkeuksetta; hinta.
Open source tai muita ilmaissoftia en ole löytänyt ja kaupalliset eivät ole yleensä koskaan hinnoiteltu harrastelijahintaluokkaan tai edes pienyrityshintaluokkaan ja jos joku softa löytyy, se on kuitenkin tehty vaan Windowsille.

Jos joku osaisi tuon matematiikan mitä tarvitaan numeeriseen mallintamiseen erinomaisesti, tuollainenhan
olisi hyvä open source -projekti ja sille varmasti löytyisi insinöörien keskuudessa paljonkin käyttäjäkuntaa. Softan toteutus muuten olisi
melko suoraviivaista (graafinen käyttöliittymä yms. ei ole temppu eikä mikään), mutta tämä matemaattinen laskentamoottori on asiaa syvällisesti tuntemattoman erittäin vaikea tehdä.

Poissa Tuomas Kuosmanen

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 247
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #15 : Syyskuu 04, 2006, 22:55:18 »
(graafinen käyttöliittymä yms. ei ole temppu eikä mikään)

Noh noh, tästä voidaan vääntää kättä sitten "kulissien takana" ihan erikseen, mutta en olisi tuosta nyt ihan noin varma  ;D

//T

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #16 : Syyskuu 07, 2006, 09:56:11 »
Elikkäs pienen puhelukierroksen jälkeen jonkin verran asiat selvenivät. Kysyisin vielä, olenko ymmärtänyt asian aivan oikein.
Olen siis edelleen vaihtamassa 4-t moottoria 2 - t moottorin tilalle. Cad-kuvat ja lujuustarkastelu rupeavat olemaan valmiina moottoriasennuksen osalta, sekä pienen puhelukierroksen jälkeen myös tarvittavat materiaalit löytyivät suomesta. (jos tarvetta, niin apollo materialsilta saa alumiinia Mäntästä ja Riihimäeltä löytyi kisaosia valmistava yritys Sarlin racing oy, jolta löytyy kromi-molybdeeniputkea). Projektillekkin on löytymässä valvoja, joten:
Kun joskus olen saanut toivon mukaan uuden moottorin keulalle, niin ongelma on edelleen seuraavanlainen -> max lentoonlähtömassa on 403 kg mutta kone on tullut painavammaksi, eikä kantavuutta enää löydy 175 kg, oikeastaan millään konstilla tähän MTOW:iin.

Mikä neuvoksi? millä ehdoilla saan tehdä lento-ohjekirjaan muutoksen kasvatetusta MTOW:ista ja madallettua niitä G-arvoja?

Kaikki tämä siis, jos koekuormitan moottoripukin, enkä saa toimitettua lujuustarkastelua rungon kestävyydestä.(vaatii rungon mallintamisen...joka onnistuu kyllä...kai, jos intoa piisaa....tarvii miettiä kuitenkin työn määrää verrattuna koekuormittamis vaihtoehtoon.)
Riittääkö tuo yllämainitsemani malli ja tehdään lento-ohjekirjan, sekä punnitustodistuksen muutos ja katsastetaan kone?
T: Antti Kääriäinen

Poissa Jouni Laukkanen

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 654
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #17 : Syyskuu 07, 2006, 10:40:28 »
Lähtökohta on ollut se, että jos moottorin massa tai teho kasvavat 5% aiemmasta, on lujuustarkastelut tehtävä.

Tämä onnistuu tekemällä laskelmat tai tekemällä koekuormitussuunnitelma, josta käyvät ilmi kriittisten osien lujuuden testaus.

Pelkkä moottoripukin lujuuden tosittaminen ei riitä, vaan muutos vaikuttaa myös runkoon, siipiin ja laskutelineisiin. Näissä kehotaisin ottamaan yhteyttä asiantuntijaan. Esimerkiksi Aki Suokas piti tästä aiheesta joitakin vuosia sitten Jämillä esitelmän, jossa kävi ilmi perusperiaatteet.

Massankorotus voidaan ottaa huomioon koekuormituksessa. Näihin kuuluvia osaponnistuksia on tehty, esimerkiksi muistan lukeneeni että C140:n on pudotettu määräkorkeudesta lattialle laskutelineen testaamiseksi. Tiedän myös käytetyn G-rajojen alentamista tapana nostaa maksimi lentoonlähtömassaa. Tässäkin asiantunteva tekniikan ihminen osaa auttaa.

Rakennusluvan yhteydessä tulevat sitten nämä muut vaatimukset.

Poissa kalle vaaraniemi

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #18 : Syyskuu 07, 2006, 14:53:30 »

Lisää rönsyilyä..

Lähinnä Karoliinalle vastauksena pari linkkiä;

http://www.csc.fi/elmer
http://www.icivilengineer.com/Open_Source/
http://www.icivilengineer.com/Open_Source/source.php?id=5
http://www.bodrum-bodrum.com/vorteks/arsenal/feacodes2.htm

Joskus lujuuslaskennalla itseni elättääneenä ilmaisista softista voisi tuumata diplomaattisesti, että jotkut kaupalliset ohjelmistot saattavat käytettävyydeltään olla aavistuksen parempia.. Kannattaa myös uhrata hetki tai pari lujarin perusteisiin ennenkuin alkaa noilla (tai millään muullakaan FE softalla) lentokoneita laskemaan.

t, Kalle

Poissa masal

  • Moderator
  • Megaluokan kirjoittelija
  • *****
  • Viestejä: 363
    • http://www.geocities.com/markkusalminen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #19 : Syyskuu 08, 2006, 11:10:18 »
Lähtökohta on ollut se, että jos moottorin massa tai teho kasvavat 5% aiemmasta, on lujuustarkastelut tehtävä.

Tämä onnistuu tekemällä laskelmat tai tekemällä koekuormitussuunnitelma, josta käyvät ilmi kriittisten osien lujuuden testaus.

Pelkkä moottoripukin lujuuden tosittaminen ei riitä, vaan muutos vaikuttaa myös runkoon, siipiin ja laskutelineisiin. Näissä kehotaisin ottamaan yhteyttä asiantuntijaan. Esimerkiksi Aki Suokas piti tästä aiheesta joitakin vuosia sitten Jämillä esitelmän, jossa kävi ilmi perusperiaatteet.

Massankorotus voidaan ottaa huomioon koekuormituksessa. Näihin kuuluvia osaponnistuksia on tehty, esimerkiksi muistan lukeneeni että C140:n on pudotettu määräkorkeudesta lattialle laskutelineen testaamiseksi. Tiedän myös käytetyn G-rajojen alentamista tapana nostaa maksimi lentoonlähtömassaa. Tässäkin asiantunteva tekniikan ihminen osaa auttaa.

Rakennusluvan yhteydessä tulevat sitten nämä muut vaatimukset.

Joo, joo, mutta jos konetta on samalla rungolla saatavana myös 582:lla jonka paino / teho vastaa HKS:ää niin silloin ei kyllä näitä rungon tosituksia tässä muutoksessa tarvita, vaan tuon pukin koekuormitus tai laskenta täytyy riittää. Lentomassan korotukseen taas riittää se G-rajan pudotus siten kun tässä on aiemmin esitetty, ilman sen kummempaa tositusta.
Markku Salminen

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #20 : Syyskuu 08, 2006, 11:37:32 »
Kannattaa myös uhrata hetki tai pari lujarin perusteisiin ennenkuin alkaa noilla (tai millään muullakaan FE softalla) lentokoneita laskemaan.

No joo, täytyy sitä aikalailla kerrata (hmm. missähän ne vanhat kirjat on, olen vähän etsiskellyt, mutta ei ole toistaiseksi löytynyt)
kun on unohtunut käyttämättömyyden vuoksi vaikka olenkin virallisesti koneinsinööri ja lujuusoppi, statiikka, dynamiikka
jne. kurssit on niinikään suoritettuna. (Miten sitä enään voi muistaa kun kokeet oli jo  :P )

Kiitos linkeistä.

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #21 : Syyskuu 08, 2006, 13:01:27 »
Massankorotus voidaan ottaa huomioon koekuormituksessa. Näihin kuuluvia osaponnistuksia on tehty, esimerkiksi muistan lukeneeni että C140:n on pudotettu määräkorkeudesta lattialle laskutelineen testaamiseksi.

Mikähän mahtaa olla tämä määräkorkeus? Katselin tässä kerran TL-Ultralightin videota jossa kone pudotettiin telineille hirmuisen korkealta, itse asiassa niin että tositilanteessa siinä vääntyisi nokkateline, kiinnitykseen saattaisi tulla pientä delaminaatiota, potkuri hajoaisi ja Rotax menisi vaihtoon. Kone pysyi kyllä yhtenä kappaleena, mutta erittäin kova kohtelu se on telineille ja rungolle ja väistämättä kone sellaisesta kärsii ja tuolla testirungolla tuskin kukaan lentää. Ihan tällaista ei vaadittane harrastajalta?

Mitenkäs on harrasterakenteisten experimental-koneiden laita (siis moottorikoneluokasta kysymys, ei ultrasta) joihin asennellaan hyvinkin erilaisia moottoreita (tyypillisesti tehovaihtelut ovat enemmän kuin 5%, alkaen 180 hevosvoimaisesta päättyen 300 hevosvoimaan). Pitääkö niissäkin laskea koko rungon ja siipien lujuustarkastelu uudestaan jos moottori poikkeaa suunnittelijan käyttämästä referenssimoottorista mutta itse maksimi lentoonlähtömassaa ei muuteta? Alkoi hieman kuulostaa liian huolestuttavalta jos tuo 5% on se raja jonka jälkeen pitää tehdä enemmän laskelmia kuin koneen suunnittelija on koskaan itse tehnyt.
Eli pitääkö 10000 tunnin laminoinnin lisäksi käyttää toiset 10000 tuntia lujuuslaskentaan jos jo esim. kaasutinmoottorin tilalla onkin ruiskutusmoottori ja itse veistetyn klonhuisen kaksilapaisen puupropellaattorin tilalla on kaupallista tekoa oleva komposiittirakenteinen säätöpotkuri?
Taas yksi hyvä uusi syy miksi muuttaa Ruotsiin?  :-\ :-\ :o

Markku Hiedanpää

  • Vieras
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #22 : Syyskuu 08, 2006, 15:07:45 »
Massankorotus voidaan ottaa huomioon koekuormituksessa. Näihin kuuluvia osaponnistuksia on tehty, esimerkiksi muistan lukeneeni että C140:n on pudotettu määräkorkeudesta lattialle laskutelineen testaamiseksi.

Mikähän mahtaa olla tämä määräkorkeus? Katselin tässä kerran TL-Ultralightin videota jossa kone pudotettiin telineille hirmuisen korkealta, itse asiassa niin että tositilanteessa siinä vääntyisi nokkateline, kiinnitykseen saattaisi tulla pientä delaminaatiota, potkuri hajoaisi ja Rotax menisi vaihtoon. Kone pysyi kyllä yhtenä kappaleena, mutta erittäin kova kohtelu se on telineille ja rungolle ja väistämättä kone sellaisesta kärsii ja tuolla testirungolla tuskin kukaan lentää. Ihan tällaista ei vaadittane harrastajalta?


Kts: http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/Julkaisusarja_L/tarkastuskasikirja_ultra_2003.pdf

Laskutelineet
725 Laskutelineeseen saa tulla muodonmuutoksia, mutta se ei saa rikkoutua seuraavanlaisessa pudotuskokeessa. Pudotuskoe suoritetaan kokonaisella lentokoneella tai koekuormitusta varten tehdyllä laskuteline-runko yhdistelmällä, jonka pudotuskorkeus määritellään kaavalla;
h Mg =0,0132× S
jossa; M on lentokoneen suurin lentoonlähtömassa [kg], g on maan vetovoiman kiihtyvyys (= 9,80665 m/s²), S on siipipinta-ala [m²]
Vapaan pudotuskorkeuden on oltava vähintään 0,235 m, mutta sen ei tarvitse olla enempää kuin 0,475 m.
Pudotuskoe on tehtävä kitkattomalla alustalla, eli päätelineen pyörien on päästävä vapaasti liikkumaan sivusuunnassa.

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #23 : Syyskuu 08, 2006, 16:53:54 »

Laskutelineet
725 Laskutelineeseen saa tulla muodonmuutoksia, mutta se ei saa rikkoutua seuraavanlaisessa pudotuskokeessa.

Paitsi että muodonmuutos = laskuteline käyttökelvoton => laskutelineitä pitää tehdä kahdet kappaleet
=> ei ole harrastelijan budjetille, resursseille eikä aikatauluille sopivaa toimintaa.
Eli ilmeisesti laskutelineestä pitää tehdä niin luja että se varmasti kestää moisen pudotuksen (eli max 47 cm korkeudelta), eli
pitääkö koneesta väkisin tehdä "betonilentokone"?
Onko kyseessä yhden kahden vai kolmen telineen kuormitus, eli onko tarkoitus että kaikki telineet ottavat yhdellä kerralla
maahan vai että kone tulee esim. nokkateline edellä tai päätelineet ensin maahan? Kestävyydessähän on suuria eroja riippuen
siitä että miten kone tipahtaa, pelkälle nokkatelineelle tipahtaessaan epäilisin että esim. yhdenkään Ikaruksen nokkateline ja siihen liitetty
ostoskärryn rulla ei kestä 47 cm korkeudelta nokkateline edellä maahantuloa tuhoutumatta. Tai canard-koneen kevytrakenteinen
nokkaripa varmasti pettää kokonaan ja todennäköisesti myös repeää irti liitoksistaan
jos sen pitää kannatella n. 1000 kg kuorma pelkästään itsensä päällä tiputettuna max 47 cm korkeudesta (en nyt lähtenyt laskemaan paljonko pudotuskorkeus kyseiselle konetyypille oikeasti olisi).

Olikohan tuossa jotain jota en kenties ymmärtänyt oikein, maalaisjärki sanoo että ei se ihan näin voi olla?
Tai mene ja tiedä, ehkä käsitykseni heiveröisten nokkaripojen ja "ostoskärryn renkaiden" kestävyydestä on niiden aliarviointia ja lähtökohtaisesti virheelisiä. Videon mukaan Star ja Sting kestää nokkatelineelle tipahtamisen ilman että nokkateline ratkeaa irti ja siinä pudotuskorkeus oli vielä selvästi korkeampi kuin 47 cm mutta luulenpa että se siitä jo vääntyy käyttökelvottomaksi.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 08, 2006, 17:22:23 kirjoittanut Karoliina Salminen »

Poissa Aki Suokas

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 541
    • HTH kotisivut
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #24 : Syyskuu 08, 2006, 18:11:45 »
Onhan se kohtuuton vaatimus harrastajalle suorittaa kolmea kertolaskua ja yhtä jakolaskua ja vielä neliöjuuren ottoa.

Tuossa on taulukkolaskimen taulukko, joka tekee tarvittavat matemaattiset temput.
Siihen tarvitsee syöttää kaksi numeroa.

(taukokko piti laitta ZIP pakettiin, kun foorumi ei hyväksy OpenSource taulukkolaskimen taulukkoa sellaisenaan)
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.windcraft.fiwww.flynano.com, www.eurofox.fi

Markku Hiedanpää

  • Vieras
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #25 : Syyskuu 08, 2006, 18:14:07 »

Laskutelineet
725 Laskutelineeseen saa tulla muodonmuutoksia, mutta se ei saa rikkoutua seuraavanlaisessa pudotuskokeessa.

Paitsi että muodonmuutos = laskuteline käyttökelvoton => laskutelineitä pitää tehdä kahdet kappaleet
=> ei ole harrastelijan budjetille, resursseille eikä aikatauluille sopivaa toimintaa.
Eli ilmeisesti laskutelineestä pitää tehdä niin luja että se varmasti kestää moisen pudotuksen (eli max 47 cm korkeudelta), eli pitääkö koneesta väkisin tehdä "betonilentokone"? Onko kyseessä yhden kahden vai kolmen telineen kuormitus, eli onko tarkoitus että kaikki telineet ottavat yhdellä kerralla maahan vai että kone tulee esim. nokkateline edellä tai päätelineet ensin maahan? Kestävyydessähän on suuria eroja riippuen siitä että miten kone tipahtaa, pelkälle nokkatelineelle tipahtaessaan epäilisin että esim. yhdenkään Ikaruksen nokkateline ja siihen liitetty ostoskärryn rulla ei kestä 47 cm korkeudelta nokkateline edellä maahantuloa tuhoutumatta. Tai canard-koneen kevytrakenteinen nokkaripa varmasti pettää kokonaan ja todennäköisesti myös repeää irti liitoksistaan jos sen pitää kannatella n. 1000 kg kuorma pelkästään itsensä päällä tiputettuna max 47 cm korkeudesta (en nyt lähtenyt laskemaan paljonko pudotuskorkeus kyseiselle konetyypille oikeasti olisi).

Olikohan tuossa jotain jota en kenties ymmärtänyt oikein, maalaisjärki sanoo että ei se ihan näin voi olla?
Tai mene ja tiedä, ehkä käsitykseni heiveröisten nokkaripojen ja "ostoskärryn renkaiden" kestävyydestä on niiden aliarviointia ja lähtökohtaisesti virheelisiä. Videon mukaan Star ja Sting kestää nokkatelineelle tipahtamisen ilman että nokkateline ratkeaa irti ja siinä pudotuskorkeus oli vielä selvästi korkeampi kuin 47 cm mutta luulenpa että se siitä jo vääntyy käyttökelvottomaksi.

Mitenkähän Sting:n ja Star:n telineet kestävät mutta muiden eivät, minäkään en ymmärrä ;-)

Poissa Aki Suokas

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 541
    • HTH kotisivut
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #26 : Syyskuu 08, 2006, 20:07:34 »
Onhan se kohtuuton vaatimus harrastajalle suorittaa kolmea kertolaskua ja yhtä jakolaskua ja vielä neliöjuuren ottoa.

Tuossa on taulukkolaskimen taulukko, joka tekee tarvittavat matemaattiset temput.
Siihen tarvitsee syöttää kaksi numeroa.

(taukokko piti laittaa ZIP pakettiin, kun foorumi ei hyväksy Avoimen Koodin taulukkolaskimen taulukkoa sellaisenaan)
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.windcraft.fiwww.flynano.com, www.eurofox.fi

Poissa lamsah

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 148
  • Oikea nimi: Antti Kääriäinen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #27 : Syyskuu 28, 2006, 22:18:39 »
Oukei, homma rupeaa olemaan pikkuhiljaa näpeissä. Kysynkin nyt tietämättömyyttäni, kuinka paljon voin nostaa maksi lentoon lähtömassaa G-arvoja muuttamalla?

Kyseessä siis seuraavanlainen homma:
Mtow nyt 403 kg. Kun olen saanut lujuustarkastelun rungolle (esim 450 kg ja +3,8 G ja -1,5 G) voinko vain tehdä lento-ohjekirjan muutoksen ja laskea G-arvoja 5:sta 3,8:aan ja 3:sta 1,5:een?(siipien osalta lähinnä)

vai tarviiko niille siivillekkin tehdä lujuustarkastelu?

nyt lähinnä rungon osalta tutkitaan laskutelineiden kestävyys ja rungon kestävyys, kun nokalle tulee painavampi moottori.

Apuva kysyy asiasta epätietoinen....

Nyt varsinkin kun menin lukemaan tuon Arppen artikkelin , tarvii varmaan kohta aloittaa kellukkeprojektikin..... :lol:
T: Antti Kääriäinen

Poissa masal

  • Moderator
  • Megaluokan kirjoittelija
  • *****
  • Viestejä: 363
    • http://www.geocities.com/markkusalminen
Vs: ultran painojen korotus
« Vastaus #28 : Syyskuu 29, 2006, 08:39:29 »

Mtow nyt 403 kg. Kun olen saanut lujuustarkastelun rungolle (esim 450 kg ja +3,8 G ja -1,5 G) voinko vain tehdä lento-ohjekirjan muutoksen ja laskea G-arvoja 5:sta 3,8:aan ja 3:sta 1,5:een?(siipien osalta lähinnä)

vai tarviiko niille siivillekkin tehdä lujuustarkastelu?


tuo G -rajan laskeminen sille uudelle kuormalle on se lujuustarkastelu mikä riittää.
Markku Salminen

 

Powered by EzPortal